LAKIALOITE 13/2009 vp

LA 13/2009 vp - Arto Satonen /kok 

Tarkistettu versio 2.0

Yliopistolaki ja siihen liittyvät lait

Eduskunnalle

Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 7/2009 vp.

Korkealaatuinen koulutus on globaalisti kysyttyä, esimerkiksi vuonna 2005 Isossa-Britanniassa opiskeli 270 000 ja Yhdysvalloissa 565 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Myös Suomen on mahdollista tarjota koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja houkutella opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen töihin suomalaiseen yliopistomaailmaan, työelämään ja edistämään suomalaista yhteiskuntaa veronmaksajina.

Suomen lain mukaan maksuja voidaan nykyisin periä vain tilauskoulutusta annettaessa. Hallituksen esitys yliopistolaista annetun lain muuttamisesta (HE 7/2009 vp) muuttaisi tilannetta siten, että myös suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota tutkintoon johtavaa maksullista koulutusta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille. Tämä tosin vaatii vielä asetusmuutoksia koulutusohjelmien osalta.

Tässä kyseessä olevassa yliopistolain (HE 7/2009 vp) rinnakkaislakialoitteessa yliopisto- ja ammattikorkeakoululain mukaisen opetuksen maksuttomuudesta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutusmaksujen verovähennysoikeudesta esitän, että yliopistolakia, ammattikorkeakoululakia ja tuloverolakia on muutettava siten, että sille henkilöille, joka on suorittanut Suomessa korkeakoulututkinnon ja jolle opiskelu ei ole ollut maksutonta mm. yliopistolain 8 §:n 1 momentissa (HE 7/2009 vp) tai ammattikorkeakoululain 26 §:ssä (rinnakkaislakialoite) säädetyn perusteella, annetaan mahdollisuus koulutusohjelman maksujen verovähennyksiin.

Selkokielisemmin sanottuna tämän rinnakkaislakiesityksen mukaan koulutusohjelman maksu oikeuttaa maksujen suuruisiin ja tuloverolain mukaisiin verovähennyksiin. Koulutusmaksujen verovähennysmahdollisuus toimii porkkanana siten, että Suomeen töihin jäävä voi verotuksessa vähentää maksamansa koulutusmaksut täysimääräisesti palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksenä opiskelun päättymistä seuraavien viiden vuoden aikana, kunakin vuonna yhden viidesosan opiskeluaikana maksamistaan koulutusmaksuista.

Tällä keinolla houkutellaan Suomessa tutkintonsa suorittaneita ulkomaalaisia jäämään Suomeen töihin. Jatkossa ulkomaisen työvoiman määrä tulee väistämättä kasvamaan, koska työvoiman tarjonta Suomessa vähenee vuodesta 2010 lähtien. Tämän jälkeen työvoiman määrä vähenee edelleen n. 10 000—15 000 hengellä vuosittain, ja parhainta mahdollista korvaavaa työvoimaa ovat juuri Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla on jo mm. hyvä tuntemus suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen.

Kuten hallituksen esityksessä yliopistolain muuttamisesta (HE 7/2009 vp) esitetään, verovähennyksen rinnalle tulee luoda stipendijärjestelmä, jolla mahdollistetaan kehitysmaista tulevien köyhien ja lahjakkaiden oppilaiden opiskelu Suomessa. Yliopistolain 8 §:n 1 momenttiin ja vastaavasti ammattikorkeakoululain 26 §:ään pitää myös lisätä oikeus koulutukseen henkilölle, joka on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta ennen opintojen aloittamista ja jonka asumista Suomessa voidaan pitää luonteeltaan pysyvänä. Jatkotutkintoa suorittavilta koulutusmaksuja ei peritä.

Liittämällä täysimääräinen verovähennysoikeus ulkomaalaisten koulutusmaksuihin annetaan samalla selvä viesti sen puolesta, että ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen tulee olla suomalaisille ilmaista myös tulevaisuudessa. Suomalaisten osalta voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että he jäävät työhön Suomeen tai ainakin suorittavat osan työurastaan Suomessa. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen maksuttomuus suomalaisille opiskelijoille on mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuva lähtökohta, josta on pidettävä tiukasti kiinni.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden koulutusmaksuilla yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat kehittää vieraskielistä opetusta myös suomalaisten opiskelijoiden hyväksi. Samalla Suomen kansainvälistä arvostusta nauttivaa koulutusjärjestelmää voidaan kehittää edelleen kohti maailman huippua.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

yliopistolaiksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—9 §

(Kuten HE)

10 §

Koulutusohjelman maksullisuus

Yliopisto voi periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen maisteriohjelmaan osallistuvien opiskelua. Koulutusohjelman maksu oikeuttaa tuloverolain mukaisiin verovähennyksiin.

Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä siltä, joka on asunut Suomessa tai muussa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa vähintään kaksi vuotta ennen opintojen aloittamista ja asumista Suomessa voidaan pitää luonteeltaan pysyvänä. Jatkotutkintoa suorittavilta koulutusmaksuja ei peritä.

11—90 §

(Kuten HE)

_______________

2. (Uusi)

Laki

ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 26 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 411/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 26 b § seuraavasti:

26 §

Opetuksen maksuttomuus

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen testin suorittamista. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta yliopisto saa periä maksuja. Maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta.

Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien sen mukaan kuin korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä sen mukaan kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

26 b §

Koulutusohjelman maksullisuus

Ammattikorkeakoulu voi periä maksuja vieraskieliseen alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmaan osallistuvien opiskelua. Koulutusohjelman maksu oikeuttaa tuloverolain (1535/1992) mukaisiin verovähennyksiin.

Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä siltä, joka on asunut Suomessa tai muussa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa vähintään kaksi vuotta ennen opintojen aloittamista ja asumista Suomessa voidaan pitää luonteeltaan pysyvänä. Jatkotutkintoa suorittavilta koulutusmaksuja ei peritä.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

3. (Uusi)

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 95 b § seuraavasti:

95 b §

Korkeakoulujen koulutusmaksuista tehtävät vähennykset

Henkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon Suomessa ja jolle opiskelu ei ole ollut maksutonta yliopistolain 8 §:n 1 momentissa tai ammattikorkeakoululain 26 §:n 1 momentissa säädetyn perusteella, saa vähentää täysimääräisesti palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksenä opiskelun päättymistä seuraavien viiden vuoden aikana kunakin vuonna yhden viidesosan opiskeluaikana maksamistaan koulutusmaksuista.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2009

  • Arto Satonen /kok

​​​​