KIRJALLINEN KYSYMYS 912/2014 vp
KK 912/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.1
Suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen
sekä korkeatasoisen potilashoidon turvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen lääketieteellinen tutkimus
on ollut jo pitkään kansainvälisesti
hyvin arvostettua. Terveydenhuollon yksiköiden tekemään
yliopistotasoiseen tutkimukseen on kuitenkin esitetty valtion vuoden
2015 talousarviossa merkittäviä supistuksia. Määrärahat
putoaisivat nykyisestä 31 miljoonasta eurosta vain 20 miljoonaan
euroon. Vielä vuonna 1997 summa oli lähes 50 miljoonaa
euroa, mihin verrattuna tutkimuksen resurssit on siis leikattu alle
puoleen.
VTR-rahoituksen merkitys on ollut ratkaisevan tärkeä kliiniselle
eli sairauksien syitä, hoitoa ja ehkäisyä koskevalle
tutkimukselle. Sektoritutkimuslaitokset jakavat nykyisellään
suuren osan rahoituksesta muille kuin kliinisille aloille, mikä tulisi
tarkoittamaan alan tutkimuksen rahoituspohjan romahdusta. Kotimainen
lääketieteellinen tutkimus on osaltaan taannut
myös terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuden.
Esimerkiksi syövän hoidon tuloksellisuudessa Suomi kuuluu
maailman kärkimaihin. Vuonna 2012 Suomi oli ainoa maa Euroopassa,
joka voitti tämän alan tutkimuksessa myös
Yhdysvallat, kun tieteellisten artikkeleiden saamat siteerausmäärät
suhteutettiin julkaisujen kokonaismäärään. Suomalainen
tutkimus rintasyövästä ja ruuansulatuskanavan
sarkoomasta palkittiin äskettäin arvostetulla
kansainvälisellä Hamilton Fairley Award -tiedepalkinnolla.
Ilman riittäviä tutkimusresursseja emme voi jatkaa
uusien ja tehokkaampien hoitokeinojen kehittämistä samaan
tahtiin. Uudet diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan
myös nopeammin käyttöön, jos
niitä koskevaa tutkimusta tehdään kotimaisen
terveydenhuoltojärjestelmän parissa. Tutkimuksen
avulla myös kokemukset uusista hoitomahdollisuuksista
leviävät tehokkaasti lääkärien
parissa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vahvistaa yliopistojen
oman varainhankinnan mahdollisuuksia ja tutkimuksen laadullisen
kehittämisen edellytyksiä rahoitusjärjestelmään
tehtävien uudistusten kautta. VTR-rahoitukseen
suunnitteilla olevat muutokset eivät kuitenkaan aja tätä päämäärää,
vaan uhkaavat kotimaisen kliinisen tutkimuksen resurssipohjaa ja
tätä kautta potilaiden korkeatasoisen hoidon toteuttamista.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo turvata suomalaisen kliinisen tutkimuksen
riittävät resurssit myös jatkossa?
Helsingissä 26 päivänä marraskuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 912/2014 vp:
Kuinka hallitus aikoo turvata suomalaisen kliinisen tutkimuksen
riittävät resurssit myös jatkossa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Rahoituksen merkitys yliopistosairaaloissa tehtävälle
kliiniselle tutkimukselle on ollut suuri. Valtion yliopistotasoiseen
terveyden tutkimukseen myöntämän rahoituksen
taso on ollut viime vuosina laskeva. Pelkkä valtion tutkimusrahoituksen tason
ylläpitäminen ei kuitenkaan takaa tutkimuksen
vaikuttavuutta tai sen tasoa. Vain korkeatasoinen huippututkimus
mahdollistaa pääsyn kansainvälisen huippututkimuksen
verkostoihin ja luo pohjan tehokkaampien hoitokeinojen kehittämiselle.
Jotta kliininen tutkimus pysyy yhtenä kansallisena vahvuusalueena
jatkossakin, on koko kliinisen tutkimuksen toimintakenttää kehitettävä ja
rakenteita uudistettava.
