LAKIALOITE 13/2014 vp

LA 13/2014 vp - Mikael Jungner /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Rahankeräyslaki

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi täysin uudistettu rahankeräyslaki, jossa luovutaan etukäteisluvista ja rahankeräyksien yleishyödyllisyyden edellytyksestä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Aloite sisältää ehdotuksen nykyisen rahankeräyslain korvaavaksi uudeksi rahankeräyslaiksi. Uudistuksen tarkoituksena on muuttaa rahankeräyslakia menetelmä- ja kohdeneutraaliksi ilmoitusmenettelyksi nykyisen säädellyn hakumenettelyn sijaan. Lain tarkoituksena on kannustaa vapaaseen kansalaistoimintaan, innovaatioihin ja uusien rahoitusmuotojen, kuten joukkorahoituksen, käyttöönottoon. Lain tarkoituksena on myös aiempaa paremmin estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.

Uuden lain myötä luvan saisi hakumenettelyn sijaan ilmoittautumalla rekisteriin. Keräyksen voisi rekisteröidä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Kansalaiset, viranomaiset ja tiedotusvälineet voisivat valvoa keräysten asianmukaisuutta viiveettä julkisen rekisterin avulla. Rahankeräys määriteltäisiin toiminnaksi, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta tai "ajallisesti tai määrällisesti kohtaamattomalla vastikkeella" rahaa. Rahan lisäksi yleisöltä voisi kerätä myös "muita rahan kaltaisia hyödykkeitä".

Ehdotetun rahankeräyksen soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät kolehti, naapuriapu, tavarakeräykset, testamenttilahjoitusten pyytäminen, syntymäpäivähuomionosoitukset ja kuolleiden muistamiset. Niin ikään elinkeinotoiminnan piiriin kuuluvat asiat, kuten sijoitukset tai ennakko-ostot, jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.

PERUSTELUT

Valtiovalta on säädellyt rahankeräystoimintaa Suomessa tiukemmin kuin muissa Pohjoismaissa tai useissa Euroopan maissa. Lain tarkoituksena on ollut mahdollistaa rahankeräysten toimeenpano yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi ja estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.

Lain perusteluissa todettiin, että yleishyödyllistä vapaata kansalaistoimintaa on tarpeellista edistää ja tukea sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi, koska toiminta suuntautuu kansalaisten tärkeiksi kokemien tavoitteiden toteuttamiseen. Toisaalta perusteluissa todettiin, että epäitsekkään lahjoitustarkoituksen kunnioittamiseksi ja lahjoitusvalmiuden säilyttämiseksi on rahan keräämiseen liittyvä epäasiallinen ja rikollinen toiminta kyettävä mahdollisimman tehokkaasti estämään. Rahankeräyksillä saatujen varojen käyttöä oli määrä kyetä valvomaan lupa- ja valvontaviranomaisten toimesta tehokkaasti.

Kumpikaan tavoitteista ei ole toteutunut. Nykyinen lainsäädäntö estää yhteiskunnallisesti merkittävää vapaata kansalaistoimintaa, koska säädelty lupamenettely rajoittaa ja hidastaa toimintaa kohtuuttomalla tavalla. Tavoiteltua valvonnan tehostamista ei ole saavutettu, koska viranomaisten resurssit eivät ole riittäneet valvontatiedoston perustamiseen, ja sen vuoksi myöskään kansalaisilla, muilla alan toimijoilla tai tiedotusvälineillä ei ole ajantasaista mahdollisuutta varmistua keräysten asianmukaisuudesta.

Lain säätämisen jälkeen on tapahtunut merkittävää teknistä ja yhteiskunnallista kehitystä. Internetin ja sosiaalisen median kehityksen myötä kansalaisten suorat osallistumis- ja valvontamahdollisuudet ovat lisääntyneet ja helpottuneet. Toistuvat taloudelliset kriisit ovat luoneet tarpeen uudenlaisille innovaatioille ja rahoitusmuodoille. Valtiovalta kannustaa niihin monilla toimillaan, mutta nykyinen rahankeräyslaki usein estää niitä toteutumasta käytännössä, ja siksi lakia on uudistettava.

