KIRJALLINEN KYSYMYS 824/2014 vp
KK 824/2014 vp - Pia Kauma /kok ym.
Tarkistettu versio 2.1
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut
Eduskunnan puhemiehelle
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan
perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua
toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Perusopetuslain (1136/2003)
mukaisesti Opetushallitus päättää aamu-
ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla
toimintaa varten perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet
(2011). Laki perusopetuslain muutoksesta on tullut voimaan 1.8.2004.
Perusopetuslain 48 f § määrittelee
aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja seuraavasti: 48 f § (1136/2003)
Maksut
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu.
Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta
perittävien kuukausimaksujen määrästä,
joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa
ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Maksu
voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona
lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan.
Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään
10 päivänä kuukaudessa, peritään
vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi
kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan
yli 10 päivänä, maksusta peritään
vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko
kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta
syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna
peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta
ei voida periä muita maksuja. (1081/2006)
Maksu voidaan jättää perimättä tai
sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset
tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen
on syytä.
Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston koulutuspoliittisen
selonteon käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunnan
(SiVM 12/2006 vp, s. 17—18)
lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen
ryhtyvän toimenpiteisiin lisäselvitysten tekemiseksi
koulupäivän rakenteen uudistamisesta sekä pienten
koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon laajentamisesta
siten, että kaikilla hoitoa tarvitsevilla on mahdollisuus
saada aamu- ja iltapäivähoitopaikka. Samassa yhteydessä on
selvitettävä mahdollisuudet aamu- ja iltapäivähoidon
maksujen yhtenäistämiseksi päivähoitomaksujen
tyyppisesti.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut
ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 2004 saakka. Asiakasmaksuja
ei ole sidottu indeksikorotuksiin. Toiminnan järjestämisestä aiheutuvat
kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuoden 2004 jälkeen.
Esitämme, että perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoiminnan
asiakasmaksujen suuruutta tarkastellaan ja niiden liittämistä indeksiin
pohditaan. Lisäksi esitämme, että aamu-
ja iltapäivätoiminnan maksuja perittäisiin
päivähoitomaksujen tyyppisesti ja/tai
ne sidottaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
lain mukaisiin päivähoidon enimmäismaksuihin.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tarkastella aamu- ja iltapäivätoiminnan
maksujen suuruutta ja harkita niiden sitomista päivähoidon enimmäismaksuihin?
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta
2014
- Pia Kauma /kok
- Raija Vahasalo /kok
- Sanna Lauslahti /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 824/2014 vp:
Aikooko hallitus tarkastella aamu- ja iltapäivätoiminnan
maksujen suuruutta ja harkita niiden sitomista päivähoidon enimmäismaksuihin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kysymyksen perusteluissa kannetaan huolta perusopetuksen aamu-
ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä aiheutuvien
kustannusten kasvusta ja siitä, että asiakasmaksut
ovat pysyneet muuttumattomina eikä niitä ole sidottu
indeksikorotuksiin.
Kuten kysymyksessä todetaan, perusopetuslaissa (628/1998)
tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan
määrätä kuukausimaksu, josta
kunta päättää perusopetuslain
rajoissa. Perusopetuslaissa on säädetty kuukausimaksun enimmäismääristä kolmen
ja neljän päivittäisen toimintatunnin
osalta. Sääntelyn tarkoitus on pitää maksut
niin kohtuullisina, etteivät ne rajoita lasten osallistumista
toimintaan. Kun toimintaa järjestetään
yli neljä tuntia päivässä, kunta
saa itse päättää ylimenevästä ajasta
perittävästä maksusta. Aina pitää kuitenkin
olla tarjolla vähintään toinen perusopetuslain
mukaisista hintasäännellyistä toiminnan
järjestämismuodoista.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön
toimivuutta, toiminnan laatua ja muutostarpeita on selvitetty ministeriön
toimeksiannosta (OPM 2009:8). Selvityksen mukaan asiakasmaksut vaihtelivat
paljon kunnittain. Monet kunnat olivat päättäneet
asiakasmaksun suuruudeksi vähemmän kuin laissa
säädetty enimmäismäärä.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista ei
kuitenkaan ollut saatavissa kattavia tietoja, koska palveluntuottajien
usein suoraan perheiltä laskuttamia asiakasmaksuja ei ollut
sisällytetty valtakunnallisiin kustannustilastoihin.
