LAKIALOITE 124/2009 vp

LA 124/2009 vp - Johanna Karimäki /vihr ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnalle

Lähes kaikissa Euroopan maissa sähkön kuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Tämä mahdollistaa kuluttajille laajassa mittakaavassa lisätä omaa energiantuotantoa kulutuspisteissä. Kyseessä on sähköntuotanto, joka on tyypillisesti teholtaan alhainen ja useimmiten tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, tavallisia esimerkkejä ovat aurinkoenergia ja pientuulivoima.

Pienessä mittakaavassa hajautetusti kulutuspisteessä tuotetun sähkön kilpailukykyä parantaa sähkön siirron ja siihen liittyvän kustannuksen puuttuminen, mikä tekee siitä edullista tavallisille kuluttajille. Käytettävä energianlähde ei yleensä kuitenkaan kata koko kiinteistön energiantarvetta, joten osaksi sähkö otetaan tavalliseen tapaan verkosta. Toisina aikoina talo on kuitenkin yliomavarainen sähkön suhteen, jolloin luontevaa on, että ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkon haltijan on velvollisuus ottaa tuotanto verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa käypää korvausta.

Tilanne voi siis olla pahimmillaan se, että talo tuottaa enemmän sähköä verkkoon kuin sieltä ottaa, mutta joutuu silti maksamaan verkosta ottamansa sähkön. Tämä epätasapaino on paitsi terveen järjen ja oikeustajun vastaista myös tehokkaasti kehitystä jarruttavaa.

Pientuotannosta on myös sähköjärjestelmälle ulkoishyötyjä, joita on vaikea hinnoitella, mutta jotka pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Tuotannon hajautuminen verkkoon vähentää suurten sähköhäiriöiden vaaraa. Yhdysvalloissa on arvioitu, että maan koillisosassa vuonna 2003 ollut suuri sähkökatkos olisi ollut huomattavasti epätodennäköisempi, jos alueella olisi ollut hajautetusti muutama sata megawattia pientuotantoa. Myös sähkön siirtohäviöiden määrä pienenee, kun jakeluverkossa lähellä kulutuspistettä on tuotantoa.

Olisi perusteltua lisätä pienimuotoisesti tuotetun energian osuutta sähköjärjestelmässämme. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pienten tuuligeneraattorien mahdollisuudet kiinteistöjen katoilla ovat merkittävät. Maatilamittakaavaiset bioenergialla lämpöä ja sähköä tuottavat yksiköt ovat myös mahdollisia. Tuekseen nämä tarvitsevat kuitenkin lakimuutosta, joka lopettaa nykyisen perusteettomasti pientuotantoa syrjivän käytännön. Ilmastonmuutosnäkökulmasta tarvitsemme myös pienistä yksiköistä saatavaa uusiutuvaa energiaa perinteisen, suuriin yksiköihin perustuvan energiantuotannon rinnalle.

Mekanismin on syytä olla yksinkertainen, jotta vältytään sähköyhtiöiden ja kuluttajien väliseltä neuvottelubyrokratialta, kirjavilta käytännöiltä ja oikeusriidoilta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että edukunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun sähkömarkkinalain (386/1995) 10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 444/2003 ja 1172/2004, uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 21 a § seuraavasti:

10 §

Siirtovelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Verkonhaltijan on järjestettävä mittaaminen siten, että kulutuspisteessä olevan sähköntuotannon siirtäminen verkkoon on mahdollista mitata.

21 a §

Nettomittausperiaate

Tariffin hinnoitteluperusteena käytettävän ajanjakson ylitse lasketaan vain nettomääräisesti siirtyvän sähkön määrä. Kuluttajalle mittauspisteen yli nettomääräisesti myyty sähkö veloitetaan vähittäismyyjän tariffin mukaisesti. Kuluttajan pientuotannosta syntyvä mittauspisteen yli nettomääräisesti verkkoon siirtyvä sähkö on vähittäismyyjän ostettava 80 %:lla vastaavasta myyntitariffin mukaisesta hinnasta.

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

_______________

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2009

  • Johanna Karimäki /vihr
  • Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Veijo Puhjo /vas
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Katja Taimela /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Mats Nylund /r
  • Klaus Pentti /kesk
  • Merja Kyllönen /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Arja Karhuvaara /kok
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Heli Järvinen /vihr
  • Timo Juurikkala /vihr
  • Pentti Oinonen /ps
  • Anne Kalmari /kesk
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Janina Andersson /vihr
  • Jyrki Kasvi /vihr
  • Kari Uotila /vas
  • Merja Kuusisto /sd
  • Paula Sihto /kesk
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Raimo Piirainen /sd
  • Antti Vuolanne /sd
  • Krista Kiuru /sd
  • Elsi Katainen /kesk