Ei ole mielekästä vastata valvonnan puutteisiin lisäämällä viranomaisresursseja vaan tekemällä keräystoiminta julkiseksi. Tällöin valvonta tehostuu, koska kansalaiset ja viranomaiset voivat seurata kaikkia keräyksiä ja puuttua petoksiin välittömästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Rahankeräyslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lain tarkoitus

Tällä lailla säädetään rahankeräysten järjestämisestä, niitä koskevasta rekisteröintivelvoitteesta sekä rekisteröintiä varten luotavan rekisterin perustamisesta.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) rahankeräyksellä toimintaa, jossa kerätään rahaa vastikkeetta tai ajallisesti tai määrällisesti lahjoitusta kohtaamattomalla vastikkeella;

2) rahankerääjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka pyytää lahjoituksia ennalta määrittelemättömältä tai laajalta ihmisjoukolta;

3) rahankeräystilillä tiliä tai palvelua, jota rahankerääjä käyttää keräykseen ja josta on tarvittaessa saatavissa yksiselitteinen luotettava tapahtumalistaus;

4) rahankeräyksen tuotolla yksittäisen rahankeräyksen yhteenlaskettua lahjoitusten summaa ennen kuin mitään kuluja on vähennetty;

5) rahankeräyksen kuluilla yksittäisen rahankeräyksen toteuttamisesta aiheutuneita kuluja ja kustannuksia;

6) valvovalla viranomaisella oikeusministeriötä.

3 §

Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan, kun rahaa kerätään yleisöön vetoamalla.

Tätä lakia ei sovelleta:

1) naapuriapuun tai varojen hankkimiseksi taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi;

2) tavarakeräyksiin;

3) vetoamiseen yleisöön omaisuuden saamiseksi testamentein;

4) hyväntekeväisyyshuutokauppoihin, tukikonsertteihin ja tukitilaisuuksiin;

5) yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitettyihin muistamispyyntöihin;

6) uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa suoritettaviin kolehdin keräyksiin;

7) päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän suorittamiin rahankeräyksiin;

8) kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä suoritettaviin rahankeräyksiin.

4 §

Rahankeräyksen rajoitukset

Rahankerääjänä voi toimia Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö. Yksityinen henkilö voi toimia rahankerääjänä yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi.

Rahankeräystä ei voi järjestää tarkoitukseen, joka on ilmeisesti lain tai hyvän tavan vastainen.

5 §

Rahankeräysrekisteri

Oikeusministeriö ylläpitää rahankeräysrekisteriä, johon talletetaan rahankeräysilmoitukseen sisältyvät tiedot. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, jokaisella on oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä sekä tietoja yleisen tietoverkon kautta. Tiedot tarjotaan myös koneluettavan rajapinnan kautta. Rahankeräyksiä koskevat tiedot pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa pysyvästi. Rahankeräysrekisteriin talletettujen tietojen säilyttämiseen sekä niiden saamiseen sovelletaan muutoin, mitä arkistolaissa (831/1994) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

6 §

Ilmoitusvelvollisuus

Rahankerääjä on velvollinen tekemään rahankeräysilmoituksen ennen keräyksen aloittamista.

7 §

Ilmoitettavat tiedot

Ilmoitukseen merkitään:

1) rahankerääjän tiedot: nimi, osoite, sähköposti sekä oikeushenkilön yhteyshenkilön vastaavat tiedot;

2) keräyksen tarkoitus;

3) keräyksen tavoitetuotto, mikäli tällainen on asetettuna tai määräytyy keräyksen tarkoituksesta;

4) arvioidut keräyskulut;

5) keräyksessä käytettävät tilit ja muut keräysvälineet tai -menetelmät;

6) keräyksen kesto tai tieto siitä, että kyse on toistaiseksi voimassa olevasta keräyksestä;

8) mikäli keräyksen onnistuminen on epävarmaa, miten kerätyt rahat on tarkoitus käyttää keräyksen alkuperäisen tarkoituksen epäonnistuessa; sekä

9) muut mahdolliset tiedot, jotka rahankeräyksestä halutaan antaa.

8 §

Tietojen päivittäminen

Rahankerääjällä on velvollisuus ilmoittaa rahankeräysrekisteriin:

1) rahankeräyksen tuotto viimeistään 4 kuukautta tilikauden, kalenterivuoden tai keräyksen päättymisen jälkeen;

2) rahankeräyksen varojen käyttö suhteessa rahankeräysilmoituksessa ennakoituun arvioon;

3) tilintarkastusraportin ilmoittaminen, mikäli 8 §:n tilintarkastusvelvollisuus täyttyy;

4) oleelliset muutokset rahankeräystarkoituksessa, arvioiduissa keräyskuluissa tai muissa keräyksestä annetuissa tiedoissa.

9 §

Kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuus

Rahankerääjän on pidettävä erillistä kirjaa rahankeräystileille kertyneistä varoista ja säilytettävä niistä tiliotteet tai vastaavat tositteet kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 10 §:ssä määritelty aika. Mikäli rahankeräyksen bruttotuotot ylittävät 30 000 euroa, on rahankerääjän pyydettävä erillinen toiminnantarkastus, ja jos rahankeräyksen bruttotuotot ylittävät 200 000 euroa, on rahankerääjän järjestettävä rahankeräyksestä erillinen tilintarkastus.

