ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Osakeyhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen
lisätään pienyhtiötä koskeva
luku. Pienyhtiö on tarkoitettu enintään
kuuden omistajan yrityksille, joissa äänivallasta
vähintään kaksi kolmasosaa on luonnollisilla
henkilöillä.
Pienyhtiössä hallinto on minimoitu kirjoittamalla
lakiin sellaiset ratkaisut, joissa tavallisesti tehdään
näennäispäätöksiä.
Pienyhtiö tarjoaa pienyrityksille mahdollisuuden osakeyhtiöverotukseen,
joka on luvattu hallituksen ohjelmassa kaikille yrityksille.
Pienyhtiö on tarkoitettu kaikkein pienimmillekin yrityksille,
joten sen minimiosakepääoma on tuhat markkaa.
Osakepääoman korottaminen on yksinkertaista.
Pienyhtiön perustaminenkin on yksinkertaista. Siinä toteutuu
hallituksen 2.5.1996 hyväksytyssä pk-yrityspoliittisessa
ohjelmassa mainittu yhteisrekisteriperiaate. Samalla myös
Euroopan unionin komission suosituksessa 22.4.1997 aloittavien yritysten
toimintaolosuhteiden parantamisesta ja yksinkertaistamisesta mainitut yhden
yhteyspisteen ja yhden ilmoituslomakkeen periaatteet toteutuvat.
Muiltakin osin ehdotus noudattaa komission suositusta.
Pienyhtiössä selvitystilamääräykset
ovat tiukat velkojien luottamuksen synnyttämiseksi. Tarpeettomien
konkurssien estämiseksi osakkaille tarjotaan selvitystilan
vaihtoehdoksi omavastuutila.
Ehdotettu lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
kiireellisesti, koska pienyhtiötä kohtaan on toimivien
yrittäjien ja yrittäjiksi ryhtyvien keskuudessa
suuri kiinnostus.
Erillisessä laissa on säädettävä menettelystä, jolla
yksityisen elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattitoiminta, avoin
yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö muutetaan
pienyhtiöksi.
Karkeasti arvioiden 189 000 suomalaisesta yrityksestä (Tilastokeskuksen
yritystilasto 1995) 185 000 yritystä tulee käyttämään
pienyhtiötä ja käytännöllisesti
katsoen kaikki uudet yritykset tullaan perustamaan pienyhtiöinä.
YLEISPERUSTELUT
Osakeyhtiölakia muutettiin Euroopan unionin yhtiöoikeudellisten
direktiivien pakottavien määräysten mukaiseksi
vuonna 1997. Samalla lakiin tehtiin myös muita muutoksia.
Uudistettu osakeyhtiölaki on entistäkin monimutkaisempi.
Pienyrittäjä ei voi hallita sitä ilman
erikoisasiantuntijoiden apua. Tämä on usein kohtuuttoman
kallista. Lisäksi monessa tapauksessa lakia ei noudateta
kustannussyistä.
Byrokratian kustannukset ovat pienyrityksille suhteellisesti
suuremmat kuin suurille ja keskisuurille yrityksille (SK-yrityksille).
Byrokratiaa on vähennettävä,
ja se voi tehokkaimmin tapahtua rajoituksia lisäämällä,
vaikka tämä ensikuulemalta tuntuu omituiselta.
Vapauden lisääminen lisää myös
monimutkaisuutta. Yksinkertaisuus voidaan saavuttaa vain vapautta
rajoittamalla. Jotta vapauteen ei kajottaisi tarpeettomasti, on
rajoitukset kohdistettava niihin seikkoihin, joissa vapaus on näennäistä.
Pienyhtiötä koskevissa säädöksissä ehdotetaan
tarkkaa säätelyä näennäisvapauksissa,
mutta todellista vapautta koskevat seikat jätetään
säätelemättä. Esimerkiksi osakkeen
nimellisarvoa koskeva päätös on usein
merkityksetön. Siksi nimellisarvoksi ehdotetaan tuhat markkaa.
