KIRJALLINEN KYSYMYS 934/2014 vp
KK 934/2014 vp - Kauko Tuupainen /ps
Tarkistettu versio 2.1
Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Viime eurovaaleissa oli vain seitsemän ehdokkaan
tukiyhdistys tehnyt tilityksen vaalikeräyksen tuotoista.
Poliisihallituksen mukaan yksikään EU-parlamenttiin
valitun mepin tukiyhdistys ei ole lain edellyttämää tilitystä tehnyt.
Rahankeräyslain mukaan vaalikampanjoinnissa ei tarvita
erillistä keräyslupaa, jos rahaa ehdokkaalle kerää tuki-
tai puolueyhdistys. Laki kuitenkin edellyttää,
että keräyksestä tehdään Poliisihallitukselle
tilitys puolen vuoden päästä kampanja-ajan
päättymisestä. Saapuneista tilityksistäkin
osa on ollut puutteellisia.
Ongelmana asiassa on muun muassa se, että poliisilla
ei ole mahdollisuuksia selvittää ko. ehdokkaiden
tukiyhdistysten laiminlyöntiä ylipäätänsä.
Ehdokkaalla voi olla myös useita tukiyhdistyksiä,
joita on mahdoton tietää. Selvityksen tekemättä jättäminen
ei myöskään ole Suomen lain mukaan rikos.
Siitä ei seuraa minkäänlaista rangaistusta
kyseiselle tukiyhdistykselle. Laki on siis tässä asiassa
käytännössä mitätön.
Keräyksien avulla voidaan myös kiertää ehdokkaan
ilmoitusvelvollisuutta vähintään 1 500
euroa tehneistä lahjoittajista. Tällaiset ehdokkaan
kampanjaan suoraan rahaa antavat lahjoittajat tulisi ilmoittaa valtakunnallisissa
vaaleissa vaali- ja puoluerahoitusta valvovalle Valtiontalouden
tarkastusvirastolle.
Puolue-, vaalirahoitus- ja rahankeräyslakeja muutettiin
vaalirahoituskohun seurauksena vuonna 2010. Voidaan todeta, että ehdokkaiden tukiyhdistyksiä
koskeva
lakimuutos on epäonnistunut pahoin. Kyseistä lakimuutosta
perusteltiin vaalirahoituksen avoimuuden lisäämisellä.
Käytännössä vaalirahoitus saatiin
laitettua suurelta osin näin pimentoon. Tämä ei
ole asianmukaista eikä avointa vaalirahoituksen toimintatapaa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Aikooko Suomen hallitus puuttua tähän räikeään
epäkohtaan vaalirahoituksessa,
eikö ole asianmukaista, että vaalikampanjaan
rahaa antavat joutuisivat ilmoittamaan lahjoituksistaan Valtiontalouden
tarkastusvirastolle ja
eikö tule säätää laki,
jossa vaalirahoituksen ilmoittamatta jättämämisestä seuraa
sanktio?
Helsingissä 3 päivänä joulukuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Kauko Tuupaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 934/2014 vp:
Aikooko Suomen hallitus puuttua tähän räikeään
epäkohtaan vaalirahoituksessa,
eikö ole asianmukaista, että vaalikampanjaan
rahaa antavat joutuisivat ilmoittamaan lahjoituksistaan Valtiontalouden
tarkastusvirastolle ja
eikö tule säätää laki,
jossa vaalirahoituksen ilmoittamatta jättämisestä seuraa
sanktio?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Rahankeräyslain 5 §:ää muutettiin
1 päivänä syyskuuta 2010 voimaan tulleella
lailla rahankeräyslain muuttamisesta (685/2010)
muun muassa siten, että rahankeräyslupaa ei tarvita
yleisissä vaaleissa ehdokkaana olevan tukemiseksi yksinomaan
toimivan yhdistyksen eikä puoluelain 8 §:n
1 momentissa tarkoitetun puolueyhdistyksen kampanja-aikana järjestämään
rahankeräykseen vaalikampanjan kulujen kattamiseksi. Kampanja-ajaksi
luetaan ajanjakso, joka alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja
päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän
jälkeen. Rahankeräyslain 21 §:n
3 momentin mukaan vaalikampanjan kulujen kattamiseksi toimeenpannusta
rahankeräyksestä on toimitettava Poliisihallitukselle
tilitys kuuden kuukauden kuluessa kampanja-ajan päättymisestä.
Poliisihallitus voi määrätä edellä mainitun
yhdistyksen tekemään rahankeräyksestä välitilityksen,
uuden tilityksen tai loppuilmoituksen.
Oikeusministeriö pyysi kirjallisen kysymyksen johdosta
Poliisihallitukselta lausunnon. Lausunnossa poliisihallitus toteaa,
että muutetun rahankeräyslain voimassaoloaikana
on järjestetty neljät vaalit. Eduskuntavaaleissa
oli 2 315 ehdokasta ja poliisihallitukselle tehtiin vaaleihin
liittyvistä rahankeräyksistä yhteensä 174
tilitystä. Vastaavasti kunnallisvaaleista oli 37 124
ehdokasta ja tilityksiä tehtiin 23. Presidentinvaalissa oli
kahdeksan ehdokasta ja tilityksiä tehtiin 18. Näistä 16
tilitystä tekivät ehdokas Pekka Haaviston kampanjaa
tukeneet Vihreä liitto r.p:n paikallisosastot ja muut tukiryhmät.
Euroopan parlamentin vaaleissa oli yhteensä 251 ehdokasta,
tilitys rahankeräyksistä on tehtävä poliisihallitukselle
viimeistään 11.12.2014. Joulukuun 5 päivään
2014 mennessä poliisihallitukseen oli saapunut 11 tilitystä.
Koska ehdokkaan kampanjakustannusten kattamiseksi järjestettäviin
rahankeräyksiin ei tarvitse hakea rahankeräyslupaa
eikä ilmoitustakaan tarvitse tehdä, poliisihallituksella
ei ole tietoa siitä, kuinka monta rahankeräystä ja
kenen hyväksi on kaiken kaikkiaan toimeenpantu, eikä kattavaa
tietoa näissä keräyksissä kerättyjen
varojen määristä tai käyttötarkoituksista.
Poliisihallitus toteaa, että tilityksen laiminlyönti
on rangaistavaa rikoslain 17 luvun 16 c §:n 6)
kohdan perusteella. Poliisihallituksessa on tulkittu rahankeräyslain
5 §:n 4 momenttia siten, että siinä tarkoitetun
tukiyhdistyksen ei tarvitse olla Suomessa rekisteröity
yhdistys vaan riittävää on lainkohdan
yksityiskohtaisten perustelujenkin mukaan, että keräyksen
toimeenpanija on järjestäytynyt yhdistykseksi.
Rekisteröimätön tukiyhdistys ei siten
ole oikeushenkilö. Tällaisen yhdistyksen puolesta
sitoumuksia tekevät vastaavat yhdistyksen puolesta tehdyistä sitoumuksista henkilökohtaisesti.
Tilityksen laiminlyönnin rikosoikeudellinen vastuu voidaan
poliisihallituksen mukaan kohdentaa tukiyhdistyksen vastuuhenkilöihin.
Sen sijaan puolueyhdistykset ovat yleensä Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä. Puolueyhdistyksen
vastuuhenkilöiden ohella myös puolueyhdistys itse
voidaan tuomita yhteisösakkoon. Rikosoikeudellinen vastuu
saattaa jäädä kuitenkin toteutumatta,
mikäli tilitystä ei tehdä, koska poliisihallitus
ei tiedä luvan ja ilmoituksenkin puuttuessa kenen tai minkä tahon tilitysvelvollisuus
tulisi täyttää.
Ehdokkaan hyväksi keräyksiä toimeenpanevien
tukiyhdistysten ja puolueyhdistysten vastuulliset henkilöt
eivät poliisihallituksen käsityksen mukaan ole
rikoslain 16 c §:n 5) kohdassa rahankeräysrikoksesta
säädetyn rangaistusuhan alaisia, koska yhdistyksiltä ei
tukikeräyksiin lupaa vaadita. Teko voisi kuitenkin täyttää muualla
rikoslaissa säädetyn rikoksen tunnusmerkistön.
Poliisihallitus huomauttaa lopuksi, että kampanja-ajan
päättyminen on tulkinnanvarainen kaksivaiheisessa
tasavallan presidentin vaalissa siltä osin kuin on kysymys
ehdokkaista, jotka eivät jatka vaalin toiselle kierrokselle.
Oikeusministeriö on marraskuussa asettanut parlamentaarisen
työryhmän selvittämään
vaali- ja puoluerahoitusta koskevan lainsäädännön
uudistamistarpeita eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnöissä TrVM
9/2013 vp. ja TrVM 6/2014 vp. esitettyjen havaintojen
pohjalta. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset
lainsäädännön tai muun sääntelyn
tarkistamiseksi tarvittavilta osin 15.4.2015 mennessä.
Tässä yhteydessä työryhmä voi
käsitellä kysymyksessä mainittuja seikkoja
ja ehdottaa tarpeellisiksi havaitsemiaan muutoksia yleisissä vaaleissa
ehdokkaana olevan vaalikampanjan kustannusten kattamiseksi järjestettävien
rahankeräysten sääntelyyn.
Helsingissä 16 päivänä joulukuuta
2014
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 934/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Kauko Tuupainen /saf:
Avser Finlands regering ingripa i detta grova missförhållande
i valfinansieringen,
är det inte i sin ordning att de som finansierar
valkampanjer blir tvungna att anmäla sina donationer till
statens revisionsverk och
bör det inte stiftas en lag, enligt vilken försummelse
att anmäla valfinansiering leder till sanktioner?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Bestämmelserna i 5 § i lagen om penninginsamlingar ändrades
genom en lag om ändring av lagen om penninginsamlingar
(685/2010), som trädde i kraft den 1 september
2010, bland annat så att tillstånd till penninginsamling
inte krävs för penninginsamlingar som en förening
som uteslutande arbetar för att stödja en kandidat
i allmänna val eller en sådan partiförening
som avses i 8 § 1 mom. i partilagen anordnar under
en kampanjperiod för att täcka kostnaderna för
en valkampanj. Som kampanjperiod betraktas en tidsperiod som börjar
sex månader före och slutar två veckor
efter valdagen. Enligt 21 § 3 mom. ska Polisstyrelsen
inom sex månader från det att kampanjtiden upphört
tillställas en redovisning över den penninginsamling
som anordnats för att täcka kostnaderna för
valkampanjen. Polisstyrelsen kan förelägga ovannämnda
förening att avge en mellanredovisning, ny redovisning
eller slutanmälan om penninginsamlingen.
Med anledning av det skriftliga spörsmålet
begärde justitieministeriet ett utlåtande av Polisstyrelsen.
I sitt utlåtande konstaterar Polisstyrelsen att det under
den tid då den ändrade lagen om penninginsamling
varit i kraft har ordnats fyra val. Vid riksdagsvalet uppställdes
2 315 kandidater och sammanlagt 174 redovisningar över
penninginsamlingar i anslutning till valen tillställdes
Polisstyrelsen. Vid kommunalvalet var antalet kandidater på motsvarande
sätt 37 124, och antalet redovisningar som avgavs
23. Vid presidentvalet uppställdes åtta kandidater
och 18 redovisningar tillställdes Polisstyrelsen. Av dessa avgavs
16 redovisningar av Gröna förbundet r.p.:s lokalföreningar
och andra stödgrupper som stödde kandidat Pekka
Haavistos kampanj. Vid Europaparlamentsvalet uppställdes
sammanlagt 251 kandidater, redovisningar över penninginsamlingar
ska tillställas Polisstyrelsen före den 11 december
2014. Före den 5 december 2014 hade 11 redovisningar tillställts
Polisstyrelsen.
Eftersom det inte är obligatoriskt att varken ansöka
om tillstånd till penninginsamling för att täcka
kostnaderna för en kampanj eller att göra en anmälan
om saken, har Polisstyrelsen inte kännedom om hur många
penninginsamlingar som sammanlagt anordnats och för vilken
kandidat. Dessutom saknar Polisstyrelsen fullständiga uppgifter
om beloppet av medel som samlats in och för vilket ändamål
de använts.
Polisstyrelsen konstaterar att försummelse av redovisningsskyldigheten är
straffbart enligt 17 kap. 16 c § 6 punkten
i strafflagen. Polisstyrelsen har tolkat 5 § 4
mom. i lagen om penninginsamlingar så att de stödföreningar
som avses i lagen inte behöver vara registrerade i Finland,
utan att det t.o.m. enligt detaljmotiveringarna till bestämmelsen
räcker att anordnaren av penninginsamlingen organiserat
sig i en förening. Därmed är en oregistrerad
stödförening inte en juridisk person. De som ingår
förbindelser på en sådan förenings
vägnar är personligen ansvariga för dessa
förbindelser. Det straffrättsliga ansvaret för
försummelse av redovisningsskyldigheten kan enligt Polisstyrelsen
riktas mot stödföreningens ansvarspersoner. Däremot är
partiföreningar i allmänhet föreningar
som registrerats i Finland. Vid sidan av partiföreningens
ansvarspersoner kan även själva partiföreningen
dömas till samfundsbot. Om redovisningsskyldigheten försummas,
kan det hända att det straffrättsliga ansvaret inte
förverkligas, eftersom Polisstyrelsen i avsaknad av tillstånd
och anmälan inte vet vem eller vilken instans redovisningsskyldigheten
gäller.
Ansvarspersonerna för stödföreningar
och partiföreningar som anordnar penninginsamlingar för
att stödja en kandidat omfattas enligt Polisstyrelsens
uppfattning inte av det straff som föreskrivs för
ett penninginsamlingsbrott i 16 c § 5 punkten
i strafflagen, eftersom föreningar inte behöver
tillstånd för att anordna stödinsamlingar.
Gärningen kan dock uppfylla rekvisitet för ett brott
som föreskrivs någon annanstans i strafflagen.
Polisstyrelsen påpekar till slut att när det
gäller val av republikens president som ordnas i två omgångar
lämnar upphörandet av kampanjperioden rum för
tolkning till den del det är fråga om kandidater
som inte fortsätter till andra omgången.
Justitieministeriet har i november tillsatt en parlamentarisk
arbetsgrupp för att utreda behoven av att revidera lagstiftningen
om val- och partifinansiering utgående från observationer som
riksdagens revisionsutskott lyft fram i sina betänkanden
ReUB 9/2013 rd och ReUB 6/2014 rd. Arbetsgruppen
ska före den 15 april 2015 lägga fram förslag
till revidering av lagen eller annan reglering till den del det
behövs. I detta sammanhang kan arbetsgruppen behandla frågor
som tagits upp i spörsmålet och föreslå sådana ändringar
som den anser nödvändiga när det gäller regleringen
av penninginsamlingar som anordnas för att täcka
kostnaderna för valkampanjer hos kandidater i allmänna
val.
Helsingfors den 16 december
2014
Justitieminister Anna-Maja Henriksson