KIRJALLINEN KYSYMYS 847/2012 vp

KK 847/2012 vp - Antti Kaikkonen /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Sähköisen äänestämisen mahdollistaminen internetissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisen kansanvallan perusta heikkenee äänestysaktiivisuuden laskun myötä. Tämän syksyn kuntavaaleissa äänensä käytti vain 58,3 % äänioikeutetuista. Laskua edellisiin kunnallisvaaleihin oli 3,0 prosenttiyksikköä. Trendi on ollut samansuuntainen useissa muissakin vaaleissa. Äänestysaktiivisuuden voidaan sanoa olevan muutoksessa, jonka vuoksi on ryhdyttävä toimiin sen parantamiseksi. Yksi hyvä keino äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi olisi mahdollistaa äänestys sähköisesti internetissä.

Suomi on nopeiden internetyhteyksien määrässä mitattuna jo maailman huippuluokkaa, ja internetiä hyödynnetään monilla aloilla tehokkaasti. Kuitenkaan internetissä tapahtuva äänestäminen valtiollisissa vaaleissa ei ole mahdollista, vaikka sen luulisi olevan luonnollista Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa. Tällä hetkellä internetäänestämisen mahdollistamista ei edes suunnitella Suomessa. Perusteena on käytetty muun muassa sitä, että perinteinen järjestelmä toimii tarpeeksi hyvin.

Internetäänestämisen mahdollistamisessa ei kuitenkaan ole kyse perinteisen järjestelmän korvaamisesta, vaan uudesta äänestystavasta vanhan rinnalla äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Nettiäänestys voisi innostaa erityisesti nuoria äänioikeutettuja äänestämään.

Naapurimaassamme Virossa internetäänestäminen on ollut mahdollista perinteisen lippuäänestyksen rinnalla jo vuodesta 2005 saakka. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa jo joka neljäs äänestäneistä käytti tätä vaihtoehtoa. Internetäänestäminen on Virossa helppoa ja nopeaa; siihen kuluu parhaimmillaan aikaa noin yksi minuutti. Sen on myös arvioitu lisänneen äänestysaktiivisuutta. Syytteet järjestelmän epäluotettavuudesta voidaan kumota, sillä Virossa vaalitarkkailijana toiminut ETY-järjestö arvioi järjestelmän luotettavaksi, vaikka näkikin siinä joitain kehitystarpeita. On myös todettava, että perinteinenkään äänestystapa Suomessa ei ole esimerkiksi vaalisalaisuuden näkökulmasta aukoton.

Äänestysprosentin nostamiseksi ja demokratian vahvistamiseksi Suomen tulisi naapurimaamme Viron tavoin mahdollistaa internetäänestys jo seuraavissa valtiollisissa vaaleissa eli vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa tai viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sähköisen äänestämisen mahdollistamiseksi internetissä?

Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2012

  • Antti Kaikkonen /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 847/2012 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä sähköisen äänestämisen mahdollistamiseksi internetissä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa kokeilukunnassa äänestäjä sai valita perinteisen lippuäänestyksen ja äänestyspaikoilla tapahtuneen sähköisen äänestämisen välillä. Sähköisessä äänestyksessä ilmeni kuitenkin puutteita ja virheitä. Valitusten johdosta korkein hallinto-oikeus määräsi kunnallisvaalit uusittavaksi asianomaisissa kunnissa.

Kokeilun jälkeen pääministeri Matti Vanhasen 2. hallitus käsitteli sähköisen äänestyksen jatkokehittämistä iltakoulussa 13 tammikuuta 2010. Hallitus päätti, että äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä ei jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä. Samalla kuitenkin seurataan sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä.

Internet-äänestys ei ole vielä yleisesti käytössä muiden maiden yleisissä vaaleissa. Viron vaaleissa internetissä äänestäminen on ollut yksi äänestysvaihtoehto vuoden 2005 kunnallisvaaleista alkaen. Kokemukset siitä ovat olleet varsin myönteisiä ja vuoden 2011 parlamenttivaaleissa jo lähes 141 000 kansalaista äänesti internetissä.

