PERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ammattikorkeakoulun tehtävien kokoaminen yhteen pykälään on tarkoituksenmukaista. Myös työelämän ja sen kehittämisen nostaminen ammattikorkeakoulujen tehtävän perustaksi on oikea ratkaisu. Tätä tavoitetta tulee kuitenkin korostaa niin, että ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee erikseen näkyä myös aikuiskoulutus. Aikuiskoulutus on keskeinen tapa, jolla ammattikorkeakoulut käytännössä osallistuvat yhä nopeatempoisemmin muuttuvan työelämän kehittämiseen ja jolla ne kykenevät vastaamaan muuttuneisiin työelämän ammattitaitovaatimuksiin sekä työntekijöiden ammatillisen kehityksen tarpeisiin. Koulutuksen arvioinnissa ja seurannassa aikuiskoulutusta tarkastellaan nuorten koulutuksesta erillisenä koulutusmuotona. Erillinen tarkastelu on hyödyllistä ottaa mukaan myös ammattikorkeakoulun tehtävien yhteydessä, jotta aikuiskoulutuksen kehittäminen pysyisi vahvasti mukana ammatilliseen osaamiseen tähtäävän ammattikorkeakoulun opetuskokonaisuudessa.

Hallituksen esityksestä puuttuu alueiden ja työelämän edustus ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmästä, mikä on ristiriidassa esitetyn ammattikorkeakoulujen tehtävän määrittelyn kanssa. Ammattikorkeakoulujen tehtävät perustuvat hallituksen esityksen mukaan ensisijaisesti työelämän ja sen kehittämisen asettamiin lähtökohtiin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön on tarkoitus palvella myös alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työelämää ja sen kehittämistä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseen ei riitä 5 §:ssä säädetty yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Tulevaisuuden muuttuvien vaatimusten huomioon ottaminen ja niihin reagoiminen edellyttävät ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmältä laajaa yhteiskunnallista kosketuspintaa. Tämän vuoksi tarvitaan työelämän edustus toiminnan ohjaamiseen niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Myös ammattikorkeakoulujen hallituksiin on saatava työelämän edustus laajan kosketuspinnan takaamiseksi ja työelämän tarpeiden huomioon ottamiseksi koulutuksessa.

Ammattikorkeakoulun ammatillista osaamista korostavasta profiilista harjoittelu ja työpaikalla tapahtuva opetus muodostavat merkittävän osan. Siksi lainsäädäntöönkin on tehtävä selkeä kirjaus ammattitaitoa edistävästä työharjoittelusta. Siksi lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi oma pykälä työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta. Laissa tulee säätää myös kolmikantaisesta harjoittelusopimuksesta. Työharjoittelussa olisi kolme osapuolta: opiskelija, oppilaitos ja työnantaja, samaan tapaan kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) on tällä hetkellä.

Lakialoitteessa on ehdotus siitä, mitä harjoittelusopimuksen tulee sisältää. Tätä pykälää voidaan tarvittaessa täydentää ammattikorkeakoulujen, alueellisten ja työelämän, opetusministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen edustajien ehdotusten mukaan. Pykälää voidaan täsmentää myös myöhemmin annettavalla asetuksella.