KIRJALLINEN KYSYMYS 916/2012 vp
KK 916/2012 vp - Pia Kauma /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyihin liittyvät
tarkastukset
Eduskunnan puhemiehelle
Kypros hakee taloudellista tukipakettia EU-mailta elvyttääkseen
pankkisektoria. Kypros on pääsemässä tukipaketin
ehdoista sopimukseen EU:n ja Kansainvälisen Valuuttarahaston
kanssa. Tukipaketin koon arvioidaan olevan noin 13—17 miljardia
euroa.
Saksa on suhtautunut tukeen nihkeästi, sillä Kyproksen
pankeissa oli 20 miljardia euroa venäläisten talletuksia
jo vuonna 2011. Kyproksen koko kansantuote oli samana vuonna 18
miljardia euroa.
Kypros on suosittu veroparatiisi rikkaitten venäläisten
keskuudessa, ja sen on raportoitu olevan Venäjän
mafian rahanpesupaikka. Rahanpesua edesauttaa se, että rikkaat
venäläiset saavat Kyproksen kansalaisuuden suhteellisen
helposti. Saksan tiedustelupalvelun BND:n mukaan jo 80 oligarkkia
eli venäläistä suurliikemiestä olisi hankkinut
Kyproksen kansalaisuuden ja samalla EU:n passin.
Venäjällä tutkintavankeudessa kuollut
lakimies Sergei Magnitski paljasti Venäjän viranomaisten
230 miljoonan dollarin verokavalluksen. Magnitskin entisellä työnantajalla
Hermitage Capitalilla on vahvaa näyttöä siitä,
että osa näistä rahoista on pesty Kyproksen
kautta. Hermitage Capital on toimittanut näytön
ja tutkintapyynnön Kyproksen poliisille. Kyproksen viranomaiset
ovat ilmoittaneet, että tutkinta voidaan käynnistää vasta,
kun Venäjä ilmoittaa kyseisen rikoksen tapahtuneeksi.
Suomi, Sveitsi, Latvia, Liettua ja Viro ovat avanneet samantyyppisille
faktoille perustuvat tutkimukset, jotka koskevat Magnitskin paljastamaan
kavallukseen liittyvien rahojen pesua. Hermitage Capital toimitti
Suomen poliisille tiedon turkisalan yrityksen epäilyttävistä tilisiirroista, jotka
ovat parhaillaan tutkinnassa.
Suomen pitäisi olla aktiivisesti toimimassa sen puolesta,
ettei varojamme eikä muiden EU-maiden varoja käytetä sellaisen
maan pankkisektorin tukemiseen, joka aktiivisesti sallii kansainvälisten
rikollisjärjestöjen pestä rahaa maansa pankkien
kautta.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Aikooko Suomi ehdottaa kyproslaisiin pankkeihin asianmukaisia
tarkastuksia, joissa selvitetään pankkien osuus
perusteluissa kuvattuihin rikollisjärjestöjen rahanpesuoperaatioihin,
onko ministeriö tietoinen perusteluissa mainituista
rahanpesuepäilyistä ja
onko asiasta keskusteltu EU-maiden kokouksissa?
Helsingissä 23 päivänä marraskuuta
2012
- Pia Kauma /kok
- Ilkka Kanerva /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 916/2012 vp:
Aikooko Suomi ehdottaa kyproslaisiin pankkeihin asianmukaisia
tarkastuksia, joissa selvitetään pankkien osuus
perusteluissa kuvattuihin rikollisjärjestöjen rahanpesuoperaatioihin,
onko ministeriö tietoinen perusteluissa mainituista
rahanpesuepäilyistä ja
onko asiasta keskusteltu EU-maiden kokouksissa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus suhtautuu hyvin vakavasti Kyproksen pankkeihin liittyviin
rahanpesuepäilyihin.
Kypros pyysi 25 päivänä kesäkuuta
2012 euromailta lainamuotoista tukea sen pankkisektorin tervehdyttämiseksi
ja valtion talouden tasapainottamiseksi. Pyynnön seurauksena
valtiovarainministeriö alkoi 28 päivänä kesäkuuta
selvittää yleisellä tasolla muun muassa
sitä, ovatko Kyproksen pankkeja koskevat rahanpesusyytökset
todenperäisiä.
Tehtyjen selvitysten perusteella Kyproksen pankkeihin liittyvistä rahanpesuepäilyistä
on
hyvin vaikea saada luotettavaa tietoa, vaikka näitä esitetään
säännöllisin väliajoin. Selvityksissä ei ole
pystytty yksilöimään esimerkiksi, ketkä tyypillisesti
pesevät rahaa Kyproksella tai kenen rahoja tyypillisesti
pestään taikka minkälaisista summista
on kysymys.
Euroopan neuvoston alainen rahanpesun vastaisia toimia arvioiva
asiantuntijakomitea MONEYVAL arvioi raportissaan vuodelta 2011,
että Kyproksella tapahtuu rahanpesua useimmin pankkijär-jestelmässä ja
kiinteistökaupassa. Rahanpesuriski koskee eniten kansainvälistä liiketoimintaa,
jossa lailliseen rahoitusjärjestelmään siirrettyjen
varojen alkuperä pyritään häivyttämään.