Muiden naapurimaiden osalta voidaan todeta, että Norjassa kokeiltiin internet-äänestystä kymmenessä kunnassa vuoden 2011 lääninkäräjävaalien ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksessä. Norjan kokeilu onnistui hyvin ja maan parlamentti päättänee kokeilun mahdollisesta jatkamisesta lähiaikoina. Sen enempää Viron kuin Norjankaan kokemukset eivät kuitenkaan tue sitä näkemystä, että internet-äänestyksellä olisi merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

Ruotsissa vaalien toimittamisessa tapahtuneiden virheiden vuoksi Länsi-Götanmaan läänin maakäräjävaalit ja Örebron kunnallisvaalit jouduttiin uusimaan vuonna 2011. Uusintavaaleissa oli lähes 1,3 miljoonaa äänioikeutettua. Uusintavaaleihin johtaneiden virheiden vuoksi parlamentaarinen Ruotsin vaalijärjestelmää arvioiva komitea selvittää parhaillaan, tulisiko Ruotsissa yleisissä vaaleissa ja kansanäänestyksissä ottaa käyttöön sähköinen äänestys joko äänestyspaikoilla tai internet-äänestyksenä. Komitean on määrä luovuttaa mietintönsä maaliskuussa 2013.

Suomen nykyinen vaalijärjestelmä toimii hyvin. Mikäli sähköisen äänestyksen kehittämistä jatkettaisiin perinteisen äänestyksen rinnalla, todennäköinen kehityssuunta olisi internet-äänestys. Internet-äänestyksen osalta on kuitenkin ratkaistava monia periaatteellisia ja teknisiä kysymyksiä, jotka liittyvät mm. äänestäjien vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen.

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2012

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 847/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent:

Vad tänker regeringen göra för att införa möjlighet till elektronisk röstning via internet?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Vid kommunalvalet 2008 fick väljarna i tre kommuner rösta antingen på traditionellt sätt med röstsedel eller elektroniskt i vallokalen. I den elektroniska röstningen förekom dock brister och fel. Med anledning av de besvär som anfördes i ärendet bestämde högsta förvaltningsdomstolen att kommunalvalet måste tas om i dessa tre kommuner.

Efter försöket behandlade statsminister Matti Vanhanens andra regering frågan om det fortsatta utvecklandet av den elektroniska röstningen vid sin aftonskola den 13 januari 2010. Regeringen beslöt att utvecklandet av den elektroniska röstningen i vallokalerna inte fortsätts, utan tills vidare tillämpas det nuvarande valsystemet. Samtidigt följs dock den internationella utvecklingen av elektronisk röstning.

I andra länder har röstning via internet inte ännu tagits i allmänt bruk vid allmänna val. I Estland har väljarna haft möjlighet att rösta via internet sedan kommunalvalet 2005. Erfarenheterna har varit positiva och vid parlamentsvalet 2011 röstade omkring 141 000 väljare via internet.

I fråga om våra andra grannländer kan det konstateras att Norge genomförde ett försök med röstning via internet i tio kommuner vid förhandsröstningen i landstings- och kommunalvalet år 2011. Försöket i Norge lyckades bra och landets parlament ska fatta beslut om en eventuell fortsättning av försöket inom den närmaste framtiden. Varken erfarenheterna i Estland eller i Norge stöder dock den uppfattningen att röstning via internet skulle ha en betydlig inverkan på valdeltagandet.

I Sverige ledde felen som förekom vid valförrättningen år 2011 till omval i landstingsvalet i Västra Götalands län och i kommunalvalet i Örebro kommun. Antalet röstberättigade vid dessa omval var nästan 1,3 miljoner. På grund av felen som ledde till dessa omval har det tillsatts en parlamentarisk kommitté som ska överväga om det i Sverige vid allmänna val och folkomröstningar bör införas möjlighet till elektroniskt röstning, antingen i vallokalerna eller via internet. Kommittén ska lämna sitt betänkande i mars 2013.

Finlands nuvarande valsystem fungerar bra. Om man fortsätter utvecklandet av den elektroniska röstningen vid sidan av den traditionella röstningen, går utvecklingen sannolikt i riktning mot röstning via internet. När det gäller röstning via internet måste man dock först lösa flera principiella och tekniska frågor som gäller bland annat väljarnas valhemlighet och valfrihet.

Helsingfors den 22 november 2012

Justitieminister Anna-Maja Henriksson