Todellista vapautta tarjotaan osakkaille mm. selvitystilasta selviämiseen
siten, että osakkaat voivat valita omavastuutilan.
Vapautta ei olemassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna
rajoiteta mitenkään, sillä edelleen jäävät
voimaan kaikki nykyiset yritysmuodot. Pienyhtiömuodon valitseminen
on yrittäjän omassa harkinnassa.
Eri yritysmuotojen tasapuolinen verotus on kirjattu hallituksen
ohjelmaan, mutta sitä ei käytännön
syistä ole kyetty toteuttamaan (mm. laajennusrahastohanke).
Suurimpana ongelmana ovat muiden yritysmuotojen epämääräisesti säännellyt
varojen käyttöoikeudet. Osakeyhtiöissä ja
osuuskunnissa asia on selvä, joten osakeyhtiötyyppinen
verotus soveltuu vain niille. Kun pienyhtiö on osakeyhtiö,
sitä verotetaan automaattisesti osakeyhtiönä.
Hallituksen ohjelmassa on luvattu muuttaa verotuksen rakennetta
työn tekemistä ja työn teettämistä suosivaksi.
Työllistäminen edellyttää tervettä kasvua,
ja se voidaan saada aikaan riittävällä omarahoituksella.
Verotuksen on kannustettava yrityssäästämiseen,
jotta investointien omarahoitusosuus kasvaisi.
Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyys edellyttää yrityksiltä aiempaa
parempaa joustokykyä. Tämäkin voidaan
saavuttaa yrityssäästämisellä,
jolloin yrityksen voittovaroja jätetään
yritykseen eikä jaeta omistajille.
Osakeyhtiöverotus edistää yrityssäästämistä. Muissa
yhtiömuodoissa vakavaraisuuden parantaminen on käytännössä mahdotonta.
Hyvä vakavaraisuus auttaa yritystä kasvamaan,
kun kasvun mahdollisuus tarjoutuu, sekä selviämään matalasuhdanteista
ilman välittömiä henkilökunnan
irtisanomisia.
Yleisesti pidetään nykyisen työttömyysongelman
tärkeimpänä ratkaisukeinona pienyritysten mahdollisuutta
työllistää. Kuitenkaan mitään pienyritysten
elämän helpottamiseksi ei ole tämän
hallituskauden eikä edellistenkään aikana tehty,
vaan rasitteita on lisätty. Euroopan unionin jäsenyyden
seurauksena moni lainsäädäntöhanke
on merkinnyt lisärasitteita pienyrityksille. Pienyhtiömuodolla
on välittömänä vaikutuksena
yritysten byrokratian keventyminen.
Pienyhtiö on tarkoitettu kaikkein pienimmillekin yrityksille,
joten sen minimiosakepääoma on tuhat markkaa.
Osakepääoman korottaminen on yksinkertaista.
Minimiosakepääoma ei ole todellinen velkojansuojan
tae, vaikka tällainen käsitys usein lausutaan.
Esimerkiksi voimassa olevan lainsäädännön
mukainen yksityisen osakeyhtiön 50 000 markan
osakepääoma ei ole yhtiön tilillä,
kun yhtiö joutuu konkurssiin. Minimiosakepääoma ei
myöskään ole mikään
tae siitä, että yritystoimintaa harjoitetaan vakavissaan.
Esimerkiksi siivoustyötä tekevä yksinyrittäjä tekee
työtään varmasti vakavasti, vaikka pääomantarve
on pieni.
Pienyhtiö on kärkihanke. Se muodostaa perustan
muille pienyritystoimintaa elvyttäville toimille. Siksi
sen toteuttaminen on kiireistä. Ilman pienyhtiötä eri
yrityksille ei voida sallia tasapuolista verotusta. Sen avulla voidaan
toteuttaa yrityssäästöjärjestelmään
perustuva kustannustehokas yritysten rahoitusjärjestelmä.
