KIRJALLINEN KYSYMYS 939/2014 vp

KK 939/2014 vp - Eeva-Maria Maijala /kesk 

Tarkistettu versio 2.1

Metsäsaamelaisten asema suhteessa ILO 169 -sopimuksen hyväksymiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan täysistunnossa 2.12.2014 käytiin lähetekeskustelua ILO 169 -sopimuksen hyväksymisestä. Asian esitteli ministeri Anna-Maja Henriksson (rkp), ja hän oli myös paikalla koko keskustelun ajan vastaamassa kansanedustajien asiasta esittämiin kysymyksiin.

Toin useita kertoja esiin puheenvuoroissani näkemykseni saamelaisuuden liian kapeasta määrittelystä ja saamelaiskäräjien liian suppeasta edustuksesta. Kerroin myös paheksuntani sen johdosta, että esitetyssä ratifiointisopimuksessa on Suomen saamelaisuus rajattu kolmeen kulttuuriryhmään: inarin-, koltta- ja pohjoissaamelaisiin. Kemin Lapin lappalaiset/saamelaiset eli ns. metsäsaamelaiset on jätetty kokonaan pois hallituksen esityksestä (HE 264/2014 vp), ja heidät ollaan näin nyt selvästi kirjaamassa ulos saamelaisten ryhmästä. Kysyin kolmessa eri puheenvuorossa metsäsaamelaisten asemasta ILO-sopimuksen valmistelussa.

Kun ministeri ei suostunut vastaamaan yhteenkään näistä kysymyksistäni metsäsaamelaisiin liittyen, niin totesin asiasta vielä neljännessä puheenvuorossani: "Sitten ihan vielä lopuksi muutamalla sanalla haluaisin sanoa tuosta Kemin Lapin alueesta, että odotan vielä ministereiltä joka tapauksessa vastausta siihen, miksi tässä ILO-sopimuspaperissa on määritelty vain nämä kolme saamen kieltä ja kulttuuria. Olen esittänyt tämän kysymyksen monta kertaa jo tänään, esitän vielä kerran, miksei Kemin Lapin alueen kulttuuriasiat ole tässä millään tavalla matkassa."

Koska en saanut mielestäni selkeästi muotoilemaani kysymykseen asianmukaista vastausta ministeriltä lähetekeskustelussa, niin pyydän vastausta kirjallisella kysymyksellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Minkä vuoksi Kemin Lapin lappalaisia eli metsäsaamelaisia ei ole hallituksen ILO-sopimuksen hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä mitenkään huomioitu ja

onko valtiovallan mielestä ihmisoikeuksien mukaista, että geeniperimän sekä elinkeinon- ja kulttuurinharjoittamisen osalta metsäsaamelaisiksi lukeutuvia henkilöitä ei tunnusteta Suomessa virallisesti saamelaisiksi?

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

  • Eeva-Maria Maijala /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 939/2014 vp:

Minkä vuoksi Kemin Lapin lappalaisia eli metsäsaamelaisia ei ole hallituksen ILO-sopimuksen hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä mitenkään huomioitu ja

onko valtiovallan mielestä ihmisoikeuksien mukaista, että geeniperimän sekä elinkeinon- ja kulttuurinharjoittamisen osalta metsäsaamelaisiksi lukeutuvia henkilöitä ei tunnusteta Suomessa virallisesti saamelaisiksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavan:Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen nro 169 (jäljempänä yleissopimus) 1 artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista kansoista. Hallituksen esityksessä yleissopimuksen hyväksymisestä (HE 264/2014 vp) yleissopimuksen 1 artiklan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että yleissopimus ei sisällä alkuperäis- tai heimokansan määritelmää, eikä myöskään alkuperäis- tai heimokansaan kuuluvan henkilön määritelmää. Suomessa saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnustettu perustuslain 17 §:n 3 momentissa sekä saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 1 §:ssä. Hallitus on 25 päivänä syyskuuta 2014 antanut eduskunnalle esityksen laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 167/2014). Esityksessä ehdotetaan muun muassa saamelaiskäräjälain saamelaisen määritelmää koskevaa säännöstä tarkistettavaksi. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen kriteerin lisäksi objektiivisia perusteita. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että saamen eri kielten ja saamelaisten eri kulttuurimuotojen tulee olla vaalilautakunnassa edustettuina, ja samalla lautakunnan kokoonpanoa on ehdotettu laajennettavaksi. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa erityisesti vähemmistöryhmien edustus päätöksenteossa ja saamelaisen yhteisön ryhmähyväksynnän toteutuminen. Saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin moninaisuus, eri saamen kielet samoin kuin saamelaiskulttuurin harjoittamisen erilaiset tavat ja muodot on siten esityksessä otettu huomioon.

ILO-sopimuksen hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä todetaan saamelaiskäräjälakiin sisältyvän määritelmäsäännöksen osalta, että sen keskeinen merkitys on, että saamelainen on otettava äänioikeutetuista saamelaiskäräjävaaleissa laadittavaan luetteloon. Toisaalta todetaan, että vaaliluettelo ei ole tyhjentävä luettelo siitä, ketkä Suomessa ovat saamelaisia tai kuinka monta saamelaista Suomessa on. Hallituksen esityksessä on siten tehty selkoa sopimuksen tarkoittamasta alkuperäiskansasta ja siihen kuulumisen perusteista Suomen lainsäädännön mukaan.

Ihmisoikeusnäkökulma on edellä esitetyn mukaisesti huomioitu molempien yllä mainittujen esitysten valmistelussa. Esitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 939/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Maria Maija /cent:

Varför har lapparna i Kemi Lappmark, dvs. skogssamerna, inte tagits i beaktande i regeringens proposition om godkännande av ILO-konventionen och

anser statsmakten att de mänskliga rättigheterna uppfylls då personer, som med tanke på sitt genetiska arv och utövande av näring och kultur hör till skogssamerna, inte officiellt erkänns som samer i Finland?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I artikel 1 i 1989 års konvention nr 169 om ursprungsfolk och stamfolk i självstyrande länder (senare konventionen) bestäms vilka folk som omfattas av artikelns tillämpningsområde. I regeringens proposition om godkännande av konventionen (RP 264/2014 rd) konstateras det i detaljmotiveringen till artikel 1 att konventionen inte innehåller någon definition av ursprungsfolk eller stamfolk, och inte heller någon definition av personer som hör till ursprungsfolk eller stamfolk. I Finland har samernas ställning som urfolk erkänts i 17 § 3 mom. i grundlagen och i 1 § i sametingslagen (974/1995). Regeringen har den 25 september 2014 tillställt riksdagen en proposition med förslag till lagar om ändring av sametingslagen och 40 kap. 11 § i strafflagen (RP 167/2014 rd). I propositionen föreslås bland annat att sametingslagens bestämmelse om definition av same ses över. Bestämmelsen ska på samma sätt som för närvarande innehålla såväl ett subjektivt kriterium som objektiva kriterier. I propositionen föreslås också att de olika samiska språken och kulturformerna ska vara representerade i valnämnden. Samtidigt föreslås det att valnämndens sammansättning utvidgas. Syftet med förslaget är att säkerställa att i synnerhet minoritetsgrupperna är företrädda i beslutsfattandet och att det samiska samhällets gruppgodkännande förverkligas. Mångfalden av samekulturen, de olika samiska språken och de olika sätten och formerna att tillägna sig denna kultur har därmed beaktats i förslaget.

I regeringens proposition om godkännande av ILO-konventionen konstateras i fråga om definitionsbestämmelsen i sametingslagen att dess väsentliga innebörd är att en same ska tas upp i vallängden över de som är röstberättigade i valet till sametinget. Å andra sidan konstateras att vallängden inte är en uttömmande förteckning över vem som är same i Finland eller hur många samer det finns i Finland. I regeringens proposition har därmed redogjorts för det urfolk som konventionen avser och för kriterierna för att tillhöra urfolket enligt finsk lagstiftning.

Som framgår ovan har människorättsaspekten uppmärksammats vid beredningen av båda ovannämnda propositioner. Propositionerna behandlas som bäst i riksdagen.

Helsingfors den 19 december 2014

Justitieminister Anna-Maja Henriksson

​​​​