Viimeaikaiset valitettavat väkivaltatapahtumat Pohjoismaissa osoittavat, että terrorismirikosten todellisuus tulee koko ajan lähemmäksi Suomea. Syyskuun 2011 puolivälissä onkin poliisiviranomaistemme taholta tiedotettu, että Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen epäillyn terrorismirikoksen tutkinta on jouduttu käynnistämään.

Terrorismirikosten rangaistuksista säädetään rikoslain (39/1889) 34 a luvussa vuodelta 2003 (17/2003). Nyt on paljastunut, että näissä säännöksissä on vakava aukko. Lain 34 a luvun 4 a §:ssä kyllä säädetään rangaistavaksi "koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten" (rikosnimike) jopa sangen ankaralla enimmäisrangaistuksella eli kahdeksan (8) vuoden vankeudella. Sen sijaan sanotussa 34 a luvussa ei säädetä mitään rangaistusta sille, joka terroristitoimintaa oppiakseen osallistuu koulutettavana oppilaana tällaiseen rikolliseen koulutukseen.

Jotta juuri mainittu merkillinen ja vakava aukko rikoslain 34 a luvussa saataisiin pikaisesti poistetuksi, on välttämätöntä lisätä kyseiseen 34 a luvun 4 a §:ään säännös, joka tekee kielletyksi ja rangaistavaksi myös osallistumisen oppilaana terroristirikoksen tekemistä opettavaan koulutukseen. Sopiva enimmäisrangaistus tällaiselle koulutettavalle olisi kuusi (6) vuotta vankeutta siinä, missä terrorismirikoskoulutuksen antajan enimmäisrangaistus siis on kahdeksan vuotta.

Tarvittava uusi säännös sopii parhaiten sanotun 4 a §:n uudeksi 2 momentiksi, ja sovelias rikosnimike olisi "kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemiseen". Tällöin siis nykyinen 4 a §:n sisältö jäisi lainkohdan 1 momentiksi. Samalla olisi tilaisuus modernisoida sen osalta rikosnimike (nykyään: "koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten") lyhyempään muotoon "kouluttaminen terrorismirikoksen tekemistä varten". Siten saataisiin samalla 4 a §:lle uusi otsake, joka ei olisi ylipitkä. Uusi pykäläotsake olisi: "Kouluttaminen ja kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten".

Ehdottamallamme lainmuutoksella ei ole mainittavaa kustannusvaikutusta poliisin, syyttäjistön tai tuomioistuinlaitoksen toiminnan kannalta. Lainmuutoksen pitäisi tulla voimaan mahdollisimman pian lain hyväksymisen jälkeen.