Yrityssäästämistä voidaan tehostaa
laskemalla yhtiöverokanta pääomatuloverokantaa
alemmaksi. Pienyhtiö yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja
hallintomenettelyitä, joilla yritysten byrokratiaa voidaan
entisestään vähentää ja
hallinnon kustannuksia alentaa.
Pienyhtiö ei rasita valtion budjettia. Se ei lainkaan
lisää valtion kustannuksia, mutta vähentää niitä merkittävästi
hallintomenettelyjen yksinkertaistumisen kautta.
Karkeasti arvioiden 189 000 suomalaisesta yrityksestä (Tilastokeskuksen
yritystilasto 1995) 185 000 yritystä tulee käyttämään
pienyhtiötä ja käytännöllisesti
katsoen kaikki uudet yritykset tullaan perustamaan pienyhtiöinä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 §.
Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaiset osakeyhtiömuodot
on tarkoitettu joko pelkästään suurimmille
yhtiöille (julkinen osakeyhtiö) tai suurille ja
keskisuurille yhtiöille (yksityinen osakeyhtiö).
Ne soveltuvat huonosti pienyritysten käyttöön
raskaan byrokratian ja siitä aiheutuvien suhteellisen suurten
kustannusten vuoksi.
Suurten ja keskisuurten yritysten laaja omistajapiiri synnyttää tarpeen
saada tilinpäätös- ym. informaatiota
yhtiöstä. Pienyrityksille on tyypillistä,
että omistajien määrä on vähäinen,
jolloin muodolliset informaatiotarpeetkin ovat vähäisemmät.
Laajan omistajapiirin yhtiöissä päätöksenteon
on noudatettava etukäteen määrättyjä muotoja,
mutta pienen omistajapiirin yhtiöissä voidaan
noudattaa kevyempiä ja vapaampia menettelyjä.
Tällöin myös byrokratian kustannukset
ovat vähäisemmät.
Pienyhtiö on tarkoitettu suppean omistajapiirin yrityksille,
joissa omistajista valtaosa on luonnollisia henkilöitä.
Tämä rajaus pitää sisällään
suurimman osan kaikista suomalaisista yrityksistä. Karkeasti
arvioiden 189 000 suomalaisesta yrityksestä (Tilastokeskuksen
yritystilasto 1995) 185 000 yritystä tulee käyttämään
pienyhtiötä ja käytännöllisesti
katsoen kaikki uudet yritykset tullaan perustamaan pienyhtiöinä.
Konsernit on syytä rajata pienyhtiökäsitteen ulkopuolelle,
sillä yhtiömuodosta on tarkoitus tehdä yksinkertainen.
Konsernirakenteet soveltuvat pääasiassa suurille
ja keskisuurille yrityksille.
Jos osakeyhtiö halutaan muodostaa siten, että sen
osakkeista suuri määrä on muilla kuin
luonnollisilla henkilöillä, nykyiset osakeyhtiömuodot
soveltuvat parhaiten.
Kun osakeomistus voi muuttua ennakoimattomasti, tarvitaan vuoden
siirtymäaika, jolloin osakkaat voivat pohtia vaihtoehtoja.
Yhtiö voi siirtyä muuhun osakeyhtiömuotoon
tai osakkaat voivat sopia uusista osakejärjestelyistä.
2 §.
Pienyhtiössä on oltava vähintään
yksi osake, että se olisi osakeyhtiö. Tällä osakkeella
tulee olla samasta syystä jokin nimellisarvo. Nimellisarvo
määrätään laissa, että siitä ei
tarvitsisi tehdä erillistä päätöstä.
Tällaiset näennäiset päätökset
lisäävät byrokratiaa tarpeettomasti.