Edellä mainitun selvityshenkilö Esa Iivosen raportin
mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan kuntakoordinaattorit
pitivät asiakasmaksuja koskevia säännöksiä pääosin
toimivina. Osassa vastauksista toivottiin mahdollisuutta maksujen
porrastamiseen, mutta toisaalta tuotiin esille myös, että jos
maksuista tehtäisiin tuloperusteisia, se vaatisi huomattavasti
henkilökuntaa käsittelyä varten. Maksujen
korottamista ei esitetty, mutta perusopetuslaissa jo nykyisellään
säädettyä maksujen perimättä jättämis-
tai alentamismahdollisuutta pidettiin erittäin tärkeänä,
jotta perheen pienituloisuus ei muodostuisi esteeksi lapsen osallistumiselle
toimintaan.
Asiakasmaksujen osuus perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan
rahoituksesta todettiin suureksi esimerkiksi päivähoitoon
verrattuna, minkä vuoksi asiakasmaksujen korottamiseen
ei selvityksessä nähty perusteita.
Hallitusohjelman mukaan lisätään
aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen
vuosiluokkien 1—2 oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.
Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman 2011—2016 mukaan aamu-
ja iltapäivätoiminnan keskeisimmät kehittämiskohteet
ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville, aamu-
ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön
vahvistaminen, ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen
sekä erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea
tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen. Kehittämissuunnitelman
mukaan tulisi lisäksi parantaa palveluntuottajien mahdollisuuksia
toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Toimenpiteenä mainitaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan
tarjontaa lisätään valtionosuuksin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että kaikilla
ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilailla ja erityistä tukea
tarvitsevilla oppilailla olisi mahdollisuus laadukkaaseen ja monipuoliseen
perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toiminnan
pysyvyyden ja kasvun turvaamiseksi on lisätty ohjaustuntikohtaista
valtionosuusrahoitusta. Valtion vuoden 2012 talousarviossa aamu-
ja iltapäivätoiminnan ohjaustunnin hintaa korotettiin
22,43 eurosta 25 euroon, ja valtionosuuden perusteena käytettäviä tunteja
lisättiin enintään 3 087 500
tunnista enintään 3 320 000
tuntiin. Vuoden 2013 talousarviossa yksikköhintaa korotettiin
edelleen 26 euroon. Vuoden 2014 talousarviossa ohjaustuntimäärää lisättiin
enintään 3 390 000 tuntiin.
Koska hallituksen linjauksia toteutetaan loppuvaalikaudella valtiontalouden
kehyspäätöksen rajoissa, valtion vuoden
2015 talousarvioesityksessä ei ole ehdotettu lisäyksiä perusopetuksen
aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitukseen.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta
on perusopetuksen arvoihin pohjautuvaa ohjattua vapaa-ajantoimintaa,
jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Aamu- ja iltapäivätoiminta
tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle.
On tärkeää, että kunnat kohdentavat
saamansa ohjaustuntikohtaisen valtionosuusrahoituksen siihen mihin
se on tarkoitettu, jotta kaikki aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevat
lapset voisivat saada toimintapaikan.
Helsingissä 7 päivänä marraskuuta
2014
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 824/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml m.fl.:
Ämnar regeringen granska storleken på avgifterna
för morgon- och eftermiddagsverksamheten och överväga
att binda dem till den maximala avgiften för barndagvård?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I motiveringarna till spörsmålet oroar man
sig över att kostnaderna för ordnandet av morgon- och
eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande utbildningen ökar
och att klientavgifterna har förblivit oförändrade
och inte bundits till indexförhöjningarna.
Som det konstateras i spörsmålet kan för
sådan morgon- och eftermiddagsverksamhet som avses i lagen
om grundläggande utbildning (628/1998) bestämmas
en månadsavgift, som kommunen beslutar om inom ramen för
lagen om grundläggande utbildning. I lagen om grundläggande
utbildning anges maximibeloppen för månadsavgifterna
när det gäller tre eller fyra verksamhetstimmar
per dag. Syftet med regleringen är att hålla
avgifterna på en skälig nivå så att
de inte begränsar barnens möjligheter att delta
i verksamheten. När verksamheten ordnas över fyra
timmar per dag, får kommunen själv besluta om
den avgift som tas ut för den överstigande tiden.
Minst en av de verksamhetsformer som prisregleras i enlighet med
lagen om grundläggande utbildning måste dock alltid
erbjudas.
Morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever
har utretts på uppdrag av ministeriet ur perspektivet lagstiftning,
kvalitet och ändringstryck (Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior
och utredningar 2009:8). Enligt utredningen varierade klientavgifterna mycket
mellan olika kommuner. Många kommuner hade beslutat om
en klientavgift som var mindre än det maximibelopp som
anges i lagen. Det finns emellertid inte heltäckande uppgifter
om morgon- och eftermiddagsverksamheten, eftersom de klientavgifter
som serviceproducenterna ofta debiterar familjerna direkt inte finns
med i den riksomfattande kostnadsstatistiken.
Enligt utredare Esa Iivonens rapport ansåg de som inom
kommunerna koordinerade morgon- och eftermiddagsverksamheten att
de bestämmelser som gäller klientavgifterna i
huvudsak fungerar. I en del av svaren framfördes önskemål
om att det skulle gå att gradera avgifterna, men å andra
sidan påpekade man också att om avgifterna blev
inkomstbaserade, så skulle handläggningen kräva
avsevärda personalresurser. En höjning av avgifterna
föreslogs inte, men möjligheten att efterskänka
eller nedsätta avgifterna, som redan finns i den nuvarande
lagen om grundläggande utbildning, ansågs som
väldigt viktig för att låga inkomster
inte ska vara ett hinder för barnen att delta i verksamheten.
Klientavgifternas andel i finansieringen av morgon- och eftermiddagsverksamheten
inom den grundläggande utbildningen konstaterades vara
stor till exempel i jämförelse med dagvården,
varför det i utredningen inte ansågs motiverat
att höja klientavgifterna.
Enligt regeringsprogrammet utökas utbudet av morgon-
och eftermiddagsverksamhet till eleverna i årskurs 1 och
2 inom den grundläggande utbildningen och till elever som
behöver särskilt stöd. Enligt den utvecklingsplan
för utbildning och forskning 2011—2016 som godkänts
av statsrådet är de främsta målen
med morgon- och eftermiddagsverksamheten att göra den möjlig för
alla som behöver den, att stärka samarbetet mellan
morgon- och eftermiddagsverksamheten och skolan, att öka
beständigheten i ledarnas arbetsförhållanden
samt att utveckla verksamheten för specialelever och andra
barn som behöver särskilt stöd. Enligt
utvecklingsplanen bör dessutom serviceproducenternas möjligheter
till långsiktig utveckling av verksamheten förbättras.
Som åtgärd nämns att utbudet av morgon- och
eftermiddagsverksamhet utökas genom statsandelar.
Undervisnings- och kulturministeriets mål är att
alla elever i första och andra årskursen och elever
som behöver särskilt stöd ska ha möjlighet
att delta i en mångsidig morgon- och eftermiddagsverksamhet
av hög kvalitet inom den grundläggande utbildningen.
För att trygga att verksamheten förblir beständig
och utökas har statsandelsfinansieringen per ledda timmar
utökats. I statsbudgeten för år 2012
höjdes priset för ledda timmar inom morgon- och
eftermiddagsverksamheten från 22,43 euro till 25 euro.
De timmar som används som grund för statsandelen utökades
från högst 3 087 500 timmar
till högst 3 320 000 timmar. I budgeten
för år 2013 höjdes enhetspriset ytterligare
till 26 euro. I statsbudgeten för år 2014 utökades
antalet ledda timmar till högst 3 390 000
timmar. Eftersom regeringens riktlinjer i slutet av valperioden
genomförs inom ramen för rambeslutet om statsfinanserna,
har det inte föreslagits höjningar av finansieringen
av morgon- och eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande
utbildningen i budgetpropositionen för år 2015.
Morgon- och eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande
utbildningen är en ledd fritidsverksamhet som baserar sig
på den grundläggande utbildningens värderingar
och det är kommunen som ansvarar för den i sin
helhet. Morgon- och eftermiddagsverksamheten bör utformas
som en fortsättning på fostringsuppgiften inom
småbarnspedagogiken och förskoleundervisningen.
Det är viktigt att kommunerna styr den statsandelsfinansiering
som de får enligt antalet ledda timmar till det som den är
avsedd för, så att alla barn som behöver
morgon- och eftermiddagsverksamhet kan få en plats inom
verksamheten.
Helsingfors den 7 november
2014
Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru