KIRJALLINEN KYSYMYS 842/2014 vp

KK 842/2014 vp - Jussi Niinistö /ps 

Tarkistettu versio 2.1

Jatkokysymys suomesta tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyisen yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Yliopisto ei lain mukaan voi luopua sille määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä, vaan sen on turvattava perustutkintojen suoritettavuus sillä kielellä, joka sille yliopistolain 11 §:ssä on säädetty. Apulaisoikeuskansleri linjasi vuonna 2010 antamassaan päätöksessä (OKV/1001/1/2009), että yliopiston on turvattava perustutkintojen opetus ja suoritettavuus lakisääteisillä opetus- ja tutkintokielillä.

Tästä huolimatta suomalaisissa yliopistoissa leviää villitys muuttaa tutkinto-ohjelmia englanninkielisiksi. Syksyllä 2013 innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto-yliopisto muutti kaikki kauppatieteelliset maisteriohjelmansa englanninkielisiksi. Lisäksi esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa osa pääaineista opetetaan englannin kielellä.

Yliopistot panostavat englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Taustalla lienevät muoti-ilmiön lisäksi ainakin osittain taloudelliset syyt: yliopistot saavat rahaa ulkomaalaisen opiskelijan suorittamasta tutkinnosta. Lisäksi tulevaisuudessa voitaneen Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta periä lukuvuosimaksuja.

Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä.

Suomen kielen säilyttäminen tieteen kielenä on tärkeää myös kielemme tulevaisuuden kannalta, sillä suomen käytön väheneminen korkeakouluissa tietäisi ennen pitkää kielemme kuihtumista.

Esitin helmikuussa 2013 hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 126/2013 vp, jossa tiedustelin, miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen opetus- ja tutkintokielenä jatkossakin.

Tuolloinen opetus- ja kulttuuriministeri Jukka Gustafsson totesi vastauksessaan, että opetus- ja kulttuuriministeriössä "arvioidaan tarve täsmentää yliopistolain 11 §:ää muun kuin suomen tai ruotsin kielen käyttämisen osalta ylemmän korkeakoulututkinnon yksinomaisena opetus- ja tutkintokielenä".

Suomen säilyminen tieteen kielenä, ja elinvoimaisena kielenä ylipäänsä, on arvovalinta. Yliopistolaissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta — myös ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää — tulee antaa suomen kielellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen vahvana opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014

  • Jussi Niinistö /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 842/2014 vp:

Miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen vahvana opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kuten opetusministeri Jukka Gustafsson totesi vastauksessaan aiempaan kirjalliseen kysymykseen KK 126/2013 vp, kunkin yliopiston opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (558/2009) 11 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään vanhassa yliopistolaissa (645/1997). Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on näin ollen suomi, ja teknillisen korkeakoulun sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi.

Tämän lisäksi yliopisto voi yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaan päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Yliopiston päätösvaltaan kuuluu tällöin sen määrittely, missä laajuudessa näitä muita kieliä käytetään lakisääteisen opetus- ja tutkintokielen lisäksi. Yliopisto ei kuitenkaan voi luopua 11 §:n 1 momentissa sille määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä, vaan sen on turvattava perustutkintojen suoritettavuus yliopistolaissa säädetyllä opetus- ja tutkintokielellään. Opetusministeri Jukka Gustafsson totesi vastauksessaan, että opetus- ja kulttuuriministeriössä arvioidaan tarve täsmentää yliopistolain 11 §:ää muun kuin suomen tai ruotsin kielen käyttämisen osalta ylemmän korkeakoulututkinnon yksinomaisena opetus- ja tutkintokielenä.

Myös apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa yliopistojen opetus- ja tutkintokielten määrittelyyn kanteluista antamissaan päätöksissä. Vuonna 2010 antamassaan päätöksessä (25.11.2010 OKV/1001/1/2009) apulaisoikeuskansleri katsoi, että yliopiston on turvattava perustutkintojen opetus ja suoritettavuus lakisääteisillä opetus- ja tutkintokielillä. Vuonna 2013 antamassaan päätöksessä (12.11.2013 OKV/136/1/2013) apulaisoikeuskansleri katsoi, että Aalto-yliopiston päätös tarjota ainoastaan englanninkielisiä maisteriohjelmia syksystä 2013 alkaen ei ole perustuslain velvoitteiden eikä yliopistolain 11 §:n mukainen. Siinä, missä laajuudessa lakisääteisten opetus- ja tutkintokielten sijasta tai ohella voidaan käyttää muita kieliä, on yliopistolla harkintavaltaa. Apulaisoikeuskansleri totesi, että Aalto-yliopiston tulisi esimerkiksi tutkintosäännössään määritellä se, missä määrin suomen kielen sijasta tai ohella käytetään englannin kieltä sekä se, missä määrin opiskelija saa käyttää suomen kieltä tenttivastauksissaan, kirjallisissa töissä taikka luennoilla. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Apulaisoikeuskansleri pyysi Aalto-yliopistoa toimittamaan tiedon siitä, mihin toimenpiteisiin päätös on johtanut.

Aalto-yliopisto on toimittanut selvityksensä apulaisoikeuskanslerille maaliskuussa 2014. Selvityksen mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on päättänyt lisätä suomenkielistä opetusta ja perustaa myös suomenkielisen maisteriohjelman (yritysjuridiikan koulutusohjelma), jotta suomen kielen asema on riittävästi turvattu myös maisterin tutkinnossa. Muut maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä mutta niissäkin opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon suomenkielisiä sivuaineita (20 % tutkinnosta), opiskella vapaasti valittavat opinnot suomeksi (10 % tutkinnosta) sekä kirjoittaa tutkielma suomeksi (25 % tutkinnosta). Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu on annetun selvityksen mukaan uudistamassa maisteriohjelmiaan syyslukukauden alusta 2016. Tarkoituksena on, että maisteriohjelmien pääaineissa opetuskieli on englanti. Maisterin tutkinto koostuu pääaineopintojen (60—65 opintopistettä) lisäksi opinnäytteestä (30 opintopistettä) sekä vapaasti valittavista opinnoista (25—30 opintopistettä). Korkeakoulun tutkintosäännön mukaan suorituskieli voi olla myös opiskelijan äidinkieli suomi tai ruotsi. Vaikka opetuskieli muuttuu maisteritasolla suurelta osin englanniksi, korkeakoulu huolehtii selvityksen mukaan siitä, että alan keskeinen sanasto esitetään kurssikuvausten yhteydessä myös suomeksi ja ruotsiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön saaman tiedon mukaan apulaisoikeuskansleri ei ole pyytänyt enää lisäselvityksiä Aalto-yliopistolta. Apulaisoikeuskansleri kuitenkin seuraa suomen kielen aseman kehittymistä Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokielenä ja harkitsee, antaako tilanne jossain vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin. Koska Aalto-yliopiston tutkinnonuudistus erityisesti insinööritieteiden korkeakoulun osalta on vielä kesken, myös opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa Aalto-yliopiston ja myös muiden korkeakoulujen käytäntöjä opetus- ja tutkintokielen määrittelyssä ja harkitsee tarpeen vaatiessa myös lainsäädännön täsmentämistä korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielen osalta.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 842/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf:

Hur har regeringen för avsikt att säkerställa att finskan även i framtiden kommer att vara ett starkt undervisnings- och examensspråk vid universiteten och högskolorna?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Liksom undervisningsminister Jukka Gustafsson konstaterade i sitt svar på det tidigare spörsmålet SS 126/2013 rd, anges varje universitets undervisningsspråk i 11 § i universitetslagen (558/2009). Enligt paragrafens 1 moment tillämpas på undervisnings- och examensspråken vid Aalto-universitetet på motsvarande sätt den gamla universitetslagens (645/1997) bestämmelser om examensspråken vid de universitet som bildar Aalto-universitetet. Undervisnings- och examensspråket vid Aalto-universitetets handelshögskola är därmed finska och vid dess tekniska högskola samt högskolan för konst och design finska och svenska.

