KIRJALLINEN KYSYMYS 847/2012 vp
KK 847/2012 vp - Antti Kaikkonen /kesk
Tarkistettu versio 2.0
Sähköisen äänestämisen
mahdollistaminen internetissä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaisen kansanvallan perusta heikkenee äänestysaktiivisuuden
laskun myötä. Tämän syksyn kuntavaaleissa äänensä käytti
vain 58,3 % äänioikeutetuista.
Laskua edellisiin kunnallisvaaleihin oli 3,0 prosenttiyksikköä.
Trendi on ollut samansuuntainen useissa muissakin vaaleissa. Äänestysaktiivisuuden
voidaan sanoa olevan muutoksessa, jonka vuoksi on ryhdyttävä toimiin
sen parantamiseksi. Yksi hyvä keino äänestysaktiivisuuden
lisäämiseksi olisi mahdollistaa äänestys
sähköisesti internetissä.
Suomi on nopeiden internetyhteyksien määrässä mitattuna
jo maailman huippuluokkaa, ja internetiä hyödynnetään
monilla aloilla tehokkaasti. Kuitenkaan internetissä tapahtuva äänestäminen
valtiollisissa vaaleissa ei ole mahdollista, vaikka sen luulisi
olevan luonnollista Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa. Tällä hetkellä internetäänestämisen
mahdollistamista ei edes suunnitella Suomessa. Perusteena on käytetty muun
muassa sitä, että perinteinen järjestelmä toimii
tarpeeksi hyvin.
Internetäänestämisen mahdollistamisessa
ei kuitenkaan ole kyse perinteisen järjestelmän
korvaamisesta, vaan uudesta äänestystavasta vanhan
rinnalla äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Nettiäänestys
voisi innostaa erityisesti nuoria äänioikeutettuja äänestämään.
Naapurimaassamme Virossa internetäänestäminen
on ollut mahdollista perinteisen lippuäänestyksen
rinnalla jo vuodesta 2005 saakka. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa
jo joka neljäs äänestäneistä käytti
tätä vaihtoehtoa. Internetäänestäminen
on Virossa helppoa ja nopeaa; siihen kuluu parhaimmillaan aikaa
noin yksi minuutti. Sen on myös arvioitu lisänneen äänestysaktiivisuutta.
Syytteet järjestelmän epäluotettavuudesta
voidaan kumota, sillä Virossa vaalitarkkailijana toiminut
ETY-järjestö arvioi järjestelmän
luotettavaksi, vaikka näkikin siinä joitain kehitystarpeita.
On myös todettava, että perinteinenkään äänestystapa
Suomessa ei ole esimerkiksi vaalisalaisuuden näkökulmasta
aukoton.
Äänestysprosentin nostamiseksi ja demokratian
vahvistamiseksi Suomen tulisi naapurimaamme Viron tavoin mahdollistaa
internetäänestys jo seuraavissa valtiollisissa
vaaleissa eli vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa tai viimeistään
vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä sähköisen äänestämisen
mahdollistamiseksi internetissä?
Helsingissä 2 päivänä marraskuuta
2012
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 847/2012 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä sähköisen äänestämisen
mahdollistamiseksi internetissä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa kokeilukunnassa äänestäjä sai
valita perinteisen lippuäänestyksen ja äänestyspaikoilla
tapahtuneen sähköisen äänestämisen
välillä. Sähköisessä äänestyksessä ilmeni
kuitenkin puutteita ja virheitä. Valitusten johdosta korkein
hallinto-oikeus määräsi kunnallisvaalit
uusittavaksi asianomaisissa kunnissa.
Kokeilun jälkeen pääministeri Matti Vanhasen 2.
hallitus käsitteli sähköisen äänestyksen
jatkokehittämistä iltakoulussa 13 tammikuuta
2010. Hallitus päätti, että äänestyspaikalla
tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä ei
jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi
nykyisessä vaalijärjestelmässä.
Samalla kuitenkin seurataan sähköisen äänestyksen
kansainvälistä kehitystä.
Internet-äänestys ei ole vielä yleisesti
käytössä muiden maiden yleisissä vaaleissa.
Viron vaaleissa internetissä äänestäminen
on ollut yksi äänestysvaihtoehto vuoden 2005 kunnallisvaaleista
alkaen. Kokemukset siitä ovat olleet varsin myönteisiä ja
vuoden 2011 parlamenttivaaleissa jo lähes 141 000 kansalaista äänesti
internetissä.