Hallituksen säästöt koskevat koko
sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimustoimintaa,
niin hallinnonalan tutkimuslaitoksia kuin myös valtion
rahoitusta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. Sosiaali-
ja terveysalan hallinnonalan tutkimuslaitoksiin (Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus)
kohdistuu säästövaateita tuottavuusohjelmasta,
sektoritutkimussäästöistä sekä tutkimuslaitosuudistuksen
tuomista uusien tutkimusrahoitusvälineiden siirroista,
kuten esimerkiksi Suomen Akatemiaan perustettava strategisen tutkimuksen
rahoitusväline sekä valtioneuvoston selvitys-
ja tutkimustoiminta. Hallinnonalan tutkimustoimintaan kohdistuvia
säästöjä tulee tarkastella kokonaisuutena.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimintaympäristö on
Suomessa muuttunut viime vuosina. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
rahoitus niin yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa kuin yliopistollisissa
sairaaloissakin koostuu yhä useammista rahoituslähteistä ja
yhä enemmän vapaasti kilpaillusta rahoituksesta,
jolla pyritään takaamaan tutkimuksen laatu. Kliininen
tutkimus on ollut Suomessa perinteisesti vahvaa, ja se on kyennyt
kilpailemaan rahoituksesta. Kliinisen tutkimuksen rahoitusta arvioitaessa
on otettava huomioon myös muista rahoituslähteistä alalle tuleva
rahoitus. Esimerkiksi vuonna 2013 säätiöt suuntasivat
tieteelle arviolta 210 miljoonaa euroa, Suomen Akatemian osuus tutkimusrahoituksesta
oli 329 miljoonaa euroa ja EU:n 7. puiteohjelman Terveys -osion
suomalaisrahoitus oli lähes 100 miljoonaa.
Yhteistyö eri ministeriöiden sekä rahoitusorganisaatioiden
(Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra) kanssa on välttämätöntä kliinisen
tutkimuksen tulevaisuuden kehittämisessä. Kliinisen tutkimuksen
rahoitus sivuaa kolmen eri ministeriön (TEM, STM, OKM),
Tekesin ja Suomen Akatemia terveysalan kasvustrategian eri toimenpiteitä,
kuten yliopistollisten sairaalakampusten kehittämistä,
toimivaa kansallista työnjakoa, rahoitusympäristön
kehittämistä ja innovaatioiden markkinoille pääsyä.
Tarkoitus on taata kliinisen tutkimuksen rahoituksen vaikuttavuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut valtakunnallisen
terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Ryhmä tekee
ehdotuksen valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen
jakamisesta viidelle erityisvastuualueelle sekä ehdotuksen
yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueista sekä tavoitteista
kaudelle 2016—2019. Hakemusten arviointikriteerejä yhtenäistetään
ja yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen vaikuttavuuteen kiinnitetään
jatkossa erityistä huomiota.
Edellä mainitut kliinisen tutkimuksen toimintaympäristön
kehittämistoimet, valtion tutkimusrahoituksen tason ylläpitäminen
sekä kliinisen tutkimuksen edellytysten varmistaminen SOTE-uudistuksen
yhteydessä pystyvät varmistamaan kliinisen tutkimuksen
tason myös jatkossa.
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta
2014
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 912/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
På vilket sätt ämnar regeringen
säkerställa att den finländska kliniska
forskningen får tillräckliga resurser även framöver?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Finansieringen har haft en stor betydelse för den kliniska
forskning som bedrivs på universitetssjukhusen. Nivån
på finansieringen som staten har beviljat för
hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå har
tenderat att sjunka under de senaste åren. Enbart det att
nivån på den statliga finansieringen av forskningen
upprätthålls garanterar emellertid inte effekterna
av forskningen eller nivån på den. Endast spetsforskning
på hög nivå möjliggör
ett tillträde till nätverk för internationell
spetsforskning och den skapar en grund för en utveckling
av effektivare vårdmetoder. För att den kliniska
forskningen ska kunna bevaras som ett nationellt styrkeområde även
i fortsättningen bör hela verksamhetsfältet
för den kliniska forskningen utvecklas och strukturerna
reformeras.
