KIRJALLINEN KYSYMYS 948/2008 vp
KK 948/2008 vp - Esa Lahtela /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön
hoitajan samanaikainen mahdollisuus äänestää
Eduskunnan puhemiehelle
Kunnallisvaalilain 74 a §:ssä säädetään
siitä, kenellä on oikeus äänestää kotiäänestyksessä.
"Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky
liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden
vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän
pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan
ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta
kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa,
jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet
on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään.
Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä."
Kiertävien vaalitoimikuntien käytännön
työssä on tullut esille tapauksia, joissa tällaisen
kotiäänestykseen oikeutetun henkilön
omaishoitaja olisi halunnut äänestää samalla
kun hänen hoidettavansakin. Mutta kun lain pykälä kieltää,
niin se ei ole ollut mahdollista. Vaalitoimikunnan jäsenten
kertoman mukaan tämän esteen tultua ilmi useampi
henkilö oli todennut, että sitten se äänestäminen
jää hänen osaltaan, koska matka äänestyspaikalle
on kohtuuttoman pitkä.
Esiin onkin noussut toive lain muuttamiseksi niin, että kotiäänestykseen
oikeutetun henkilön hoitaja voisi äänestää samalla
kun hoidettavakin, kunhan siitä vain on etukäteen
kutsuttaessa vaalitoimikuntaan ilmoitettu.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä välittömiin
toimiin, että jo seuraavissa vaaleissa kotiäänestykseen
oikeutetun omaishoitaja voi äänestää samalla
kun hänen hoidettavansakin?
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta
2008
- Esa Lahtela /sd
- Marjaana Koskinen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 948/2008 vp:
Aikooko hallitus ryhtyä välittömiin
toimiin, että jo seuraavissa vaaleissa kotiäänestykseen
oikeutetun omaishoitaja voi äänestää samalla
kuin hänen hoidettavansakin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Voimassaolevan vaalilain (714/1998) mukaan äänioikeutettu,
jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin
rajoittunut, ettei hän pääse äänestys-
eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia
vaikeuksia, saa äänestää ennakolta
kotonaan kotiäänestyksessä.
Kotiäänestykseen oikeutettu voi joissain tapauksissa
olla pysyvässä kotihoidossa siten, että hänen
avustajanaan tai hoitajanaan toimii hänen lähiomaisensa,
esimerkiksi puoliso. Nykyisen lain mukaan tällainen avustaja
tai omaishoitaja ei ole oikeutettu kotiäänestykseen,
jos hän kykenee menemään äänestämään
normaalisti ennakkoäänestyspaikalle tai vaalipäivän äänestyspaikalle. Joissain
tapauksissa kotiäänestykseen oikeutettu tarvitsee
kuitenkin jatkuvasti avustajan läsnäoloa kotona,
joten jos liikunta- tai toimintarajoitteinen ja hänen avustajansa
asuvat kaksistaan ja avustaja menee äänestämään,
hänen on järjestettävä avustettavansa
tueksi siksi aikaa joku väliaikainen avustaja.
Oikeusministeriössä on tiedostettu, että sanotunlaisia
tilanteita esiintyy jonkin verran. Periaat-teessa ratkaisu asiaan
olisi se, että myös kotiäänestykseen
oikeutetun avustaja voisi äänestää kotiäänestyksessä samalla
kertaa kuin varsinaisesti kotiäänestykseen oikeutettu.
Käytännössä ongelmaksi muodostuu
kuitenkin se, mihin vedetään raja sille, kuka
muu tai ketkä muut kuin varsinainen kotiäänestäjä voisivat äänestää kotiäänestyksessä.
Toisaalta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 §:n
mukaan omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä,
joka on tehnyt omaishoitosopimuksen asianomaisen kunnan kanssa.
Näin ollen kotiäänestysoikeuden laajentaminen
pelkästään omaishoitosopimuksen tehneisiin
omaishoitajiin saattaisi olla mahdollista. On kuitenkin huomattava,
että tällainenkin kotiäänestysoikeuden
laajentaminen aiheuttaa lisätyötä äänestysten
järjestämisestä vastaaville vaalitoimikunnille
ja sitä kautta lisäkustannuksia kunnille.
Oikeusministeriö suhtautuu myönteisesti kotiäänestysoikeuden
laajentamisen omaishoitajiin ja selvittää asiaa
tarkemmin.
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta
2008
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 948/2008 rd undertecknat
av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.:
Tänker regeringen utan dröjsmål
vidta åtgärder så en närståendevårdare
redan vid nästa val har rätt att utöva
sin rösträtt i samband med att den vårbehövande
röstar hemma?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt gällande vallag (714/1998) får
en röstberättigad, vars rörelse- eller
funktionsförmåga är så begränsad
att han eller hon inte utan oskäliga svårigheter
kan ta sig till röstnings- eller för-handsröstningsstället
förhandsrösta hemma.
Den som har rätt att rösta hemma kan i vissa fall
varaktigt vårdas hemma så att hans eller hen-nes
biträde eller vårdare är en nära
anhörig, t.ex. maken eller makan. Enligt gällande
lagstiftning får biträdet eller närståendevårdaren
inte rösta vid hemmaröstningen, om han eller hon
kan ta sig till förhandsröstningsstället
eller röstningsstället på valdagen för
att rösta. I vissa fall kräver vården
av den som har rätt att rösta hemma kontinuerlig
närvaro av en vårdare. Detta innebär
att om den vars rörelse- eller funktionsförmåga är
begränsad och hans eller hennes vårdare bor tillsammans
och vårdaren tar sig till ett röstningsställe
för att rösta, måste vårdaren
för den tid som röstningen tar ordna en tillfällig
vårdare.
Justitieministeriet är medvetet om att ovan nämnda
situationer förekommer till en viss grad. I princip skulle
problemet kunna lösas genom att ge vårdaren möjlighet
att rösta vid hemma-röstningen samtidigt med den
som egentligen har rätt att rösta hemma. I praktiken är
det dock svårt att dra gränsen för vem
eller vilka som ska få rösta vid hemmaröstningen
samtidigt med den som egentligen har rätt att rösta
hemma. Enligt 2 § i lagen om stöd för
närståendevård (937/2005) avses
med närståendevårdare en anhörig
till den vårdbehövande eller någon annan
som står den vårdbehövande nära
och som ingått ett avtal om närståendevård.
På detta sätt skulle det kunna vara möjligt
att utvidga rätten att rösta hemma så att
den omfattar närståendevårdare som har
ingått ett avtal om närståendevård.
Det bör dock påpekas att utvidgandet av rätten
att rösta hemma på detta sätt skulle
orsaka extra arbete för valbestyrelserna som svarar för
ordnandet av hemmaröstningar och därigenom tilläggskostnader för
kommunerna.
Justitieministeriet förhåller sig positiv
till utvidgande av rätten att rösta hemma så att
den omfattar närståendevårdare och kommer
att utföra en mer detaljerad utredning beträffande
detta.
Helsingfors den 19 december
2008
Justitieminister Tuija Brax