LAKIALOITE 109/2006
vp
LA 109/2006
vp - Jyri Häkämies /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää kotitalousvähennyksen
2 300 euron enimmäismäärän ulottamista
kaikkeen vähennyksen piirissä olevaan työhön
eli myös remonttityöhön. Samalla esitämme
kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamista
koskemaan kotitalouden tieto- ja viestintätekniikan laitteiden
asennus-, korjaus- ja tukipalveluita. Samoin eduskuntaryhmä uusii vaatimuksensa
vähennyksen ulottamisesta sellaiseen kotona teetettyyn
työhön, jonka vanhemmat teettävät
niiden lastensa asunnoissa, joilla on alaikäisiä lapsia.
Kokemukset kotitalousvähennyksestä ovat olleet
hyvin myönteisiä, ja vähennys on osoittautunut
kustannustehokkaaksi tavaksi tukea uusien yritysten ja
työpaikkojen syntyä. Vähennyksen käyttö on
viime vuosina lisääntynyt merkittävästi,
ja sillä olikin vuonna 2004 noin 175 000 käyttäjää (lisäystä vuoteen
2003 verrattuna 23 %) vähennysten määrän
noustessa yli 110 miljoonaan euroon (lisäystä 19 %).
Keskimääräinen kotitalouskohtainen vähennys
oli 630 euroa. Maaliskuussa 2006 ilmestyneen tutkimuksen (TM Työpoliittinen
tutkimus 310/2006) mukaan kotipalveluita ostettiin vuonna
2004 yhteensä 457 miljoonalla eurolla. Tästä remonttien
osuus oli yli 90 %. Kotitalousvähennyksen
laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2004 oli noin 10 000
henkilötyövuotta eli noin 12 100 työpaikkaa.
Nettomääräisesti suoraan kotitalousvähennyksen
voidaan laskea luoneen yli 3 500 henkilötyövuotta
eli noin 4 600 työpaikkaa. Näitä palveluita
ei siis olisi kotitalouksiin hankittu ollenkaan ilman kotitalousvähennystä.
Remonttien osuus oli nettomääräisistä henkilötyövuosista
84 % (työpaikoista 70 %)
ja siivouspalveluiden vastaavasti 14 % (työpaikoista
26 %). Kotitalousvähennyksellä aikaansaadut
työpaikat ovat tutkimuksen mukaan markkinaehtoisia eli
todellisia uusia työpaikkoja, joten niillä ei
ole syrjäyttämisvaikutuksia muiden työpaikkojen suhteen.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksellä luodut
työpaikat maksavat kansantaloudellisesti tarkasteltuna
itsensä takaisin. Kotitalousvähennyksellä on
myös muita tunnettuja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti
merkittäviä vaikutuksia — mm. pimeästi
tehdyn työn väheneminen, yhteiskunnallisen työnjaon
tehostuminen, naisten työmarkkina-aseman parantuminen,
taloutta aktivoivan kulutuksen lisääntyminen sekä kotitalouksien
oman työnteon ja vapaa-ajan lisääntyminen.
Kotitalousvähennyksen merkittävänä ja
pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona
voidaan tutkimuksen mukaan pitää myös sitä,
että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen
miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen
osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat.
Hallitus uudisti kuluvan vuoden alusta kotitalousvähennystä siten,
että vähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistettiin
2 300 euroon siltä osin kuin kyse on kotitalous-,
hoiva- tai hoitotyöstä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmaisi tätä lakimuutosta
käsiteltäessä tyytyväisyytensä hallituksen
haluun kehittää kotitalousvähennystä.
Kokoomus oli aikaisemmin esittänyt jo kahteen otteeseen
kotitalousvähennyksen enimmäismäärän
kaksinkertaistamista; ensin vuoden 2004 budjetin eduskuntakäsittelyn
yhteydessä (LA 120/2003 vp)
ja sitten vuoden 2005 budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä (LA 102/2004
vp). Kuitenkin jo viime vuonna toimme esille hallituksen
ratkaisun remonttityön (asunnon tai vapaa-ajan asunnon
kunnossapito- tai perusparannustyö) jättämisestä korkeamman enimmäismäärän
ulkopuolelle jättävän uudistamisen puolitiehen,
eikä hallitus siten ole kyennyt hyödyntämään
kaikkia kotitalousvähennyksen potentiaalisia työllisyysvaikutuksia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa edelleen, ettei kotitalousvähennyksen
enimmäismäärän kaksinkertaistamisen
ulkopuolelle pidä jättää mitään
kotona teetettävää työtä.
Hallitus perusteli ratkaisua saavutettavissa olevien työllisyysvaikutusten
pienuudella. Kuitenkin juuri remonttityö kattaa em. tutkimuksenkin
mukaan suurimman osan kotitalousvähennyksen määrästä ja
suurimman osan syntyneistä työpaikoista. Myös
remonttialan yrittäjät ovat todenneet enimmäismäärän
korotuksen lisäävän kysyntää laajoille
remonteille, joiden työllisyysvaikutukset olisivat heidän
mukaansa kaikkein suurimpia. Samalla mahdollistettaisiin esimerkiksi
laajempien, kotona asumista tukevien remonttien teettäminen
myös ikääntyville yksin asuville ihmisille.
