Ilmoitus kotipaikan muutoksesta on kotikuntalain (201/1994) 7 §:ssä säädetty ensisijaisesti henkilölle itselleen. Tässä aloitteessa esitetään palaamista ennen kotikuntalain säätämistä edeltäneeseen käytäntöön, jossa asunnosta tai asuntoon muuttaja olisi velvollinen ilmoittamaan muutostaan välittömästi suoraan kiinteistön omistajalle, taloyhtiölle tai sen edustajalle, joka ilmoittaisi tiedot väestötietojärjestelmään. Lisäksi väestötietojärjestelmään tulisi aina kirjata myös todellinen muuttopäivä, vaikka muuttoilmoituksen tekeminen olisi myöhästynyt kotikuntalaissa määritellystä ilmoittamisajasta.

Kotikuntalain ja väestötietolain (507/1993) mukaiset muuttoilmoitusmenettelyt on haluttu kotikuntalain perustelujen mukaan tehdä mahdollisimman helpoiksi ja yksinkertaisiksi. Pätevän muuttoilmoituksen voi tehdä yhdellä puhelinsoitolla. Tämä menettely on käytännössä aiheuttanut sen, että muuttoilmoituksia laiminlyödään ja henkilöillä on mahdollisuus tuottaa väärä viranomaismerkintä ilmoittamalla kotipaikakseen muun kuin tosiasiallisen asuinpaikkansa. Väestötietojärjestelmässä on tällä hetkellä menettelyn vuoksi runsaasti merkintöjä, jotka eivät ole joko ajan tasalla taikka niihin on kirjautettu tosiasioita vastaamaton asumistieto.

Oikeat väestötietojärjestelmän tiedot ovat välttämättömiä sosiaaliturvaa hoitaville tahoille, esimerkiksi Kansaneläkelaitokselle. Useissa sosiaalietuuksissa etuuden määrään vaikuttaa se, onko etuuden saaja avio- tai avoliitossa ja asuuko hän yhdessä puolisonsa kanssa. Yleensä avio- tai avoliitossa olevilla etuus on pienempi kuin yksin asuvilla, puolison tulot vaikuttavat etuutta pienentävästi tai puolisosta erillään asuminen voi tuoda oikeuden etuuteen tai korottaa sitä. Taloyhtiöillä ei kotikuntalain tultua voimaan 1.6.1994 ole enää velvollisuutta pitää talon asukkaista ns. talonkirjaa, joten tietoja asukkaista ei ole saatavissa taloyhtiöiltä. Kun muuttoilmoitusta ei tarvitse enää tehdä taloyhtiön edustajalle, vaan pelkkä puhelinsoitto Veästörekisterikeskukselle riittää, on väestötietojärjestelmään mahdollista saada kirjattua tosiasiallista tilannetta vastaamattomia tietoja. Myös monilla muuttaneilla on muuttoilmoitus tekemättä, vaikka muutosta olisi kulunut useampia kuukausia. Osa tapauksista johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä, mutta osa on tarkoituksellista viranomaisilta piilottelua. Muuttoilmoituksen myöhästymistilanteissa väestötietojärjestelmään kirjataan muuttopäiväksi ilmoittamispäivä. Kuitenkin monet sosiaaliturvaa koskevat etuudet ratkaistaan tosiasiallisen muuttopäivän perusteella.

Useat tahot ovat ilmaisseet huolestumisensa nykyisten asumis- ja osoitetietojen oikeellisuudesta. Näitä ovat muun muassa Kansaneläkelaitos, Kiinteistöliitto, turvallisuusviranomaiset, haaste- ja ulosottomiehet jne.