Muiden naapurimaiden osalta voidaan todeta, että Norjassa
kokeiltiin internet-äänestystä kymmenessä kunnassa
vuoden 2011 lääninkäräjävaalien
ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksessä. Norjan
kokeilu onnistui hyvin ja maan parlamentti päättänee
kokeilun mahdollisesta jatkamisesta lähiaikoina. Sen enempää Viron
kuin Norjankaan kokemukset eivät kuitenkaan tue sitä näkemystä,
että internet-äänestyksellä olisi
merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.
Ruotsissa vaalien toimittamisessa tapahtuneiden virheiden vuoksi
Länsi-Götanmaan läänin maakäräjävaalit
ja Örebron kunnallisvaalit jouduttiin uusimaan vuonna 2011.
Uusintavaaleissa oli lähes 1,3 miljoonaa äänioikeutettua.
Uusintavaaleihin johtaneiden virheiden vuoksi parlamentaarinen Ruotsin
vaalijärjestelmää arvioiva komitea selvittää parhaillaan,
tulisiko Ruotsissa yleisissä vaaleissa ja kansanäänestyksissä ottaa käyttöön
sähköinen äänestys joko äänestyspaikoilla
tai internet-äänestyksenä. Komitean on määrä luovuttaa
mietintönsä maaliskuussa 2013.
Suomen nykyinen vaalijärjestelmä toimii hyvin.
Mikäli sähköisen äänestyksen
kehittämistä jatkettaisiin perinteisen äänestyksen
rinnalla, todennäköinen kehityssuunta olisi internet-äänestys.
Internet-äänestyksen osalta on kuitenkin ratkaistava
monia periaatteellisia ja teknisiä kysymyksiä,
jotka liittyvät mm. äänestäjien
vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen.
Helsingissä 22 päivänä marraskuuta
2012
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 847/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent:
Vad tänker regeringen göra för
att införa möjlighet till elektronisk röstning
via internet?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Vid kommunalvalet 2008 fick väljarna i tre kommuner
rösta antingen på traditionellt sätt
med röstsedel eller elektroniskt i vallokalen. I den elektroniska
röstningen förekom dock brister och fel. Med anledning
av de besvär som anfördes i ärendet bestämde
högsta förvaltningsdomstolen att kommunalvalet
måste tas om i dessa tre kommuner.
Efter försöket behandlade statsminister Matti Vanhanens
andra regering frågan om det fortsatta utvecklandet av
den elektroniska röstningen vid sin aftonskola den 13 januari
2010. Regeringen beslöt att utvecklandet av den elektroniska röstningen
i vallokalerna inte fortsätts, utan tills vidare tillämpas
det nuvarande valsystemet. Samtidigt följs dock den internationella
utvecklingen av elektronisk röstning.
I andra länder har röstning via internet inte ännu
tagits i allmänt bruk vid allmänna val. I Estland
har väljarna haft möjlighet att rösta
via internet sedan kommunalvalet 2005. Erfarenheterna har varit
positiva och vid parlamentsvalet 2011 röstade omkring 141
000 väljare via internet.
I fråga om våra andra grannländer
kan det konstateras att Norge genomförde ett försök
med röstning via internet i tio kommuner vid förhandsröstningen
i landstings- och kommunalvalet år 2011. Försöket
i Norge lyckades bra och landets parlament ska fatta beslut om en
eventuell fortsättning av försöket inom
den närmaste framtiden. Varken erfarenheterna i Estland
eller i Norge stöder dock den uppfattningen att röstning via
internet skulle ha en betydlig inverkan på valdeltagandet.
I Sverige ledde felen som förekom vid valförrättningen år
2011 till omval i landstingsvalet i Västra Götalands
län och i kommunalvalet i Örebro kommun. Antalet
röstberättigade vid dessa omval var nästan
1,3 miljoner. På grund av felen som ledde till dessa omval
har det tillsatts en parlamentarisk kommitté som ska överväga
om det i Sverige vid allmänna val och folkomröstningar bör
införas möjlighet till elektroniskt röstning, antingen
i vallokalerna eller via internet. Kommittén ska lämna
sitt betänkande i mars 2013.
Finlands nuvarande valsystem fungerar bra. Om man fortsätter
utvecklandet av den elektroniska röstningen vid sidan av
den traditionella röstningen, går utvecklingen
sannolikt i riktning mot röstning via internet. När
det gäller röstning via internet måste
man dock först lösa flera principiella och tekniska
frågor som gäller bland annat väljarnas
valhemlighet och valfrihet.
Helsingfors den 22 november
2012
Justitieminister Anna-Maja Henriksson