PERUSTELUT
Veronkierto rakennusalalla yleistä
Pääurakoitsija palkkaa usein liian vähän
työntekijöitä ja tilaa töitä tai
urakkakokonaisuuksia aliurakoitsijoilta. Pääurakoitsija
ei kuitenkaan välttämättä tiedä,
ketkä työskentelevät ketjun häntäpäässä.
Pitkissä aliurakointiketjuissa aliurakoitsija saattaa jättää arvonlisäveroa
maksamatta, mutta pääurakoitsija vähentää aliurakoitsijan
laskuttamat arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Aliurakointi
on seurausta tuotantotoiminnan jatkuvasta erikoistumisesta. Aliurakointi
myös tuo tarvittavaa joustavuutta suhdannevaihteluille
alttiissa ja työvaltaisessa rakennustoiminnassa.
Vilpilliset yritykset maksavat pimeitä palkkoja ja
salaavat yritystuloja. Välineinä käytetään kuittikauppaa,
bulvaaneja ja lyhyen elinkaaren yrityksiä. Verotarkastuksissa
esille tulleet vilpillisesti toimivat yritykset ovat yleensä rekisteröityneet
arvonlisäverovelvollisiksi.
Vilpillisen toiminnan yrittäjä voi käyttää kertakäyttöyrityksiä esimerkiksi
yhden urakkakohteen tai korkeintaan yhden tilikauden ajan. Yrittäjä ei
tee kirjallisia liiketoimintasopimuksia. Tällainen yrittäjä saattaa
perustaa jatkuvasti uusia yrityksiä ja jättää aiemman
yrityksen verovelat maksamatta.
Verohallituksen asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli
selvittää ja arvioida käännetyn
verovelvollisuuden soveltuvuutta arvonlisäveron valvontamenettelyiden
parantamiseksi ja arvonlisäverojärjestelmän
väärinkäytösten vähentämiseksi
rakennusalalla, luokitteli vilpilliset yritykset seuraavasti:
- Yrityksen ilmoitus- ja maksukäyttäytyminen
on suunnitelmallista. Yritys välttää näkyviä maksuhäiriöitä ja
laiminlyöntejä esimerkiksi antamalla ei toimintaa
-ilmoituksia tai pieniä positiivia tai negatiivisia valvontailmoituksia
ja maksamalla pieniä maksuja.
- Yritys ei anna valvontailmoituksia eikä maksa
veroa. Tämän ryhmän yritykset ovat tyypillisiä lyhyen
elinkaaren yrityksiä. Näillä yrityksillä ei
ole kirjanpitoa, eikä niille määrättyjä veroja
yleensä saada perittyä.
- Yritys toimii kertakäyttöperiaatteella. Yritys
antaa valvontailmoitukset mutta ei maksa veroja. Kun ennakkoperintärekisterin
voimassaolo päättyy, perustetaan uusi yritys.
Yrityksellä on kirjanpito, ja se antaa todenmukaiset ilmoitukset,
mutta sillä ei ole haluja/varoja verojen maksuun.
Rakentamisen laaja-alaisella aliurakoinnilla on ollut yhteiskunnan
kannalta myös monia kielteisiä seurauksia. Ne
ilmenevät tuotannollisina katkoksina rakennustyömailla,
rakentamisen heikkona laatuna sekä verojen, sosiaaliturvamaksujen
ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyönteinä.
Laiminlyönnit puolestaan vääristävät
kilpailua, mikä on omiaan hidastamaan koko toimialan omaa
kehitystä ja mainetta. Väärinkäytösten
torjumiseksi useissa maissa on otettu käyttöön
käänteinen arvonlisäverojärjestelmä.
Verovelat satoja miljoonia
Verotilastojen perusteella rakennusala on yksi suurin verovelkoja
synnyttävä toimiala. Lokakuun alussa 2008 toimialan
verovelka oli 604 miljoonaa euroa. Määrä on
kasvanut viime vuosina nopeasti ja edustaa merkittävää osaa koko
yrityssektorin verovelasta. Suuri osa rakennusalan veroveloista
kertyy alle kymmenen työntekijän yrityksistä.
Verovelat keskittyvät rakennusalalla varsinaisen talonrakentamisen
toimialalle. Sen sijaan rakennusasennuksen ja -viimeistelyn toimialoilla
verojäämiä ja laiminlyöntejä on
esiintynyt selvästi harvemmin. Myös harmaasta
taloudesta johtuvat ongelmat ovat kasautuneet varsinaisen talonrakentamisen
toimialalle.
Osa verovelasta koostuu maksamattomista arvonlisäveroista.
Verohallinnon asiantuntijoiden mukaan huomattavaa osaa veroista
ei koskaan makseta eikä ole aiottukaan maksaa. Ilmoitukset
on tehty, koska on haluttu välttää suoranaisen
veropetoksen tekeminen.