Minimiosakepääomaksi esitetään
tuhat markkaa, sillä se on jokaisen pienimmänkin
yrityksen mahdollista hankkia. Enimmäismäärää ei mitenkään
rajoiteta. Yhtiön osakepääoman on ensisijaisesti
määräydyttävä yhtiön
tarpeiden mukaisesti. Kun tarpeet voivat muuttua esimerkiksi kasvun
vuoksi, osakepääoman korottamisen on oltava yksinkertaista.
Korkea minimiosakepääoma ei ole velkojansuojan
tae. Todellinen velkojansuoja voidaan saada aikaan tiukennetuilla
selvitystilasäännöksillä ja
omavastuutilalla, joihin palataan jäljempänä.
Pienyhtiössä ei voi olla eri osakelajeja.
Tämän rajoitteen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa.
3 §.
Pienyhtiölle sallitaan vain yksi toiminimi. Tämän
tarkoituksena on vähentää byrokratiaa.
Erikielisten rinnakkaistoiminimien salliminen on välttämätöntä jo
pelkästään Suomen kaksikielisyyden vuoksi.
Myös pienimpien yritysten kansainvälistyminen
edellyttää erikielisiä nimiä.
4 §.
Osakkaat muodostavat automaattisesti yhtiön hallituksen.
Tällöin muodollista päätöstä hallituksen
valinnasta ei tarvitse lainkaan tehdä. Kun yhtiöllä on
hallitus, voidaan osakeyhtiölain hallitusta koskevia säännöksiä ja
niiden tulkintoja soveltaa sellaisenaan pienyhtiöön.
Pienyhtiön hallituksen muodostamisen vuoksi on tärkeää,
että osakasmäärä on rajattu
enintään kuuteen.
Pienyhtiön hallituksen jäsenille ei valita
varajäseniä, jotta tätäkään
näennäispäätöstä ei
tarvitse tehdä. Käytännössä pienissä osakeyhtiöissä hallituksen
varajäsenet ovat olleet tarpeeton muodollisuus.
Hallituksen päätösvallan perusteeksi
ehdotetaan osakkeiden lukumäärää,
että se vastaisi muiden osakeyhtiömuotojen päätöksentekoa. Niissähän
yhtiökokous valitsee hallituksen osakkeiden perusteella
syntyvän äänimäärän mukaan.
Tämä hallitus sitten tekee päätöksiä siten,
että kullakin jäsenellä on yksi ääni.
Pienyhtiössä välivaiheet on karsittu
siten, että osakkaat ovat samalla hallituksen jäseniä.
Selvyyden vuoksi määrätään,
että pienyhtiössä ei voi olla hallintoneuvostoa.
Pienyhtiössä on yhtiökokous, kuten
muissakin osakeyhtiömuodoissa. Yhtiökokousmenettelyitä on
yksinkertaistettu.
Pienyhtiössä päätöksenteko
sallitaan ilman kokouksia asiakirjoja allekirjoittamalla. Esimerkiksi
lainan ottaminen voi tapahtua siten, että osakkaat allekirjoittavat
velkakirjan. Nykyisin pankit vaativat jopa tilin lopetuksesta hallituksen
pöytäkirjan, jolloin hallituksen on kokoonnuttava
aivan mitättömän asian vuoksi.
Pienyhtiössä on voitava tehdä enemmistöpäätöksiä myös
silloin, kun kokouksia ei pidetä. Tällöin
kuitenkin vähemmistöosakkaan etu vaatii tällaisen
enemmistön allekirjoittaman asiakirjan saamista tiedoksi
heti päätöksenteon eli allekirjoituksen
jälkeen.
5 §.
Pienyhtiön toimivuuden kannalta on tärkeätä,
että sille voidaan valita toimitusjohtaja. Valinta tapahtuu
yksinkertaisesti vain allekirjoittamalla ja lähettämällä asiaa
koskeva kaupparekisteri-ilmoitus. Toimitusjohtaja voi olla joko
osakas tai osakaspiirin ulkopuolinen henkilö.
6 §.