Varojen siirtämistä laittomasta taloudesta laillisen
puolelle pyritään rajoittamaan sääntelemällä kaupankäyntiä vierailla
valuutoilla, ulkomaista kiinteistöjen omistusta muilta
kuin EU-kansalaisilta sekä käteisellä tehtäviä liiketoimia. Kyprokselle
annettiin vuoden 2011 raportissa runsaasti suosituksia tehostaa
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia toimia. MONEYVAL
suorittaa maatarkastuksia hallitustenvälisen rahanpesun
vastaisen asiantuntijaryhmän Financial Action Task Forcen
(FATF) periaatteiden mukaan, ja sen jäsenistöön
kuuluu lähinnä eurooppalaisia maita, jotka eivät
ole päässeet FATF:n jäseniksi.
Kyproksella rahanpesua seuraa erillinen rahanpesun vastainen
yksikkö MOKAS. Kyproslaisten pankkien valvonta on keskuspankin
vastuulla. Erillisiä valvontaviranomaisia on myös osakeyhtiöillä,
osuuskuntamuotoisilla pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja
eläkerahastoilla. Kypros on osapuolena useissa YK:n ja
Euroopan neuvoston rahanpesun, kansainvälisen rikollisuuden
sekä terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen liittyvissä sopimuksissa,
ja sen valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä useiden
valtioiden kanssa.
Kypros on viime aikoina käynyt aktiivisesti verosopimusneuvotteluja
eri valtioiden kanssa. Tämä helpottanee mahdollisen
rahanpesutoiminnan kitkemistä. Suomi allekirjoitti verosopimuksen
Kyproksen kanssa 15.11.2012, Ukraina 9.11.2012 ja Portugali 19.11.2012.
Venäjän kanssa allekirjoitettu verosopimuksen
muutospöytäkirja tulee voimaan 1.1.2013.
Kyproksen pankkeihin liittyvistä rahanpesuepäilyistä on
keskusteltu EU-maiden kokouksissa. Näissä on noussut
esille esimerkiksi se, yrittääkö Kypros
estää rahanpesua maaperällään
pelkästään muodollisesti vai pystyykö se
tekemään sen myös tosiasiallisesti. EU-maiden
kokouksissa Suomi on aktiivisesti ajanut sitä, että verotietojen
käsittely Kyproksen toimesta olisi mahdollisimman avointa
ja läpinäkyvää. Suomi on ministeritason
kahdenvälisissä keskusteluissa syyskuussa 2012
nostanut esiin Kyproksen pankkeihin liittyvät rahanpesuepäilyt.
Suomi on osallistunut hyvin aktiivisesti Kyproksen mahdolliseen
rahoitustukeen liittyvän yhteisymmärryspöytäkirjan
luonnoksen (Memorandum of Understanding, MoU) ehtojen valmisteluun
rahanpesuongelmien ratkaisemiseksi. MoU:n mukaan Kyproksen pankkien
rahanpesuongelman ratkaisukehikkoa tulee parantaa parhaiden käytäntöjen
mukaan. Rahanpesua estävää lainsäädäntöä tulee
kehittää siten, että se takaa mahdollisimman
laajan yhteistoiminnan ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kyproslaisten
yhtiöiden ja säätiöiden
käytön estämiseksi rahanpesutoiminnassa
kyproslaisten viranomaisten tulee toimittaa ulkomaisille viranomaisille
oikea-aikaisesti näitä koskevat riittävät
ja tarkat omistustiedot. Kyproksen keskuspankin tulee pankkivalvonnassaan
tarkistaa omia toimintatapojaan siten, että niissä otetaan
huomioon riskiperusteinen lähestyminen rahanpesua kohtaan.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kyproslaisten
rahoituslaitosten tulee kuukausittain raportoida, miten niiden talletukset
ja myöntämät lainat jakaantuvat maantieteellisesti
ja ketkä ovat niiden myöntämien lainojen
viimesijaisia hyödynsaajia. Hallitus pitää tärkeänä,
että Kyproksen pankkeihin liittyvät rahanpesuepäilyt
selvitetään ja ratkaistaan yhteisin kansainvälisin
toimenpitein. Hallitus korostaa, että käynnissä olevilla
laajamittaisilla selvityksillä ja toimenpiteillä pyritään varmistamaan
se, että Kyproksella on tehokkaat keinot ratkaista sen
pankkeihin liittyvät rahanpesuepäilyt.
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
2012
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 916/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml m.fl.:
Tänker Finland föreslå påkallade granskningar
av cypriotiska banker, i vilka man utreder bankernas andel i brottsliga
organisationers penningtvättsoperationer som beskrivs i
motiveringen,
är ministeriet medvetet om de misstankar om penningtvätt
som nämns i motiveringen och
har frågan diskuterats vid EU-ländernas
möten?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Regeringen ser mycket allvarligt på de misstankar om
penningtvätt som hänför sig till cypriotiska
banker.