Ilmoitettujen mutta maksamattomien arvonlisäverojen
lisäksi veroa on jäänyt kokonaan ilmoittamatta.
Näissä tapauksissa koko rakennuspalvelujen myynti
voi jäädä pimentoon, jolloin on kyse
kirjanpidon ulkopuolisista tuloista. Myyntitulojen salaaminen on
helpointa yksityishenkilöiden asuntojen ja pientalojen
rakennus- ja korjaustöissä, joissa kuitteja ei
tarvita verovähennyksiksi kotitalousvähennystä lukuun
ottamatta.
Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä
Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä ostaja eli
hankkeen pääurakoitsija tilittäisi aina
arvonlisäveron. Nykyjärjestelmän mukaan
arvonlisäveron maksaa urakointiketjuun kuuluva aliurakoitsija,
mikä on tuonut alalle laajan veronkierron ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Aliurakoitsijan työstä saamassaan maksussa on
mukana urakan hinta ja siitä laskettu arvonlisävero. Useissa
tapauksissa aliurakoitsija ei laskutuksesta huolimatta tilitä veroa
veronviranomaisille. Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä on
yksi keino rakennusalan harmaan talouden torjunnassa.
Rakennusteollisuus suhtautuu varauksellisesti ajatukseen käänteisestä arvonlisäverosta.
Teollisuuden
mukaan käänteinen arvolisävero ei poista
rikollista kuittikauppaa eikä pimeätä työtä rakennusalalta.
Järjestön mukaan käänteinen arvonlisävero
johtaisi byrokratian kasvuun ja erilaisiin tulkintaongelmiin. Rakennusteollisuus haluaa
nähdä Ruotsin kokemuksia käänteisestä arvonlisäverosta
ennen kuin Suomessa tehdään päätöksiä asiasta.
Ruotsin myönteiset kokemukset saattaisivat siten poistaa
järjestön kielteisinä pitämät
kohdat myös Suomessa.
Esityksen taloudellisia vaikutuksia
Arviot käänteisen arvonlisäveroverojärjestelmän
verotuotoista Suomessa vaihtelevat. Vuoden 2006 Verohallituksen
työryhmän mukaan tuotto vaihtelee 130—12
miljoonan euron välillä. Työryhmän
enemmistö katsoi, että uudistuksella voitaisiin
kerätä veroja 130 miljoonaa euroa vuodessa enemmän
kuin nykyjärjestelmällä.
Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä kansainvälisesti
Koko EU:n alueella arvonlisäverovilppien kokonaissumman
on arvioitu nousevan vuositasolla huikeaan 70 miljardiin euroon.
Veronkierto on yleistä rakentamisessa, ja väärinkäytösten
torjumiseksi on monissa maissa otettu käyttöön
käännetty arvonlisäverojärjestelmä.
Itävalta
Itävallassa on ollut voimassa käännetty
arvonlisäverojärjestelmä rakennusalalla
1.10.2002 lukien. Rakentamispalvelun ostaja on verovelvollinen,
jos hän myy saamansa toimeksiannon nojalla nämä rakentamispalvelut
edelleen tai jos ostaja itse tuottaa rakentamispalveluita. Käännettyä menettelyä sovelletaan
myös rakennustyövoiman vuokraukseen. Itävallassa
rakennusalan käännetyn menettelyn on arvioitu
lisänneen arvonlisäverokertymää noin
200 miljoonalla eurolla.
Alankomaat
Alankomaissa on vuodesta 1982 lähtien ollut käytössä arvonlisäverotuksen
käännetty menettely. Muutos on helpottanut verovalvontaa.
Eräs syy tähän on se, että toimiala
itse toimii itsensä valvojana, kun urakoitsija ei enää hyväksy
verollisia laskuja aliurakoitsijaltaan. Aliurakoitsijat ovat hakeneet
jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin arvonlisäveron
palautusta. Veropetoksia ja veron välttämistä aloilla,
joissa on käytössä käännetty
menettely, esiintyy edelleen. Yleensä ne ovat samantyyppisiä kuin
muilla aloilla.
Saksa
Saksassa on 1.4.2004 lukien ollut voimassa käännetty
menettely, jota sovelletaan kiinteistön luovutuksissa ja
tiettyjen rakennuspalvelujen myynneissä. Rakennusalalla
käännetyn menettelyn piiriin kuuluvat ne palvelut,
jotka kohdistuvat rakennukseen, esim. rakennusten ja rakennelmien
parantaminen, laajentaminen, purkaminen tai restaurointi.
Ruotsi
Ruotsi on ottanut käyttöön käännetyn
arvonlisäverojärjestelmän rakennusalalla.
Verovelvollinen on se, joka rakennusalalla ostaa tiettyjä palveluita.
Tarkoituksena on estää myyjän arvonlisäverovilpillinen
toiminta. Järjestelmä on toiminut Ruotsissa hyvin,
verovilppien määrä on laskenut ja arvonlisäverokertymät
ovat kehittyneet hyvin.