Toiminimen allekirjoittajista laissa säädetään
yksi vaihtoehto, jolloin sitä koskevia merkintöjä ei
tarvitse tehdä kaupparekisteri-ilmoitukseen. Jos yhtiössä halutaan
valita jokin toinen vaihtoehto, merkintä on tehtävä.
7 §.
Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan voittoa tai tappiota koskeva päätöksenteko
on kaksivaiheinen. Ensin hallitus tekee ehdotuksen ja sitten yhtiökokous
päättää asiasta.
Pienyhtiössä päätöksenteko
on yksinkertaistettu. Kun hallitus kirjoittaa tilinpäätökseen voittoa
tai tappiota koskevan ehdotuksen ja tilinpäätös
allekirjoitetaan, päätös on tehty. Tilinpäätöksen
vahvistaminen tapahtuu vasta sitten, kun tilintarkastaja on antanut
8 §:n mukaisen kertomuksen, jos yhtiöllä on
tilintarkastaja.
Tilinpäätöksen allekirjoituksella
osakaspiirin ulkopuolelta valitulle toimitusjohtajalle voidaan myöntää vastuuvapaus.
8 §.
Pienyhtiön tilintarkastajan on kertomuksessaan otettava
kantaa pienyhtiön selvitystilaan asettamiseen. Tämä on
mukana siksi, että pienyhtiön selvitystilasäännökset
ovat tiukemmat kuin muiden osakeyhtiöiden. Selvitystilamääräyksillä pienyhtiölle
saadaan riittävä uskottavuus velkojien silmissä.
Pienyhtiön luonteen mukaisesti kaikki tilintarkastusasiakirjat
annetaan tiedoksi kaikille yhtiön osakkaille.
Jos pienyhtiöllä on oltava tilintarkastaja,
tilinpäätös on vahvistettu vasta sitten,
kun tilintarkastaja on ehdottanut tilinpäätöksen
vahvistamista. Vahvistaminen edellyttää siis 7 §:n
mukaista osakkaiden hyväksymistä eli tilinpäätöksen
allekirjoitusta ja 8 §:n mukaista tilintarkastuskertomusta.
Ellei yhtiöön tarvitse valita tilintarkastajaa,
pelkkä tilinpäätöksen allekirjoitus riittää.
Osingon maksaminen voidaan aloittaa tilinpäätöksen
vahvistamisen jälkeen.
9 §.
Pienyhtiö perustetaan yhdellä lomakkeella, joka
lähetetään rekisteriviranomaiselle. Muutokset
rekisteritietoihin voidaan päättää ja
ilmoittaa samalla yksinkertaisella menettelyllä.
Kun pienyhtiön osakkaat ovat samalla hallituksen jäseniä,
on luonnollista ilmoittaa heidät rekisteriviranomaiselle.
Tällöin pienillä lisätiedoilla
rekisterissä päästään
eroon pienyhtiön velvollisuudesta itse pitää osake-
ja osakasluetteloita.
Pienyhtiöllä on velvollisuus tehdä rekisteri-ilmoitus
kuukauden kuluessa sen allekirjoituksesta. Vastaavasti rekisteriviranomaisten
on tehtävä samassa ajassa rekisteröintipäätös.
Rekisteri-ilmoituksessa mainitaan kaikki välttämättömät
asiat. Nämä tiedot sopivat yhdelle A4-kokoiselle
lomakkeelle, jolloin yrityksen perustaminen voidaan toteuttaa yksinkertaisimmalla
mahdollisella tavalla.
Perustamista koskevassa rekisteri-ilmoituksessa on oltava kaikkien
osakkaiden allekirjoitukset, mutta muutokset voidaan tehdä ao.
enemmistöä edellyttävillä päätöksillä,
joten allekirjoittajiksi riittää tarvittavaa enemmistöä edustava
osakaspiiri.