Den 25 juni 2012 begärde Cypern stöd i form av
lån av euroländerna för att sanera sin
banksektor och för att balansera statsfinanserna. Till
följd av begäran började finansministeriet
den 28 juni på allmän nivå utreda bl.a.
om de anklagelser om penningtvätt som gäller cypriotiska
banker stämmer.
På basis av utredningarna är det mycket svårt att
få tillförlitlig information om de misstankar om
penningtvätt som hänför sig till cypriotiska banker, även
om sådana regelbundet framförs. I utredningarna
har man bl.a. inte kunnat specificera vem som typiskt skulle utöva
penningtvätt på Cypern eller vems pengar som typiskt är
föremålet för penningtvätt eller
hurdana belopp det är frågan om.
Expertkommittén MONEYVAL för utvärdering
av åtgärder för bekämpning av
penningtvätt, som är underställd Europarådet,
uppskattar i sin rapport från 2011 att det på Cypern
oftast sker penningtvätt i banksystemet och inom fastighetshandeln.
Risken för penningtvätt gäller mest internationell
affärsverksamhet i vilken avsikten är att dölja
sådana medels ursprung som har överförts
till det lagenliga finansieringssystemet. Avsikten är att
begränsa överföringen av medel från den
olagliga ekonomin till den lagenliga sidan genom att reglera handeln
med främmande valutor, utländskt innehav av fastigheter
av andra än EU-medborgare samt affärstransaktioner
med kontanta medel. I rapporten från 2011 gavs Cypern flera
rekommendationer om hur åtgärderna för
att bekämpa penningtvätt och finansieringen av
terrorism kunde effektiviseras. MONEYVAL genomför granskningar
av enskilda länder i enlighet med principerna för
Financial Action Task Force (FATF), som är en mellanstatlig
expertgrupp som arbetar för att motverka penningtvätt. Medlemmarna
i MONEYVAL är närmast europeiska länder
som inte har godkänts som medlemmar i FATF.
På Cypern följs penningtvätten av
en separat enhet för bekämpning av penningtvätt
MOKAS. Centralbanken ansvarar för övervakningen
av de cypriotiska bankerna. Även aktiebolag, banker i andelslagsform,
försäkringsbolag och pensionsfonder har separata
tillsynsmyndigheter. Cypern är med i flera konventioner
inom FN och Europarådet vars avsikt är att bekämpa
penningtvätt, internationell brottslighet och finansieringen
av terrorism, och dess tillsynsmyndigheter samarbetar med flera
stater.
Under de senaste tiderna har Cypern aktivt fört skatteavtalsförhandlingar
med olika stater. Detta gör det sannolikt lättare
att rensa ut eventuell penningtvätt. Finland undertecknade
ett skatteavtal med Cypern den 15 november 2012, Ukraina den 9 november
2012 och Portugal den 19 november 2012. Det undertecknade ändringsprotokollet
till skatteavtalet med Ryssland träder i kraft den 1 januari
2013.
De misstankar om penningtvätt som hänför
sig till cypriotiska banker har diskuterats vid EU-ländernas
möten. Det har bl.a. diskuterats om Cypern enbart formellt
försöker förebygga penningtvätt
i landet eller om landet även kan göra det i praktiken.
Vid EU-ländernas möten har Finland aktivt arbetat
för att behandlingen av skatteuppgifter på Cypern
ska vara så öppen och transparent som möjligt.
På bilaterala diskussioner på ministernivå tog
Finland i september 2012 upp de misstankar om penningtvätt
som hänför sig till cypriotiska banker.
Finland har mycket aktivt deltagit i beredningen av villkoren
i ett utkast till samförståndsavtal (Memorandum
of Understanding, MoU) om eventuellt finansiellt stöd till
Cypern i syfte att lösa problemen med penningtvätt.
Enligt MoU bör ramverket för lösningar
på de cypriotiska bankernas problem med penningtvätt
förbättras i enlighet med bästa praxis.
Lagstiftningen för förhindrande av penningtvätt
bör utvecklas så att den tryggar ett så omfattande
samarbete som möjligt med utländska aktörer.
För att förhindra att cypriotiska bolag och stiftelser
används i penningtvättsverksamheten bör
de cypriotiska myndigheterna i rätt tid ge utländska
myndigheter tillräckliga och exakta uppgifter om deras ägare. Cyperns
centralbank bör i sin banktillsyn se över sina
egna rutiner och i dem beakta ett riskbaserat förhållningssätt
till penningtvätt. Detta innebär t.ex. att de
cypriotiska finansinstituten månatligen ska rapportera
hur deras inlåning och utlåning fördelar
sig geografiskt och vem som i sista hand drar nytta av de lån
som de har beviljat.
Regeringen anser det viktigt att de misstankar om penningtvätt
som hänför sig till cypriotiska banker utreds
och att saken avgörs med gemensamma internationella åtgärder.
Regeringen betonar att avsikten med de pågående
omfattande utredningarna och åtgärderna är
att säkerställa att Cypern har effektiva medel
att lösa frågan om de misstankar om penningtvätt
som hänför sig till landets banker.
Helsingfors den 10 december
2012
Finansminister Jutta Urpilainen