LAKIALOITE 102/2007
vp
LA 102/2007
vp - Erkki Virtanen /vas ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki lapsilisälain 7 ja 21 §:n
muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan yhdestä tai useammasta lapsesta
maksettavan lapsilisän korottamista 10 eurolla kuukaudessa
eikä vain, niin kuin hallitus esitti, yksinhuoltajan korotuksen korottamista.
Yksinhuoltajalle, jolla on yksi lapsi, korotus olisi siten yhteensä 20
euroa kuukaudessa.
Lapsilisän arvon säilymisen takaamiseksi ehdotamme,
että lapsilisä sidottaisiin myös kansaneläkeindeksiin.
PERUSTELUT
Lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja
lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan
perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi, ja se
on lapsikohtainen, kaikille lapsiperheille maksettava etuus.
Lapsilisiä on korotettu viimeksi vuoden 2004 alusta.
Tuolloin ensimmäisestä lapsilisään
oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrä korotettiin
90 eurosta nykyiseen 100 euroon kalenterikuukaudessa. Lisäksi
lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin silloin 33,60
eurosta nykyiseen 36,60 euroon lasta kohti kuukaudessa.
Hallituksen esityksessä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
(HE 75/2007 vp) ehdotettiin vain yksinhuoltajakorotuksen
korottamista vuoden 2007 alusta. Korotuksen suuruus olisi 10 euroa, eli
yksinhuoltajakorotus nousisi 36,60 eurosta kuukaudessa 46,60 euroon.
Katsomme, että korotuksen tulisi koskea myös
varsinaista lapsilisää sekä useammasta lapsesta
maksettavaa lapsilisää, jolloin lapsilisää korotettaisiin
seuraavasti:
Euroa/kk |
Nyt |
Lakialoite |
1. lapsi |
100 |
110 |
2. lapsi |
110,50 |
120,50 |
3. lapsi |
131 |
141 |
4. lapsi |
151,50 |
161,50 |
seuraava |
172 |
182 |
Lapsilisien arvon säilyttämiseksi ehdotamme, että lapsilisät
sidottaisiin indeksiin. Lapsilisälain 21 §:ssä on
valtuus hallitukselle korottaa lapsilisää indeksiperusteisesti,
mutta sillä ei ole ollut käytännön
merkitystä. Ehdotamme sen korvattavaksi säännöksellä,
jossa lapsilisää korotettaisiin automaattisesti
kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Vuoden 2004 lapsilisän korotus ei hyödyttänyt
kaikkein pienituloisimpia eli yksinhuoltajia. Hallituksen ehdottama
yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ei myöskään
koidu kaikkein pienituloisimpien perheiden lasten hyödyksi.
Tällaisia lapsia lienee tällä hetkellä 40 000,
ellei enemmänkin.
Eräissä maissa lapsiperheitä tuetaan
verovähennyksin. Sillä tavoin samalla tulee otetuksi huomioon
lapsiperheen ja lapsettoman vastaavassa asemassa olevan perheen
erilainen veronmaksukyky.
Suomalaisessa järjestelmässä oli
aluksi käytössä rinnakkain sekä lapsilisä että verovähennys.
Kuitenkin 1990-luvun alussa verovähennyksistä luovuttiin
ja vastaavasti lapsilisää korotettiin.
Perheen tuloista riippumaton lapsilisä on oikeudenmukaisempi
kuin verovähennys, sillä se veroprogression käänteisen
vaikutuksen ansiosta hyödyttäisi eniten hyvätuloisia
eivätkä veroa maksamattomat luonnollisestikaan
hyödy verovähennyksistä.
Joskus on julkisuudessa ehdotettu, että lapsilisää ei
maksettaisi lainkaan "hyvätuloisille". Tähän
ei ole syytä mennä seuraavista syistä:
- lapsilisällä tasoitetaan
kustannuseroja lapsiperheiden ja vastaavassa asemassa olevien lapsettomien
perheiden välillä, kun taas verotuksella tasoitetaan
tuloeroja ja otetaan huomioon erilainen veronmaksukyky,
- vaikka lapsilisä tehtäisiinkin asteittain väheneväksi,
olisi vaikea välttää tilannetta, jossa
lapsilisän väheneminen leikkaisi voimakkaasti
lapsiperheen tulojen nousua, tai sitten lapsilisän pieneneminen
tulisi aloittaa sangen tavallisista tuloista,
- tulojen vaihtelun takia saattaisi syntyä takaisinperintätilanteita,
mikä lisäisi hallinnollisia kustannuksia,
- eräistä muista järjestelmistä voidaan
havaita, että vuosikymmenien mittaan tulorajoilla on taipumus
jäädä jälkeen ansiokehityksestä, jolloin
yhä useampi jäisi lapsilisää vaille,
- lapsiperheet ovat vain hyvin harvoin hyvätuloisia,
jolloin syntyvä säästö jäisi
vähäiseksi eikä välttämättä riittäisi
kattamaan tulosidonnaisuudesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraava lakiehdotuksen:
Laki
lapsilisälain 7 ja 21 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä elokuuta
1992 annetun lapsilisälain (796/1992)
7 ja 21 §, sellaisena kuin niistä on
7 § laissa 1226/2003,
seuraavasti:
7 §
Lapsilisän määrä
Lapsilisä on lasta kohden 110 euroa kalenterikuukaudessa.
Jos 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on
oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta,
lapsilisän määrä on toisesta
lapsesta 120,50 euroa, kolmannesta lapsesta 141 euroa, neljännestä lapsesta
161,50 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182 euroa kalenterikuukaudessa.
Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna
46,60 eurolla kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajalla tässä laissa
tarkoitetaan lapsilisän nostamiseen oikeutettua henkilöä,
joka ei lapsilisän maksukuukauden alkaessa ole avioliitossa
tai joka ennen maksukuukauden alkua on muuttanut puolisostaan erilleen
yhteiselämän lopettamiseksi. Yksinhuoltajana ei
kuitenkaan pidetä henkilöä, joka avioliittoa
solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen henkilön kanssa.
Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan kunnalle
taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin
nojalla maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 110
euroa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin
maksetaan korotettuna 46,60 eurolla kalenterikuukaudessa.
21 §
Lapsilisän indeksitarkistus
Tämän lain 7 §:ssä säädettyjä lapsilisän
määriä tarkistetaan vuosittain siten
kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001)
säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
_______________
Helsingissä 11 päivänä lokakuuta
2007
- Erkki Virtanen /vas
- Minna Sirnö /vas
- Mikko Kuoppa /vas
- Matti Kangas /vas
- Matti Kauppila /vas
- Markus Mustajärvi /vas
- Annika Lapintie /vas
- Pentti Tiusanen /vas
- Paavo Arhinmäki /vas
- Jyrki Yrttiaho /vas
- Veijo Puhjo /vas