Pienyhtiön rekisteri-ilmoitukset ehdotetaan maksuttomiksi,
koska rekisteriviranomainen perii maksua näiden tietojen
myymisestä ja koska rekisteröintimenettely on
yksinkertainen ja halpa.
Rekisteriviranomaisen velvollisuus toimittaa rekisteritiedot
muille viranomaisille toteuttaa sekä yhteisrekisterin että yhden
yhteyspisteen ja yhden ilmoituslomakkeen periaatteet.
Viranomaiset voivat kysyä pienyhtiöltä vain sellaisia
tietoja, joita ei jo aiemmin ole lähetetty muille viranomaisille.
10 §.
Yrityksen toiminta on usein aloitettava nopeasti. Siksi pienyhtiölle
sallitaan heti rekisteri-ilmoituksen jälkeen mahdollisuus
hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia. Osakkaat vastaavat
yhteisvastuullisesti ennen rekisteröintiä tehdyistä yhtiön
sitoumuksista. Rekisteröinnin jälkeen tämä vastuu
siirtyy yhtiölle.
11 §.
Pienyhtiön osakepääoman voi maksaa
mille tahansa Euroopan unionissa rekisteröidyn pankin tilille.
12 §.
Pienyhtiöitä koskevat osakkeiden lunastusehdot
kirjataan lakiin, koska nämä ovat yleisiä nykyisten
pienten osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä.
Lakiin kirjaaminen vähentää erilaisia
tulkintoja. Tällä tavoin harvainyhtiöissä nämä elintärkeät
määräykset eivät unohdu.
Osakkeiden siirtyessä osakaspiirin ulkopuolelle siirronsaajan
on viipymättä ilmoitettava siirrosta osakkaille.
Tässä viipymättä tarkoittaa enintään
kuukauden mittaista ajanjaksoa. Osakkaan tulee kahden viikon kuluessa
esittää lunastusvaatimuksensa. Tiukat aikarajat
ovat välttämättömiä,
että yhtiön toimintaa ei kohtuuttomasti haitata.
Lunastushinta on ensisijaisesti tilinpäätökseen
perustuva arvo, että hinnalla ei voida keinotella.
Jos osakas aikoo myydä osakkeensa, hän voi etukäteen
pyytää muilta osakkailta sitoumuksen, että nämä eivät
käytä lunastusoikeuttaan. Tämä vähentää turhaa
byrokratiaa.
13 §.
Pienyhtiön selvitystilaan asettaminen on tehty tiukaksi,
jotta yhtiö saisi velkojien luottamuksen. Osakkaiden on
joka kuukausi kahden kuukauden viiveellä tarkistettava
selvitystilaan asettamisen edellytykset. Tämä tapahtuu
tehokkaasti kirjanpidon laadinnan yhteydessä. Yhtiö on
asetettava selvitystilaan heti, kun edellytykset ovat olemassa.
Nopea selvitystilaan asettaminen on sekä velkojien että osakkaiden
edun mukaista, sillä silloin varallisuutta ei ehditä tuhota
tappiolliseen toimintaan liiaksi.
Selvitystilaan asettamisen sijaan yhtiö voidaan asettaa
omavastuutilaan, jossa osakkaat vastaavat yhtiön sitoumuksista
yhteisvastuullisesti koko omaisuudellaan. Kaikkien osakkaiden ei
ole pakko ottaa omavastuuta. Vain omavastuun ottavilla on äänioikeus.
Omavastuutila päättyy, kun yhtiö ei
enää ole tilassa, jossa se pitää asettaa
selvitystilaan.
14 §.
Pienyhtiötä koskevat osakkaiden väliset riidat
käsitellään käräjäoikeudessa.
Menettely on pienyhtiölle kohtuuhintainen.
15 §.
Pienyhtiöön sovelletaan muilta osin osakeyhtiölain
muita säännöksiä. Näin
ollen pienyhtiötä koskeva luku tarjoaa helpotuksia
tarkasti rajatuissa asioissa tarkasti rajatuille yhtiöille.