10 §

Viranomaisen kielto-oikeus ja uhkasakko

Rahankeräysten markkinointia ja tiedottamista koskevissa asioissa noudatetaan sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden osalta kuluttajasuojalain (30/1978) 2 luvun säännöksiä soveltuvin osin.

11 §

Keräystarkoituksen muuttaminen ja lahjoitusten palauttaminen

Jos keräystarkoitus poistuu tai muuttuu olennaisesti, pitää siitä tehdä ilmoitus rekisteriin. Lahjoittajat voivat tällöin halutessaan ilmoittaa kerääjälle haluavansa peruuttaa lahjoitukset ja tätä varten tarvittavat maksutiedot. Anonyymeja lahjoituksia ei tarvitse palauttaa, ja näitä lahjoituksia tulee käyttää ensisijaisesti keräyksen lopettamisesta koituviin kustannuksiin.

12 §

Keskeyttämismääräys ja oikaisun hakeminen

Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon jatkaa rahankeräyksen toimeenpanoa ja rahankeräyksellä saatujen varojen käyttämistä, jos rahankeräyksen toimeenpanossa tai rahankeräyksellä saatujen varojen käyttämisessä epäillään meneteltävän tai menetellyn lain vastaisesti. Samoin edellytyksin kuluttaja-asiamies voi antaa määräyksen rahankeräystilin tarjoavalle taholle olla luovuttamatta kerättyjä varoja.

Kuluttaja-asiamies voi määrätä rahankeräyksen keskeytettäväksi, jos rahankerääjä on laiminlyönyt 6 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden. Lisäksi kuluttaja-asiamies voi määrätä rahankeräyksen keskeytettäväksi, jos sen tarkoitus on 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisesti lain tai hyvän tavan vastainen.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua kuluttaja-asiamieheltä siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Kuluttaja-asiamies voi myös vaihtoehtoisesti ohjeistaa rahankerääjää korjaamaan virheelliset tiedot ja tarvittaessa asettaa uhkasakon ohjeistuksen noudattamisen varmistamiseksi. Uhkasakkomenettelyyn sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990).

13 §

Rahankeräysrikkomus

Rangaistus rahankeräysrikoksesta ja lievästä rahankeräysrikoksesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 17 luvun 16 c ja 16 d §:n mukaan.

14 §

Tietojensaantioikeus

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada rahankeräysten toimeenpanemiseen välittömästi liittyviä tietoja ja rahankeräysten toimeenpanon valvonnassa tarpeellisia tietoja:

1) rahankerääjältä tai rahankeräyksen järjestämiseen käytettäviltä palveluntarjoajilta maksutta sekä yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä;

2) luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 141 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä talletuspankilta, jossa rahankeräystili tai luvan saajan muu pankkitili on;

3) viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä.

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada tämän pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa siten kuin asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan.

15 §

Tarkemmat säännökset

Oikeusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) rekisteriin ilmoitettavista tiedoista;

2) rekisterin teknisestä toteuttamisesta.

16 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .

Tällä lailla kumotaan rahankeräyslaki (255/2006) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17 §

Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaantuloa annetun rahankeräysluvan nojalla toimeenpantavan rahankeräyksen toimeenpanoon sekä sillä kerättyjen varojen käyttöön ja tilittämiseen sovelletaan rahankeräysluvan antamisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä rahankeräysluvassa asetettuja ehtoja.

Lupa-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, mukaan lukien sellaista asiaa koskeva muutoksenhaku, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

_______________

Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2014

  • Mikael Jungner /sd
  • Markus Lohi /kesk
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Annika Saarikko /kesk
  • Jari Leppä /kesk
  • Simo Rundgren /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Ari Torniainen /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Sirkka-Liisa Anttila /kesk
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Eeva-Maria Maijala /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Maria Guzenina-Richardson /sd
  • Harri Jaskari /kok
  • Eero Suutari /kok
  • Jukka Kopra /kok
  • Janne Sankelo /kok
  • Elsi Katainen /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Mikko Savola /kesk
  • Lasse Hautala /kesk
  • Mikko Alatalo /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Mika Kari /sd
  • Suna Kymäläinen /sd
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Anne-Mari Virolainen /kok
  • Lenita Toivakka /kok
  • Heikki Autto /kok
  • Sampsa Kataja /kok
  • Tuija Brax /vihr

​​​​