Regeringens sparåtgärder gäller hela
forskningsverksamheten inom social- och hälsovårdsministeriets
förvaltningsområde, både forskningsinstitutionerna
inom förvaltningsområdet och den statliga finansieringen
av hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå.
De besparingskrav som inriktar sig på forskningsinstitutionerna
inom förvaltningsområdet för social- och
hälsovårdsområdet (Institutet för
hälsa och välfärd, Arbetshälsoinstitutet,
Strålsäkerhetscentralen) beror på en övergång
till nya instrument för finansieringen av forskningen till
följd av produktivitetsprogrammet, besparingarna av sektorsforskningen
och reformen av forskningsinstitutionerna. Som exempel kan nämnas
finansieringsinstrumentet för strategisk forskning vilket inrättas
i anslutning till Finlands Akademi och statsrådets utrednings-
och forskningsverksamhet. De besparingar som inriktar sig på forskningsverksamheten
inom förvaltningsområdet bör granskas
som en helhet.
Verksamhetsbetingelserna för forsknings- och utvecklingsverksamheten
i Finland har förändrats under de senaste åren.
Finansieringen av den forsknings- och utvecklingsverksamhet som
bedrivs såväl på universitet och forskningsinstitutioner
som på universitetssjukhus består av medel från
ett flertal finansieringskällor och av finansiering som
i allt större omfattning har utsatts för fri konkurrens
i syfte att på så vis garantera att forskningen är
av god kvalitet. Den kliniska forskningen i Finland har traditionellt
sett varit kraftfull och kunnat tävla om finansieringen.
Vid en utvärdering av finansieringen av den kliniska forskningen
bör man även beakta finansieringen från
de övriga finansieringskällorna. Som exempel kan
nämnas att 2013 anvisade stiftelserna uppskattningsvis
210 miljoner euro för vetenskaplig forskning. Finlands
Akademis andel av finansieringen av forskningen uppgick då till
329 miljoner euro och den finländska finansieringen av
delprogrammet för hälsa i anslutning till EU:s
sjunde ramprogram uppgick till närmare 100 miljoner euro.
Ett samarbete med de olika ministerierna och finansieringsorganisationerna
(Finlands Akademi, Tekes och Sitra) är nödvändigt
för att utveckla den kliniska forskningen i framtiden.
Finansieringen av den kliniska forskningen tangerar åtgärder
som är relaterade till tillväxtstrategin för hälsovårdsområdet
vilken omfattar tre ministerier (arbets- och näringsministeriet,
social- och hälsovårdsministeriet, undervisnings-
och kulturministeriet), Tekes och Finlands Akademi. Till åtgärderna
hör att utveckla universitetssjukhuscampusen, skapa en
fungerande nationell arbetsfördelning, utveckla finansieringsmiljön
och föra innovationer ut på marknaden. Avsikten är att
garantera effekterna av finansieringen av den kliniska forskningen.
Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en
nationell utvärderingsgrupp för den hälsovetenskapliga
forskningen. Utvärderingsgruppen lägger fram förslag
om fördelningen av finansieringen av den hälsovetenskapliga
forskningen på universitetsnivå mellan de fem
specialupptagningsområdena och förslag till mål
och insatsområden för den hälsovetenskapliga
forskningen på universitetsnivå för perioden
2016—2019. Utvärderingskriterierna för
ansökningarna förenhetligas och framöver
kommer man att fästa särskild uppmärksamhet
vid effekterna av finansieringen av den hälsovetenskapliga
forskningen på universitetsnivå.
Genom att vidta de ovan nämnda utvecklingsåtgärderna
i fråga om verksamhetsbetingelserna för den kliniska
forskningen och upprätthålla nivån på den
statliga finansieringen av forskningen samt säkerställa
förutsättningarna för den kliniska forskningen
i anslutning till reformen av social- och hälsovården
kan man säkerställa nivån på den
kliniska forskningen även framöver.
Helsingfors den 9 december
2014
Omsorgsminister Susanna Huovinen