PERUSTELUT
Jos metsän hakkuuseen liittyvien töiden estämisessä käytetään
väkivaltaa tai uhkausta, voi teko tulla nykyisin rangaistavaksi
rikoslain (39/1889) 25 luvun 8 §:n
mukaisena pakottamisena. Pakottamisesta voi seurata sakkoa tai
enintään kaksi vuotta vankeutta.
Metsätyön häirintään
voivat tulla sovellettaviksi myös rikoslain 28 luvun hallinnan
loukkaamista koskevan 11 §:n säännökset.
Pykälän 1 kohdassa säädetään
rangaistus sille, joka ottaa haltuunsa, siirtää tai
piilottaa toisen hallinnassa olevaan irtainta omaisuutta. Säännös
soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa metsän hakkuuta häiritsevät
väkivaltaa käyttämättä ottavat
metsätyökoneen tai muun irtaimen työvälineen
haltuunsa. Saman pykälän 3 kohdassa säädetään rangaistus
sille, joka ottaa haltuunsa toisen hallussa olevaa maata taikka
rakennuksen tai sen osan. Säännös kattaa
tilanteen, jossa esimerkiksi leiriytymällä taikka
muutoin pitkäaikaisesti luvattomasti oleskelemalla toisen
alueella omaisuuden haltijaa estetään tosiasiallisesti
käyttämästä omaisuuttaan (HE
66/1988 vp). Hallinnan loukkauksesta voidaan
tuomita sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.
Jos toisen irtain omaisuus pysyvästi poistetaan haltijan huostasta
ja vahingoitetaan sitä, esimerkiksi heittämällä se
veteen, kysymyksessä olisi rikoslain 35 luvun vahingontekorikos.
Lisäksi kieltäytyminen noudattamasta poliisin
toimivaltansa rajoissa antamaa kieltoa tai käskyä taikka
virkatoimen suorittamisen vaikeuttaminen voidaan nykyisin tuomita
tapauksesta riippuen joko rikoslain 16 luvun 3 tai 4 §:n mukaan
haitantekona virkamiehelle tai niskoitteluna poliisia vastaan.
Myös edellä mainitut pakottamista tai hallinnan
loukkausta koskevat säännökset eivät
kuitenkaan sovellu kaikkiin metsätyön häirintätapauksiin.
Pakottamisen tunnusmerkistön edellyttämä väkivalta
tai uhkaus ei täyty kaikissa tilanteissa, kuten ei myöskään
hallinnan loukkauksen edellyttämä irtaimen
esineen haltuunotto. Viime aikoina tapahtuneissa metsätyön
häirintätapauksissa ei ole kytkeydytty metsätyökoneeseen
tai koskettu toisen omaisuuteen, vaan pelkästään
oleskeltu koneen läheisyydessä. Metsätyöntekijän
tarkoituksellista häiritsemistä tai estämistä harjoittamasta
laillista elinkeinoaan ei voida pitää hyväksyttävänä,
vaikka tekoon ei liittyisikään väkivaltaa,
uhkausta tai omaisuuden vahingoittamista. Tämän
vuoksi metsälakiin ehdotetaan lisättäväksi
säännös, jossa metsätyön
häirintä säädettäisiin
rangaistavaksi.
Metsätyön häirintä ehdotetaan
säädettäväksi rangaistavaksi
metsälain (1093/1996) uudessa
18 a §:ssä. Pykälän mukaan
rangaistaisiin sakolla metsätyön häirinnästä sitä,
joka estääkseen tai häiritäkseen
laillista metsätyötä oikeudettomasti
oleskelee maastoon selvästi merkityllä metsätyömaa-alueella,
ja siten estää tai häiritsee käynnissä olevaa
metsätyötä. Säännöstä sovellettaisiin,
jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta.
Rangaistavuuden edellytyksenä olisi se, että tekijän
tarkoituksena olisi käynnissä olevan metsätyön
estäminen tai häiritseminen ja että metsätyö myös
tosiasiallisesti estyisi tai häiriintyisi. Työn
estämiseen tai häiritsemiseen syyllistyvät käytännössä joidenkin
kansalaisjärjestöjen edustajat ja yksittäiset
kansalaiset. Tällaisen toiminnan tarkoituksena on usein
suuren yleisön ja julkisen sanan mielenkiinnon kohdistaminen
metsätyöhön, jonka he katsovat olevan
omien tavoitteidensa vastaista. Metsätyön estäminen
tai häiritseminen voi näissä tilanteissa
olla tekijöiden julkilausuma tavoite, jota toteutetaan
säännöksen tarkoittamissa tilanteissa
passiivisella vastarinnalla esimerkiksi oleskelemalla metsäkoneen
varoalueella, niin että kone on pysäytettävä ja
työ keskeytyy. Näissä tilanteissa tarkoitus
estää tai häiritä työtä on
käytännössä selvästi havaittavissa.
Säännös edellyttäisi kuitenkin
myös, että käynnissä oleva metsätyö myös
tosiasiallisesti estyisi tai häiriintyisi. Säännöksessä olisi
näin otettu huomioon perustuslain 13 §:n takaama
oikeus mielenosoitusten järjestämiseen. Säännöksen
tarkoitus ei ole estää sellaisia mielenosoituksia,
joiden yhteydessä työtä ei estetä tai
häiritä. Metsätyömaa-alueet
voivat käytännössä olla hyvin
laajoja. Mielenosoitus tai muu oleskelu tällaisen laajan
merkityn työmaa-alueen sellaisessa osassa, jossa työ ei
ole käynnissä, ei näin täyttäisi
teon tunnusmerkistöä, jos tällaisen oleskelun
seurauksena ei olisi työn estyminen tai häiriintyminen.
