LAKIALOITE 115/2006 vp

LA 115/2006 vp - Jyri Häkämies /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta

Eduskunnalle

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt vuoden 2007 talousarvioesitystä koskevan talousarvioaloitteen väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamisesta vuonna 2004 toteutettua alkoholiverouudistusta edeltäneelle tasolle. Muutoksella tavoitellaan väkevien alkoholijuomien kulutuksen ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen sekä muiden yhteiskunnan kannalta ei-toivottavien haittavaikutuksien vähenemistä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö tuki vaalikauden alussa eduskunnan käsittelyssä ollutta hallituksen esitystä alkoholiverotuksen uudistamisesta. Uudistuksella poistettiin ne rajoitteet, joita Suomi oli saanut soveltaa järjestelmädirektiivin muutosdirektiivin perusteella vuoden 2003 loppuun saakka, ja siirryttiin noudattamaan sisämarkkinoita koskevia yleisiä periaatteita valmisteverotuksessa matkustajien tuomisten osalta. Tavoitteena oli alkoholijuomien verotuksen sopeuttaminen sellaiselle tasolle, joka huomioi Suomen korkean vero- ja hintatason verrattuna niin Keski-Eurooppaan kuin EU:n uusiinkin jäsenmaihin sekä erityisesti Viroon. Esityksessä pyrittiin sellaisen veromallin löytämiseen, jolla huomioitaisiin sekä alkoholin verotuksen tason terveysvaikutukset että sen vaikutukset verokertymään.

Alkoholiverotuksen uudistuksen myötä väkevien alkoholijuomien suhteellinen hintataso laski merkittävästi. Uudistusta tehtäessä tavoitteena oli löytää sellainen veromalli, jossa veropohjan menettämisen uhkaan vastattaisiin sillä tavoin mitoitetuin veronalennuksin, että veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa ja että suomalaiset hankkisivat joka tapauksessa lisääntyvän alkoholin kulutuksensa Suomessa verotettuina tuotteina. Hallituksen esityksen (HE 80/2003 vp) perustelujen mukaan verojen alennukset pyrittiin mallissa mitoittamaan siten, että niiden seurauksena alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi oleellisesti enempää kuin se kasvaisi tilanteessa, jossa veroja ei alennettaisi lainkaan. Veronalennuksella onnistuttiinkin ehkäisemään "viinaralli" Virosta, mutta samalla kotimainen alkoholin kokonaiskulutus ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haittavaikutukset kasvoivat merkittävästi.

Veronalennuksen jälkeiset akuutit alkoholihaitat ovat nyt nähtävissä. Verotuksen keventäminen on johtanut väkevien alkoholijuomien kulutuksen kasvuun mietojen juomien kulutuksen kasvaessa samanaikaisesti vain hieman tai osin jopa vähentyessä. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2005 suomalaisten kokonaiskulutuksen mukaan laskettuna kulutimme keskimäärin 55 puolen litran Koskenkorvapulloa henkilöä kohden. Väkevien juomien kulutus oli vuonna 2005 lähes viidenneksen korkeampi kuin vuonna 2003. Samanaikaisesti alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt noin 8 %. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo suurkuluttajien ainoastaan lisänneen juomistaan. Tämä on johtanut siihen, että katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin psykososiaalisiin tukipalveluihin hakeutuvat asiakkaat ovat huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Myös nuorten alkoholinkäytön vuoksi tukea hakevien päihdeasiakkaiden määrä on kasvussa. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2004 lähes 1 900 ihmistä, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2003. Alkoholi oli joka kolmannen keski-iässä kuolleen miehen kuolinsyy. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto, ovat pitäneet tehokkaimpana alkoholipoliittisena keinona korotusta väkevien alkoholijuomien valmisteveroon.

Alkoholiverotuksen keventäminen vuoden 2004 alusta painottui aiemmista kevennyksistä poiketen väkeviin alkoholijuomiin. Tällöin poikettiin eurooppalaisesta linjasta, jonka mukaan mietoja alkoholijuomia — kuten olutta ja viiniä — suositaan verotuksessa. Nykytiedon ja veronkevennyksen havaittavissa olevien vaikutusten valossa tämä valittu linja oli virheellinen. Tämän vuoksi esitämme väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamista takaisin vuoden 2003 verotasolle eli alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon tuoteryhmien 45 ja 46 verotason nostoa 28,25 sentistä 50,46 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. Väkevän viinan verotuksen kiristäminen ei välttämättä lisäisi suuressa määrin tuontia, sillä myös Viro on jo korottanut ja edelleen korottamassa alkoholin verotusta. Nykykulutuksen pohjalta staattisesti arvioituna toimenpide lisäisi vuodelle 2007 arvioitua alkoholijuomaveron kertymää noin 80 miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 29 päivänä lokakuuta 1994 annetun lain (1471/1994) liitteenä oleva verotaulukko, sellaisena kuin se on laissa 1298/2003, seuraavasti:

VEROTAULUKKO
Etyylialkoholipitoisuus tilavuusprosentteina Tuoteryhmä Veron määrä
Olut
— yli 0,5 mutta enintään 2,8 11. 1,68 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
— yli 2,8 12. 19,45 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
Viinit ja muut käymisteitse valmistetut alkoholijuomat
— yli 1,2 mutta enintään 2,8 21. 4,54 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 2,8 mutta enintään 5,5 22. 103,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 5,5 mutta enintään 8,0 23. 152,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 8,0 mutta enintään 15 24. 212,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Viinit
— yli 15 mutta enintään 18 25. 212,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Välituotteet
— yli 1,2 mutta enintään 15 31. 257,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 15 mutta enintään 22 32. 424,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Etyylialkoholi
tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvat tuotteet:
— yli 1,2 mutta enintään 2,8 41. 1,68 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
— yli 2,8 45. 50,46 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
muut 46. 50,46 senttiä senttilitralta etyylialkoholia

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

_______________

Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2006

  • Jyri Häkämies /kok 
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Anne Holmlund /kok
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Jere Lahti /kok
  • Kalevi Lamminen /kok
  • Jouko Laxell /kok
  • Suvi Lindén /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Reijo Paajanen /kok
  • Maija Perho /kok
  • Lyly Rajala /kok
  • Paula Risikko /kok
  • Martin Saarikangas /kok
  • Petri Salo /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Arto Satonen /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Irja Tulonen /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jan Vapaavuori /kok
  • Ahti Vielma /kok
  • Jari Vilén /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Ben Zyskowicz /kok