Toinen kotitalousvähennykseen esitettävä muutos
koskee käyttöalan laajentamista kotitalouden tieto-
ja viestintätekniikan laitteiden asennus-, korjaus- ja
tukipalveluihin. Tällöin kotitalousvähennyksen
piiriin tuotaisiin mm. kotitietokoneen ja digisovittimen asentaminen käyttövalmiiksi.
Edellä mainitun tutkimuksen yhteydessä selvisi
myös, että kotitaloudet itse haluaisivat hyödyntää vähennystä atk-
ja digipalveluiden hankintaan. Asiaan on hiljattain otettu kantaa
myös osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista
laaditussa kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa. Osana strategian
sisältämiä toimenpiteitä esitetään
kotitalousvähennyksen ulottamista koskemaan myös tieto-
ja viestintätekniikkaan liittyviä tukipalveluita.
Kolmas vähennykseen esitettävä muutos
laajentaisi kotitalousvähennyksen käyttöä tilanteisiin,
jossa vanhemmat ostavat kotipalveluita sellaisen lapsensa kotiin,
jolla on alaikäisiä lapsia. Esityksen taustalla
on se tosiasia, että lapsiperheistä vain keskimääräistä hyvätuloisemmilla
on mahdollisuus käyttää kotitalousvähennystä hyväkseen
esimerkiksi säännölliseen ja jatkuvaan siivous-
ja hoivatyöhön. Yhteistä aikaa on perheillä vähän,
asunto- ja opintovelkaa usein paljon, ja eläminen nielee
suurimman osan perheen käytettävissä olevista
tuloista. Monet vanhemmat saattaisivat mielellään
kustantaa lastensa arkea näinä elämän
"ruuhkavuosina" helpottavia palveluita, mikäli yhteiskunta
edes vähäisessä määrin
tukisi tätä verotuksellisesti. Tämä mahdollisuus
olisi tarpeen erityisesti silloin, kun lapset perheineen asuvat
kaukana eivätkä isovanhemmat pysty tarjoamaan
apua esimerkiksi lastenlastensa hoitoon kuin ainoastaan poikkeustapauksissa.
Edustaja Perho on aikaisemmin jättänyt asiasta
vuoden 2006 talousarvioesityksen yhteydessä käsitellyn
lakialoitteen, jolla oli yli 100 allekirjoittajaa. Valtiovarainvaliokunta
kuitenkin hylkäsi tämän lakialoitteen
budjettimietinnössään.
Kokoomuksen esitysten voidaan arvioida vähentävän
valtion verotuloja yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla.
Tämä lakialoite liittyy eduskuntaryhmän
jättämään talousarvioaloitteeseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
tuloverolain 127a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta
1992 annetun tuloverolain (1535/1992)
127 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin
se on laissa 1128/2005, ja
lisätään 127 a §:ään,
sellaisena kuin se on laeissa 995/2000 ja 1273/2004 sekä mainitussa
laissa 1128/2005, uusi 5 momentti seuraavasti:
127 a §
Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta
osan käyttämässään
asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan
määristä (kotitalousvähennys).
Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva-
tai hoitotyö, asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai
perusparannustyö sekä kotitalouden tieto- ja viestintätekniikan
laitteiden asennus-, korjaus- ja tukipalvelutyö. Vähennys
on enintään 2 300 euroa vuodessa, ja
se myönnetään vain siltä osin kuin
127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista
ylittää 100 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös työtä, joka on tehty verovelvollisen
sellaisen täysi-ikäisen lapsen, jolla on alaikäinen
tai alaikäisiä lapsia, käyttämässä asunnossa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2007.
_______________
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta
2006
- Jyri Häkämies /kok
- Eero Akaan-Penttilä /kok
- Sirpa Asko-Seljavaara /kok
- Kaarina Dromberg /kok
- Leena Harkimo /kok
- Pertti Hemmilä /kok
- Hanna-Leena Hemming /kok
- Anne Holmlund /kok
- Marjukka Karttunen /kok
- Jyrki Katainen /kok
- Jari Koskinen /kok
- Pekka Kuosmanen /kok
- Esko Kurvinen /kok
- Jere Lahti /kok
- Kalevi Lamminen /kok
- Jouko Laxell /kok
- Suvi Lindén /kok
- Marjo Matikainen-Kallström /kok
- Olli Nepponen /kok
- Tuija Nurmi /kok
- Heikki A. Ollila /kok
- Reijo Paajanen /kok
- Maija Perho /kok
- Lyly Rajala /kok
- Paula Risikko /kok
- Martin Saarikangas /kok
- Petri Salo /kok
- Sari Sarkomaa /kok
- Kimmo Sasi /kok
- Arto Satonen /kok
- Timo Seppälä /kok
- Juhani Sjöblom /kok
- Marja Tiura /kok
- Irja Tulonen /kok
- Raija Vahasalo /kok
- Jan Vapaavuori /kok
- Ahti Vielma /kok
- Jari Vilén /kok
- Lasse Virén /kok
- Ben Zyskowicz /kok