PERUSTELUT

Työministeriön työryhmän selvityksen mukaan kotitalousvähennysten yhteismäärä oli vuonna 2003 91,2 miljoonaa euroa. Vähennystä hyödyntäneitä talouksia oli 123 753 eli 5,2 prosenttia kaikista kotitalouksista. Kaikkiaan kotitalouspalveluita ostettiin kotitalousvähennystä hyödyntäen vuonna 2003 arviolta 260 miljoonalla eurolla.

Vähennystä käyttäneiden talouksien määrä on noussut vuodesta 2001 vuoteen 2003 lähes kaksinkertaiseksi ja verovähennysten määrä lähes kolminkertaiseksi. Vähennystä tulevien vuosien kuluessa käyttäviä potentiaalisia kotitalouksia on yli 400 000 eli joka kuudes talous. Kotitalousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä vuonna 2003 oli arviolta 5 400—6 700 työvuotta eli noin 8 000 henkilötyövuotta. Jos kotitalousvähennystä käyttäviä kotitalouksia olisi kolminkertainen määrä, ne työllistäisivät 24 000 henkilöä. Tämä tavoite toteutunee ennen vuotta 2010.

Kotitalousvähennyksen seurauksena syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä, eivätkä ne vie työpaikkoja jo työllistetyiltä. Ne eivät ole myöskään vaatineet tuekseen hallinto-, neuvonta- yms. resursseja eivätkä muita työllisyyttä tukevia, usein kalliita toimenpiteitä. Lisäksi valtaosa alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa n. 60 prosentista neljäsosaan.

Kotitalousvähennysjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja vaikutuksiltaan kasvavaksi järjestelmäksi. Kotitalousvähennysjärjestelmää tulee kehittää tavalla, joka kasvattaisi remontointipalveluiden ohella myös siivous- ja hoivapalveluiden kysyntää.

Tuloverolain 127 b §:n 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta. 127 b §:n 2 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia ja 127 b §:n 3 kohdan mukaan tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Laki rajoittaa merkittävästi kotitalousvähennyksen käyttöä. Siksi vähennysoikeutta kotitaloustyön kustannuksista tulee merkittävästi lisätä aina 80 prosenttiin. Lisäksi 127 a §:ssä mainittu 100 euron omavastuuosuus poistetaan.