LAKIALOITE 138/2004 vp

LA 138/2004 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.

Tarkistettu versio 2.1

Laki vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi

Eduskunnalle

Tämä aloite on vihreän eduskuntaryhmän rinnakkaislakialoite hallituksen tulopoliittiseen sopimukseen liittyvään veroesitykseen HE 257/2004 vp. Aloitteessa esitetyt veronkevennykset ovat pienemmät kuin hallituksen esityksessä, ja ne kohdistuvat solidaarisemmin. Tulopoliittisessa ratkaisussa liikuttiin hyvätuloisia suosivaan suuntaan, ja tämän vuoksi olisi hallituksen veroratkaisun pitänyt olla enemmän pienituloisia suosiva. Osa veronkevennysvarasta olisi lisäksi pitänyt suunnata lapsiperheiden hyväksi. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, ja on pelättävissä, että veropohjan kapeneminen vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta tulevaisuudessa.

Yhdessä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvien veronalennusesitysten kanssa nousee hallituksen tekemien veronalennusten loppusumma tällä vaalikaudella 3,65—3,66 miljardiin euroon. Ansiotuloverojen osuus tulee näistä kevennyksistä olemaan yhteensä kolme miljardia euroa eli lähes kolminkertainen hallitusohjelmassa kirjattuun nähden. Yritysverokantaa kevennettiin keväällä eduskunnassa käsiteltävänä olleen yritys- ja pääomaverolakiesityksen yhteydessä n. 550 miljoonalla eurolla. Esitykseen kuului myös varallisuusveron keventäminen 50 miljoonalla eurolla. Varallisuusveron keventämistä jatketaan tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän veronalennusesityksen yhteydessä vuonna 2006, jolloin varallisuusverosta luovutaan hallituksen esityksen mukaan kokonaan. Tämä tarkoittaa 50—60 miljoonan euron vähennystä valtion vuoden 2006 tuloarvioon. Kaikkia näitä veromuutoksia on perusteltu Suomen kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyydellä. Muutosten kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin pitkälle arvailujen varaan. Samaan aikaan jätetään kuntataloutta vaivaava vakava rahoituskriisi täysin vaille ratkaisua. Lisäksi hallituksen esitykset kaventavat veropohjaa tavalla, joka tulevaisuudessa tulee väistämättä heikentämään valtion kykyä vastata hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta.

Tuloverotuksen keventäminen hallituksen esityksen mukaan ei päinvastaisista väitteistä huolimatta esimerkiksi parhaalla mahdollisella tavalla kannusta työllisyyteen. Rakennetyöttömyys on jo pitkään pysytellyt Suomessa korkealla tasolla. Rakennetyöttömien osuuden työvoimasta arvioidaan olevan 7—8 prosenttia. Kun työttömyysaste tällä hetkellä on 8 prosenttia, muodostaa tämä vaikeasti työllistettävien joukko valtaosan työttömistä. Suomelle on tyypillistä, että työttömyys kohdentuu erityisen voimakkaasti matalapalkka-aloille, joiden työntekijät ovat vähän koulutettuja. Siksi on välttämätöntä, että tulopoliittinen sopimus ja siihen liittyvä hallituksen veroesitys olisivat tuoneet kaivattua helpotusta matalapalkkaisen työn tekemisen ja teettämisen ongelmaan. Tulopoliittinen sopimus ja siihen liittyvä hallituksen veroesitys eivät myöskään parhaalla mahdollisella tavalla lisää matalampiin tuloluokkiin kuuluvien työntekijöiden ostovoimaa.

Jotta tulopoliittisen sopimuksen ja hallituksen veronkevennysesitysten vaikutusten hyöty ei valuisi pääasiassa hyvätuloisille, kuten nyt on käymässä, on veronkevennysvarasta hallituksen esittämää suurempi osa kohdistettava pienituloisille. Tämä on kuitenkin tehtävä siten, että pienituloisten verotuksen alentaminen ei nykyisestään heikennä kuntien taloudellista asemaa. Veronalennus toteutettaisiin pienentämällä valtionveroa 60 eurolla kaikilta verovelvollisilta. Veronalennus ulottuisi tällöin koskemaan myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sekä eläketulojen verotusta. Negatiivinen valtionvero vähennettäisiin veronmaksajan maksamasta kunnallisverosta, mutta sitä ei vähennettäisi kunnalle tilitettävästä verosta, jolloin vähennys ei pienentäisi kuntien, vaan valtion verotuottoa. Vihreän eduskuntaryhmän lisäksi tätä negatiivisen valtionveron mallia ovat esittäneet Veronmaksajain Keskusliitto ja Kuntaliitto. Veronalennuksen kustannusvaikutus valtiontaloudelle olisi noin 200 000 000 euroa. Muilta osin esityksemme on hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen mukainen. Hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotus tulisi hallituksen ehdottamassa muodossa hylätä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelle 2005 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0—11 800 —63 0
11 800—14 800 —63 11
14 800—20 600 267 15
20 600—32 100 1 137 21
32 100—56 900 3 552 27
56 900— 10 248 34
2 §

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2004

  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Rosa Meriläinen /vihr
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Janina Andersson /vihr
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Tuija Brax /vihr