LAKIALOITE 161/2002
vp
LA 161/2002
vp - Leena Rauhala /kd
Tarkistettu versio 2.0
Ammattikorkeakoululaki
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle (HE
206/2002 vp) ammattikorkeakoululaiksi ja siinä ehdotetaan,
että ammattikorkeakoulun tehtävien määrittelyssä mainitaan
erikseen aikuiskoulutus. Lakialoitteessa ehdotetaan myös,
että opetusministeriön, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän
ja ammattikorkeakoulun lisäksi myös alueiden ja
työelämän edustajat ovat mukana sopimassa
määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun
toiminnalle asetettavista, kansallisen korkeakoulupolitiikan kannalta
keskeisistä tavoitteista ja niiden seurannasta. Lisäksi
lakialoitteessa ehdotetaan, että lainsäädäntöön
korjataan selkeästi edellytys ammattitaitoa edistävästä työharjoittelusta.
PERUSTELUT
Hallituksen esityksessä ammattikorkeakoulun tehtävien
kokoaminen yhteen pykälään on tarkoituksenmukaista.
Myös työelämän ja sen kehittämisen
nostaminen ammattikorkeakoulujen tehtävän perustaksi
on oikea ratkaisu. Tätä tavoitetta tulee kuitenkin
korostaa niin, että ammattikorkeakoulun tehtävän
määrittelyssä tulee erikseen näkyä myös
aikuiskoulutus. Aikuiskoulutus on keskeinen tapa, jolla ammattikorkeakoulut
käytännössä osallistuvat yhä nopeatempoisemmin
muuttuvan työelämän kehittämiseen ja
jolla ne kykenevät vastaamaan muuttuneisiin työelämän
ammattitaitovaatimuksiin sekä työntekijöiden
ammatillisen kehityksen tarpeisiin. Koulutuksen arvioinnissa ja
seurannassa aikuiskoulutusta tarkastellaan nuorten koulutuksesta erillisenä koulutusmuotona.
Erillinen tarkastelu on hyödyllistä ottaa mukaan
myös ammattikorkeakoulun tehtävien yhteydessä,
jotta aikuiskoulutuksen kehittäminen pysyisi vahvasti mukana ammatilliseen
osaamiseen tähtäävän ammattikorkeakoulun
opetuskokonaisuudessa.
Hallituksen esityksestä puuttuu alueiden ja työelämän
edustus ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmästä,
mikä on ristiriidassa esitetyn ammattikorkeakoulujen tehtävän
määrittelyn kanssa. Ammattikorkeakoulujen tehtävät
perustuvat hallituksen esityksen mukaan ensisijaisesti työelämän
ja sen kehittämisen asettamiin lähtökohtiin.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön on tarkoitus
palvella myös alueellista ja paikallista elinkeino- ja
muuta työelämää ja sen kehittämistä.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseen ei riitä 5 §:ssä säädetty
yhteistyö toimintaympäristön kanssa.
Tulevaisuuden muuttuvien vaatimusten huomioon ottaminen
ja niihin reagoiminen edellyttävät ammattikorkeakoulujen
ohjausjärjestelmältä laajaa yhteiskunnallista kosketuspintaa.
Tämän vuoksi tarvitaan työelämän
edustus toiminnan ohjaamiseen niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin
tasolla. Myös ammattikorkeakoulujen hallituksiin on saatava työelämän
edustus laajan kosketuspinnan takaamiseksi ja työelämän
tarpeiden huomioon ottamiseksi koulutuksessa.
Ammattikorkeakoulun ammatillista osaamista korostavasta profiilista
harjoittelu ja työpaikalla tapahtuva opetus muodostavat
merkittävän osan. Siksi lainsäädäntöönkin
on tehtävä selkeä kirjaus ammattitaitoa
edistävästä työharjoittelusta.
Siksi lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi
oma pykälä työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta.
Laissa tulee säätää myös
kolmikantaisesta harjoittelusopimuksesta. Työharjoittelussa olisi
kolme osapuolta: opiskelija, oppilaitos ja työnantaja,
samaan tapaan kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
(630/1998) on tällä hetkellä.
Lakialoitteessa on ehdotus siitä, mitä harjoittelusopimuksen
tulee sisältää. Tätä pykälää voidaan
tarvittaessa täydentää ammattikorkeakoulujen,
alueellisten ja työelämän, opetusministeriön
sekä työmarkkinajärjestöjen
edustajien ehdotusten mukaan. Pykälää voidaan
täsmentää myös myöhemmin
annettavalla asetuksella.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Ammattikorkeakoululaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
4 §
Ammattikorkeakoulujen tehtävät
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
antaa työelämän ja sen kehittämisen
vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin
perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin,
tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa
sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa
soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Ammattikorkeakoulut antavat myös aikuiskoulutusta ja
täydennyskoulutusta työelämäosaamisen
ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
Ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta
sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
8 §
Tavoitteiden asettaminen
Valtioneuvosto hyväksyy, sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään,
määrävuosiksi kerrallaan koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää ammattikorkeakoulujen
yleiset kehittämistavoitteet.
Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjä yhdessä ammattikorkeakoulun
kanssa sopivat määrävuosiksi kerrallaan
ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista, kansallisen korkeakoulupolitiikan
kannalta keskeisistä tavoitteista ja niiden seurannasta.
Sopimusta tehtäessä kuullaan alueellisen ja paikallisen
elinkeino- ja muun työelämän edustajia.
Milloin ammattikorkeakoulukohtaisia määrällisiä tavoitteita
ei saada muutoin valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuiksi,
opetusministeriö voi päättää ammattikorkeakouluissa
opintonsa aloittavien määristä aloituspaikkojen
kokonaismääränä ja tarvittaessa
kokonaan tai osittain tutkinnoittain.
5 luku
Opetus ja tutkinnot
19 §
Työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä järjestettävä koulutus
Työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä järjestettävän koulutuksen
tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen
keskeisten tietojen ja taitojen soveltamiseen.
Työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä järjestettävä koulutus
perustuu koulutuksen järjestäjän, työpaikan
ja opiskelijan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Koulutuksen
järjestäjän, työnantajan ja
opiskelijan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten
tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin
järjestämisestä, työnantajalle
mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista
koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
Lisäksi sovitaan opetussuunnitelman mukaisesti työpaikalla tapahtuvan
koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä,
kestosta ja ajoituksesta kunkin opiskelijan osalta erikseen.
Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla
on käytettävissä opetussuunnitelman mukaisen
oppimisen mahdollistava oppimisympäristö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan
ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa,
joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi ohjaajaksi.
20—46 §
(Kuten HE:n 19—45 §)
_______________
Helsingissä 4 päivänä joulukuuta
2002