LAKIALOITE 138/2004
vp
LA 138/2004
vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi
Eduskunnalle
Tämä aloite on vihreän eduskuntaryhmän
rinnakkaislakialoite hallituksen tulopoliittiseen sopimukseen liittyvään
veroesitykseen HE 257/2004 vp. Aloitteessa
esitetyt veronkevennykset ovat pienemmät kuin hallituksen
esityksessä, ja ne kohdistuvat solidaarisemmin. Tulopoliittisessa
ratkaisussa liikuttiin hyvätuloisia suosivaan suuntaan,
ja tämän vuoksi olisi hallituksen veroratkaisun
pitänyt olla enemmän pienituloisia suosiva. Osa
veronkevennysvarasta olisi lisäksi pitänyt suunnata
lapsiperheiden hyväksi. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset
ovat valtiontalouden kestävyyteen nähden liian
suuria, ja on pelättävissä, että veropohjan kapeneminen
vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta tulevaisuudessa.
Yhdessä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvien veronalennusesitysten
kanssa nousee hallituksen tekemien veronalennusten loppusumma tällä vaalikaudella
3,65—3,66 miljardiin euroon. Ansiotuloverojen osuus tulee
näistä kevennyksistä olemaan yhteensä kolme
miljardia euroa eli lähes kolminkertainen hallitusohjelmassa kirjattuun
nähden. Yritysverokantaa kevennettiin keväällä eduskunnassa
käsiteltävänä olleen yritys-
ja pääomaverolakiesityksen yhteydessä n.
550 miljoonalla eurolla. Esitykseen kuului myös varallisuusveron
keventäminen 50 miljoonalla eurolla. Varallisuusveron keventämistä jatketaan
tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän veronalennusesityksen
yhteydessä vuonna 2006, jolloin varallisuusverosta luovutaan
hallituksen esityksen mukaan kokonaan. Tämä tarkoittaa 50—60
miljoonan euron vähennystä valtion vuoden 2006
tuloarvioon. Kaikkia näitä veromuutoksia on perusteltu
Suomen kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyydellä.
Muutosten kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät
kuitenkin pitkälle arvailujen varaan. Samaan aikaan jätetään
kuntataloutta vaivaava vakava rahoituskriisi täysin vaille
ratkaisua. Lisäksi hallituksen esitykset kaventavat veropohjaa
tavalla, joka tulevaisuudessa tulee väistämättä heikentämään
valtion kykyä vastata hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta.
Tuloverotuksen keventäminen hallituksen esityksen mukaan
ei päinvastaisista väitteistä huolimatta
esimerkiksi parhaalla mahdollisella tavalla kannusta työllisyyteen.
Rakennetyöttömyys on jo pitkään
pysytellyt Suomessa korkealla tasolla. Rakennetyöttömien
osuuden työvoimasta arvioidaan olevan 7—8 prosenttia. Kun
työttömyysaste tällä hetkellä on
8 prosenttia, muodostaa tämä vaikeasti työllistettävien joukko
valtaosan työttömistä. Suomelle on tyypillistä,
että työttömyys kohdentuu erityisen voimakkaasti
matalapalkka-aloille, joiden työntekijät ovat
vähän koulutettuja. Siksi on välttämätöntä,
että tulopoliittinen sopimus ja siihen liittyvä hallituksen
veroesitys olisivat tuoneet kaivattua helpotusta matalapalkkaisen
työn tekemisen ja teettämisen ongelmaan. Tulopoliittinen sopimus
ja siihen liittyvä hallituksen veroesitys eivät
myöskään parhaalla mahdollisella tavalla lisää matalampiin
tuloluokkiin kuuluvien työntekijöiden ostovoimaa.
Jotta tulopoliittisen sopimuksen ja hallituksen veronkevennysesitysten
vaikutusten hyöty ei valuisi pääasiassa
hyvätuloisille, kuten nyt on käymässä,
on veronkevennysvarasta hallituksen esittämää suurempi
osa kohdistettava pienituloisille. Tämä on kuitenkin
tehtävä siten, että pienituloisten verotuksen
alentaminen ei nykyisestään heikennä kuntien
taloudellista asemaa. Veronalennus toteutettaisiin pienentämällä valtionveroa
60 eurolla kaikilta verovelvollisilta. Veronalennus ulottuisi tällöin
koskemaan myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen
sekä eläketulojen verotusta. Negatiivinen valtionvero vähennettäisiin
veronmaksajan maksamasta kunnallisverosta, mutta sitä ei
vähennettäisi kunnalle tilitettävästä verosta,
jolloin vähennys ei pienentäisi kuntien, vaan
valtion verotuottoa. Vihreän eduskuntaryhmän lisäksi
tätä negatiivisen valtionveron mallia ovat esittäneet
Veronmaksajain Keskusliitto ja Kuntaliitto. Veronalennuksen kustannusvaikutus
valtiontaloudelle olisi noin 200 000 000 euroa.
Muilta osin esityksemme on hallituksen esitykseen sisältyvän
1. lakiehdotuksen mukainen. Hallituksen esitykseen sisältyvät
2. ja 3. lakiehdotus tulisi hallituksen ehdottamassa muodossa hylätä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Vuodelle 2005 toimitettavassa verotuksessa määrätään
tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle
ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon
mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa
|
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon
osasta, %
|
0—11 800 |
—63 |
0 |
11 800—14 800 |
—63 |
11 |
14 800—20 600 |
267 |
15 |
20 600—32 100 |
1 137 |
21 |
32 100—56 900 |
3 552 |
27 |
56 900— |
10 248 |
34 |
_______________
Helsingissä 3 päivänä joulukuuta
2004
- Anni Sinnemäki /vihr
- Rosa Meriläinen /vihr
- Erkki Pulliainen /vihr
- Janina Andersson /vihr
- Osmo Soininvaara /vihr
- Kirsi Ojansuu /vihr
- Tuija Brax /vihr