Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Voimassaolevan vaalilain (714/1998) mukaan äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan kotiäänestyksessä.

Kotiäänestykseen oikeutettu voi joissain tapauksissa olla pysyvässä kotihoidossa siten, että hänen avustajanaan tai hoitajanaan toimii hänen lähiomaisensa, esimerkiksi puoliso. Nykyisen lain mukaan tällainen avustaja tai omaishoitaja ei ole oikeutettu kotiäänestykseen, jos hän kykenee menemään äänestämään normaalisti ennakkoäänestyspaikalle tai vaalipäivän äänestyspaikalle. Joissain tapauksissa kotiäänestykseen oikeutettu tarvitsee kuitenkin jatkuvasti avustajan läsnäoloa kotona, joten jos liikunta- tai toimintarajoitteinen ja hänen avustajansa asuvat kaksistaan ja avustaja menee äänestämään, hänen on järjestettävä avustettavansa tueksi siksi aikaa joku väliaikainen avustaja.

Oikeusministeriössä on tiedostettu, että sanotunlaisia tilanteita esiintyy jonkin verran. Periaat-teessa ratkaisu asiaan olisi se, että myös kotiäänestykseen oikeutetun avustaja voisi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin varsinaisesti kotiäänestykseen oikeutettu. Käytännössä ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, mihin vedetään raja sille, kuka muu tai ketkä muut kuin varsinainen kotiäänestäjä voisivat äänestää kotiäänestyksessä. Toisaalta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 §:n mukaan omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen asianomaisen kunnan kanssa. Näin ollen kotiäänestysoikeuden laajentaminen pelkästään omaishoitosopimuksen tehneisiin omaishoitajiin saattaisi olla mahdollista. On kuitenkin huomattava, että tällainenkin kotiäänestysoikeuden laajentaminen aiheuttaa lisätyötä äänestysten järjestämisestä vastaaville vaalitoimikunnille ja sitä kautta lisäkustannuksia kunnille.

Oikeusministeriö suhtautuu myönteisesti kotiäänestysoikeuden laajentamisen omaishoitajiin ja selvittää asiaa tarkemmin.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt gällande vallag (714/1998) får en röstberättigad, vars rörelse- eller funktionsförmåga är så begränsad att han eller hon inte utan oskäliga svårigheter kan ta sig till röstnings- eller för-handsröstningsstället förhandsrösta hemma.

Den som har rätt att rösta hemma kan i vissa fall varaktigt vårdas hemma så att hans eller hen-nes biträde eller vårdare är en nära anhörig, t.ex. maken eller makan. Enligt gällande lagstiftning får biträdet eller närståendevårdaren inte rösta vid hemmaröstningen, om han eller hon kan ta sig till förhandsröstningsstället eller röstningsstället på valdagen för att rösta. I vissa fall kräver vården av den som har rätt att rösta hemma kontinuerlig närvaro av en vårdare. Detta innebär att om den vars rörelse- eller funktionsförmåga är begränsad och hans eller hennes vårdare bor tillsammans och vårdaren tar sig till ett röstningsställe för att rösta, måste vårdaren för den tid som röstningen tar ordna en tillfällig vårdare.

Justitieministeriet är medvetet om att ovan nämnda situationer förekommer till en viss grad. I princip skulle problemet kunna lösas genom att ge vårdaren möjlighet att rösta vid hemma-röstningen samtidigt med den som egentligen har rätt att rösta hemma. I praktiken är det dock svårt att dra gränsen för vem eller vilka som ska få rösta vid hemmaröstningen samtidigt med den som egentligen har rätt att rösta hemma. Enligt 2 § i lagen om stöd för närståendevård (937/2005) avses med närståendevårdare en anhörig till den vårdbehövande eller någon annan som står den vårdbehövande nära och som ingått ett avtal om närståendevård. På detta sätt skulle det kunna vara möjligt att utvidga rätten att rösta hemma så att den omfattar närståendevårdare som har ingått ett avtal om närståendevård. Det bör dock påpekas att utvidgandet av rätten att rösta hemma på detta sätt skulle orsaka extra arbete för valbestyrelserna som svarar för ordnandet av hemmaröstningar och därigenom tilläggskostnader för kommunerna.

Justitieministeriet förhåller sig positiv till utvidgande av rätten att rösta hemma så att den omfattar närståendevårdare och kommer att utföra en mer detaljerad utredning beträffande detta.