Joissain tapauksissa alue voi myös olla käytännössä merkitty
metsätyömaa-alueeksi pitkän aikaa, jopa
vuosia, vaikka metsätyö on tänä aikana
keskeytyneenä. Mielenosoitus tai muu oleskelu tällaisella
alueella ei luonnollisestikaan voisi estää tai
häiritä työtä säännöksessä edellytetyllä tavalla.
Metsätyön estäminen tarkoittaa sitä,
että käynnissä oleva työ keskeytyy
pitemmäksi aikaa. Metsätyön häiritsemisellä tarkoitetaan
tilannetta, jossa työ joudutaan keskeyttämään
lyhyemmäksi aikaa yhden tai useamman kerran. Työn
häirintä voi olla useamman häiritsijän suunnitelmallista
toimintaa, jossa häirintään syyllistytään
esimerkiksi vuorottain. Tämän vuoksi tunnusmerkistön
täyttymiseen riittäisi myös se, että esimerkiksi
yhden mielenosoittajan häirinnän seurauksena työ keskeytyy
vain kerran.
Metsätyön häirinnän rangaistavuus
edellyttäisi, että henkilön oleskelu
on myös oikeudetonta. Metsässä marjastaminen,
sienestäminen tai muu luonnossa liikkuminen on sallittua
jokamiehenoikeuden nojalla. Samoin henkilöllä voi
olla oikeus käyttää yleistä tietä tai
yksityistietä, joka kulkee merkityn metsätyömaan
läpi. Molemmat teot olisivat rangaistavia vain, jos tekijän
tarkoituksena kyseistä oikeutta käyttäessään
olisi estää tai häiritä laillista
käynnissä olevaa metsätyötä ja
työ myös tämän seurauksena häiriintyisi
tai estyisi. Jokamiehenoikeuden tai tieoikeuden käyttäjä voi
myös vahingossa tai ymmärtämättömyyttään
oleskella merkityllä työmaa-alueella
työn ollessa käynnissä, vaikka metsäkoneet
ovat suurikokoisia ja äänekkäitä. Marjastaja
tai sienestäjä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä,
mikä alueen eristämisen merkitys on. Näissä tilanteissa
tekijän tarkoituksena ei olisi tunnusmerkistön
edellyttämällä tavalla häiritä tai
estää töitä, eikä tällaisesta
teosta siten rangaistaisi. Jokamiehenoikeuksien käyttö merkityllä työmaalla
koneiden ollessa pysäytettyinä esimerkiksi töiden
jälkeen iltaisin ei luonnollisesti myöskään
täyttäisi tunnusmerkistöä.
Käynnissä olevalla metsätyöllä tarkoitetaan koneellista
tai miestyönä tehtyä hakkuuta, metsänhoitotyötä,
kunnostusojitusta ja metsätien rakentamista. Metsätyömaa-alueella
oleskelu voisi olla sekä alueella liikkumista että paikallaan pysymistä esimerkiksi
seisten, istuen tai maaten.
Metsätyömaan tulisi olla selvästi
maastoon merkitty. Metsätyömaan aitaaminen ei
ole käytännön syistä mahdollinen,
koska metsätöitä tehdään
laajoilla pinta-aloilla. Hakkuualueen rajat merkitään
nykyisin maastoon kasvamaan jääviin puihin tai
pensaisiin muutaman kymmenen metrin välein kiinnitettävillä kirkkaan
värisillä kuitunauhoilla. Tällainen merkintätapa
sellaisenaan ei käytännössä ole
kaikissa tapauksissa riittävän selvä tapa
merkitä metsätyömaa-aluetta, koska ulkopuolinen
ei välttämättä ymmärrä nauhojen
merkitystä. Tämän vuoksi työmaa-alueen rajoille
olisi syytä pystyttää varoitustauluja, joista
ilmenee, että kyseinen alue on metsätyömaa.
Varoitustauluja voitaisiin sijoittaa metsätyömaalle
menevien teiden ja polkujen varrelle sekä työmaan
rajoille. Varoitustaulut yhdessä puihin ja pensaisiin kiinnitettävien
kuitunauhojen kanssa muodostaisivat kaikissa oloissa riittävän
selvän maastoon merkitsemisen. Maastoon laitettujen metsätyömaan
merkkien tai varoitustaulujen hävittäminen voitaisiin
arvioida rikosoikeudellisesti ilkivaltana tai vahingontekona.
Rangaistukseksi metsätyön häirinnästä säädettäisiin
sakkoa. Rangaistus olisi sama kuin on säädetty
seuraamukseksi myös metsästyslain säännösten
rikkomisena rangaistavasta laillisen metsästyksen häirinnästä
metsästyslain 75 §:n 2 momentissa.
Säännöstä sovellettaisiin
toissijaisesti eli vain, jos tekoa ei olisi muualla laissa säädetty ankarammin
rangaistavaksi.
Lain 19 §:ään ehdotetaan lisättäväksi
viittaus ehdotettuun uuteen 18 a §:ään.
Metsätyön häiritsijälle ei yleensä synny
rikoksestaan pykälän 1 momentissa mainittua
taloudellista hyötyä. Ei ole kuitenkaan täysin
poissuljettua, että jossain harvinaisissa tapauksissa,
esimerkiksi jos kyse olisi kahden metsänomistajan välisestä kiistasta,
rikoksella olisi saavutettu myös taloudellista hyötyä.
Rikoslain 10 luvun säännöksiä voitaisiin
soveltaa tällaisiin tapauksiin ilman erillistä viittaustakin.
Viittaus 18 a §:ään ehdotetaan kuitenkin
selvyyden vuoksi lisättäväksi 19 §:ään.