Enligt 11 § 2 momentet i universitetslagen kan ett universitet dessutom besluta att också andra språk än de som anges i 1 momentet används som undervisnings- och examensspråk och i studieprestationer. Universitetet har då rätt att fastställa i vilken omfattning dessa andra språk används utöver det lagstadgade undervisnings- och examensspråket. Ett universitet kan dock inte avstå från att använda det undervisnings- och examensspråk som anges i 11 § 1 momentet, utan det ska säkerställa att grundexamina kan avläggas på det undervisnings- och examensspråk som anges i universitetslagen. Undervisningsminister Jukka Gustafsson konstaterade i sitt svar att man vid undervisnings- och kulturministeriet bedömer behovet att precisera 11 § i universitetslagen när det gäller användningen av andra språk än finska eller svenska som enda undervisnings- och examensspråk för högre högskoleexamen.

Även biträdande justitiekanslern har i sina avgöranden av klagomål tagit ställning till fastställandet av universitetens undervisnings- och examensspråk. I sitt avgörande från 2010 (25.11.2010 OKV1001/1/2009) ansåg biträdande justitiekanslern att universiteten ska garantera att undervisning för grundexamina ordnas på de lagstadgade undervisnings- och examensspråken. I sitt avgörande från 2013 (12.11.2013 OKV/136/1/2013) ansåg biträdande justitiekanslern att Aalto-universitetets beslut att erbjuda magisterprogram enbart på engelska från hösten 2013 inte är förenligt med förpliktelserna i grundlagen och 11 § i universitetslagen. Universitetet har prövningsrätt i fråga om i vilken omfattning man kan använda andra språk parallellt eller i stället för de lagstadgade undervisnings- och examensspråken. Biträdande justitiekanslern konstaterade att Aalto-universitetet till exempel i sin examensstadga ska fastställa i vilken utsträckning man använder engelska vid sidan av eller i stället för finska samt i vilken utsträckning studerande får använda finska i sina tentamenssvar, skriftliga arbeten eller på föreläsningar. Användningen av andra språk får dock inte vara så omfattande att finskans ställning som undervisnings- och examensspråk trängs undan. Biträdande justitiekanslern bad Aalto-universitetet underrätta honom om vilka åtgärder som vidtagits med anledning av hans avgörande.

Aalto-universitetet lämnade sin redogörelse till biträdande justitiekanslern i mars 2014. Enligt den har Aalto-universitetets handelshögskola beslutat att utöka undervisningen på finska och även inrätta ett finskt magisterprogram (utbildningsprogrammet för företagsjuridik), för att finska språkets ställning ska vara tillräckligt tryggad även i magisterexamen. De övriga magisterprogrammen avläggs på engelska men även i dem har de studerande möjlighet att inkludera finska biämnen i examen (20 % av examen), avlägga de fritt valbara studierna på finska (10 % av examen) samt skriva pro gradu-avhandlingen på finska (25 % av examen). Enligt redogörelsen är Aalto-universitetets högskola för ingenjörsvetenskaper i färd att reformera sina magisterprogram från början av höstterminen 2016. Avsikten är att undervisningsspråket i magisterprogrammens huvudämnen ska vara engelska. Magisterexamen består utöver studier i huvudämnet (60—65 studiepoäng) av lärdomsprov (30 studiepoäng) samt fritt valbara studier (25—30 studiepoäng). Enligt högskolans examensstadga kan studierna också avläggas på studerandens modersmål finska eller svenska. Även om undervisningsspråket på magisternivå till stor del övergår till engelska kommer högskolan enligt sin redogörelse att se till att den centrala branschterminologin också ges på finska och svenska i samband med kursbeskrivningarna.

Undervisnings- och kulturministeriet har underrättats om att biträdande justitiekanslern inte har bett Aalto-universitetet om fler klarlägganden. Biträdande justitiekanslern följer dock med hur finskans ställning som undervisnings- och examensspråk utvecklas vid Aalto-universitetet och överväger om situationen i något skede ger anledning till andra åtgärder. Eftersom Aalto-universitetets examensreform i synnerhet i fråga om ingenjörsvetenskaper ännu inte är avslutad, följer också undervisnings- och kulturministeriet Aalto-universitetets och även andra högskolors förfaranden när det gäller att fastställa undervisnings- och examensspråk och överväger också att vid behov precisera lagstiftningen om undervisnings- och examensspråk.

Helsingfors den 25 november 2014

Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru