KIRJALLINEN KYSYMYS 945/2014 vp
KK 945/2014 vp - Päivi Lipponen /sd
Tarkistettu versio 2.1
Lasten tapaamiset erotilanteessa
Eduskunnan puhemiehelle
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Yhteys molempiin
vanhempiin pyritään säilyttämään,
kun perhettä kohtaa vanhempien eroaminen.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanolaissa
on puutteita. On täysin mahdollista, että lähihuoltaja
ei halua noudattaa tuomioistuimen päätöstä tai
lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta.
Tällöin lakia ei noudateta ja lapsen etu ei
toteudu. Tällöin voi kulua pitkiäkin
aikoja, ettei lapsi tapaa toista vanhempaansa. Tämä aiheuttaa inhimillistä tuskaa
niin vanhemmassa kuin lapsessakin.
Asia voidaan tuoda käräjäoikeuteen
myöhemmin, mutta aikaa kuluu prosessissa runsaasti.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Kuinka aiotaan nopeuttaa ja tehostaa täytäntöönpanoa
lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jotta tuomioistuimen
päätöstä ja lastenvalvojan vahvistamaa
sopimusta noudatetaan?
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 945/2014 vp:
Kuinka aiotaan nopeuttaa ja tehostaa täytäntöönpanoa
lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jotta tuomioistuimen
päätöstä ja lastenvalvojan vahvistamaa
sopimusta noudatetaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
ja sosiaaliviranomaisen vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoon
sovelletaan lakia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanosta (täytäntöönpanolaki; 619/1996).
Täytäntöönpanon tarkoituksena
on toteuttaa lapsen huollon tai tapaamisoikeuden järjestely,
jonka tuomioistuin tai sosiaaliviranomainen on todennut lapsen edun
mukaiseksi.
Täytäntöönpanoa haetaan
lapsen tai hakijan vastapuolen asuin- tai oleskelupaikan tuomioistuimelta.
Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa
voidaan hakea myös suoraan ulosottomieheltä, jos
päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän
kuin kolme kuukautta. Täytäntöönpanoasia
on käsiteltävä kaikissa oikeusasteissa
kiireellisesti.
Täytäntöönpanolaissa vaikeita
tilanteita on pyritty ratkaisemaan painottamalla täytäntöönpanosovittelun
merkitystä. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten
yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana
olevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Laissa
korostetaan molempien asianosaisten vastuuta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
koskevien riitojen ratkaisemisessa. Erikseen säädetyissä tilanteissa
sovittelu voidaan jättää toimittamatta,
jolloin menettely nopeutuu. Täytäntöönpanolaki
antaa myös mahdollisuuden muuttaa tapaamisoikeutta koskevan
päätöksen ehtoja tietyin rajoituksin,
jos näin voidaan edistää tapaamisoikeuden
toteuttamista tai se on lapsen edun mukaista. Esimerkiksi pitkään
keskeytyneenä olleet tapaamiset voidaan aloittaa lyhyillä tai
valvotuilla tapaamisilla ennen kuin siirrytään
päätöksen mukaisiin laajempiin tapaamisiin.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa lainsäädännössä ensisijaisia
menettelytapoja ovat muut kuin pakkokeinot. Täytäntöönpanolaissa
on kuitenkin pakkokeinosäännökset sellaisia
tilanteita varten, joissa muut menettelytavat eivät johda
tulokseen. Täytäntöönpanon tehosteeksi
voidaan asettaa uhkasakko, joka voidaan tuomita maksettavaksi. Lapsi
voidaan myös määrätä noudettavaksi,
jos voidaan pitää todennäköisenä,
että tapaaminen muutoin jää toteuttamatta
ja jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin
painavia syitä.
Lasta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa
ei voida toteuttaa millä keinoin tahansa. Tilanne on aivan
toisenlainen kuin esimerkiksi ulosmitattaessa toisen hallussa olevaa
esinettä. Lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen 3 artiklan
mukaan kaikissa lapsia koskevissa viranomaisten toimissa on ensisijaisesti
otettava huomioon lapsen etu. Tämä edellyttää tavanomaista
hienovaraisempien keinojen käyttämistä.
Jos täytäntöönpano on olosuhteiden
muuttumisen tai muun syyn vuoksi selvästi lapsen edun vastaista,
tuomioistuimen on viran puolesta hylättävä hakemus.
Esimerkiksi tieto vakavan perheväkivallan esiintymisestä voi aiheuttaa
hakemuksen hylkäämisen. Myös riittävän
kehittyneen lapsen vastustus on otettava huomioon.
Täytäntöönpanolaki antaa
monia mahdollisuuksia lasta koskevan riidan ratkaisemiseen. Viranomaisten
tehtävänä on löytää oikea
tasapaino tehokkaan täytäntöönpanon
ja lapsen edun suojaamisen välillä kussakin yksittäisessä tapauksessa.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat riita-asiat ovat inhimillisesti
vaikeita ja edellyttävät viranomaisilta taitavaa
työskentelyä.
Vanhempien ero ja siihen liittyvä riita lapsesta on
paitsi juridinen, myös psykologinen prosessi. Asianosaisten
etujen mukaista on asian sovinnollinen ratkaiseminen mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Silloin asianosaiset yleensä myös
sitoutuvat ratkaisun noudattamiseen. Tätä tavoitetta
tukee asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu, jota koskevat
lait tulivat voimaan toukokuussa 2014. Myös uudessa sosiaalihuoltolaissa
pyritään turvaamaan tukea perheille nykyistä aiemmin.
Laissa säädetään myös
lapsen ja vanhemman välisten valvottujen tapaamisten järjestämisestä,
jolla voidaan osaltaan parantaa tapaamisten tehokasta toteutumista.
Helsingissä 18 päivänä joulukuuta
2014
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 945/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd:
Hur tänker man försnabba och effektivisera
verkställigheten i ärenden som gäller
vårdnad om barn och umgängesrätt för
att domstolens beslut och det avtal som barnatillsyningsmannen fastställt ska
iakttas?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Lagen om verkställighet av beslut beträffande vårdnad
om barn och umgängesrätt (verkställighetslagen,
619/1996) tillämpas på verkställigheten
av beslut om vårdnad om barn och umgängesrätt
och på verkställigheten av ett avtal som socialmyndigheten
fastställt. Syftet med verkställigheten är
att genomföra det arrangemang för vårdnad
om barn eller umgängesrätt som domstolen eller
socialmyndigheten konstaterat vara förenligt med barnets
bästa.
Verkställighet söks hos domstolen på den
ort där barnet eller sökandens motpart är
bosatt eller uppehåller sig. Verkställighet av
ett beslut som gäller vårdnad om barn kan också sökas
direkt hos utmätningsmannen, om mindre än tre
månader förflutit från det beslutet meddelades.
Verkställighetsärenden ska behandlas skyndsamt
i alla rättsinstanser.
I verkställighetslagen har man försökt
lösa svåra situationer genom att framhäva
betydelsen av verkställighetsmedling. Syftet med medlingen är
att främja samverkan mellan parterna för att tillgodose
barnets välfärd enligt det beslut som ska verkställas.
I lagen betonas båda parternas ansvar när det
gäller att lösa tvister som gäller vårdnad
om barn och umgängesrätt. I särskilt
angivna fall behöver medling inte ordnas, varvid förfarandet
försnabbas. Enligt verkställighetslagen är
det också möjligt att med vissa begränsningar ändra
villkoren i beslutet om umgängesrätt, om man på så sätt
kan främja möjligheterna att utöva umgängesrätten
eller det är förenligt med barnets bästa.
Exempelvis efter längre avbrott i umgänget kan
det återupptas i form av kortvariga eller övervakade
umgängestillfällen innan man övergår
till mera omfattande umgänge enligt beslutet.
Enligt lagstiftningen om vårdnad om barn och umgängesrätt
prioriteras andra tillvägagångssätt än
tvångsmedel. I verkställighetslagen ingår dock
tvångsmedelsbestämmelser för sådana
situationer där andra tillvägagångssätt
inte leder till resultat. Verkställigheten kan förenas
med vite, som kan dömas ut. Det kan också bestämmas
att barnet ska hämtas, om det kan anses sannolikt att sammanträffandet
inte annars kommer till stånd och om det finns synnerligen
vägande skäl till detta med tanke på barnets
bästa.
Ett beslut som berör ett barn kan inte genomföras
med vilka metoder som helst. Situationen är helt annorlunda än
exempelvis vid utmätning av ett föremål
som någon annan har i sin besittning. Enligt artikel 3
i konventionen om barnets rättigheter ska barnets bästa
komma i främsta rummet vid alla myndighetsåtgärder
som rör barn. Detta kräver hänsynsfullare
metoder än vanligt. Om det på grund av att förhållandena
har ändrats eller av någon annan anledning uppenbart
strider mot barnets bästa att beslutet verkställs,
ska domstolen avslå ansökan på tjänstens
vägnar. Exempelvis kännedom om att det förekommer
allvarligt familjevåld kan leda till att ansökan
avslås. Även det att ett tillräckligt
moget barn motsätter sig ska beaktas.
Verkställighetslagen erbjuder flera möjligheter
att lösa tvister som gäller barn. Det är
myndigheternas uppgift att finna den rätta balansen mellan
en effektiv verkställighet och skyddande av barnets bästa
i varje enskilt fall. De tvistemål som gäller
vårdnad om barn och umgängesrätt är mänskligt
sett svåra och kräver skicklighet från myndigheternas
sida.
Föräldrarnas separation med tillhörande
tvist om barnet är inte bara en juridisk utan också en psykologisk
process. Det ligger i parternas intresse att man når en
försonlig lösning så tidigt som möjligt.
I allmänhet förbinder parterna sig då också att
följa lösningen. Medling i domstol med hjälp
av sakkunnigbiträden främjar detta syfte, och
lagar som gäller detta medlingsförfarande trädde
i kraft i maj 2014. Också i den nya socialvårdslagen är
strävan att garantera familjerna stöd i ett tidigare
skede än för närvarande. I lagen föreskrivs
också om arrangemang som innebär att barn och
föräldrar umgås under övervakning,
vilket kan bidra till allt effektivare umgänge.
Helsingfors den 18 december
2014
Justitieminister Anna-Maja Henriksson