LAKIALOITE 180/2006
vp
LA 180/2006
vp - Tarja Cronberg /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Laki ammattitautilain muuttamisesta
Eduskunnalle
Tämän lakialoitteen tavoitteena on
varmistaa kosteusvauriomikrobeille altistuneen henkilön toimeentulo
silloin, kun hän putoaa eri toimeentulotukijärjestelmien
ulkopuolelle. Näissä tapauksissa kyseessä on
yleensä henkilö, jolla on todettu pysyvä työkyvyttömyys
ammattitautidiagnoosin pohjalta, mutta työtapaturmalain mukaista
korvausta tai eläkepäätöstä ei
ole annettu. Suomessa on toimiva ammattitautilainsäädäntö,
joka määrittelee ammattitaudeista suoritettavan
korvausvelvollisuuden tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Lain mukaan
korvausta tulisi maksaa aina sairauden toteamisesta tai työkyvyttömyyden
alkamisesta lähtien. Ammattitaudista johtuva työkyvyn
alentuma määrätään tapaturmavakuutuslain
17 §:n 3 momentin ja 18 §:n
säännösten estämättä arvioimalla
työntekijän ammattitaudin jälkeinen kyky
tehdä sitä työtä, josta hän
siirtyi eläkkeelle.
Vaikka laki sinänsä on toimiva, ovat sen
sovellutukset ja siihen liittyvät käytännöt
puutteellisia. Kosteusvauriomikrobeista sairastuneille henkilöille,
joita eri arvioiden mukaan Suomessa on noin 20 000, määritellään
ammattitautilain mukainen diagnoosi. Kun ammattitautidiagnoosi on
määritelty, saa altistunut henkilö tapaturmavakuutuspäätöksen
nojalla eläkettä, mutta ainoastaan muutaman vuoden.
Tämän jälkeen vakuutusyhtiö voi
yksipuolisesti päättää, että henkilö yksiselitteisestä työkyvyttömyydestään huolimatta
onkin työkykyinen. Tällöin työnantajalla,
mikäli henkilö jatkuvasti on työsuhteessa, on
velvollisuus osoittaa hänelle työtilat, jotka
eivät altista häntä edelleen kosteusvauriomikrobeille.
Mikäli työsuhde jatkuvasti on olemassa ja henkilölle
myönnetään sairauslomaa, voi hän tietyn
ajan saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tämän
jälkeen tai myös sitä ennen, jos sairauslomaa
ei myönnetä, kyseisestä henkilöstä tulee sosiaaliturva-
ja terveydenhuoltojärjestelmämme väliinputoaja.
Tämä siis siitäkin huolimatta, että hänellä on
sairauttaan vastaava diagnoosi eikä työnantaja
pysty osoittamaan tarkoituksenmukaisia työtiloja. Näiden
tapausten käsittelyä vaikeuttaa vielä se,
että vakuutusoikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen
päätyvät vakuutusyhtiöiden omien
lääkäreiden lausunnot ja huomiotta jäävät
niiden taustana olevat asiantuntijalääkäreiden
diagnoosit.
On pelättävissä, että lähitulevaisuudessa
vakavasti sairastuneiden määrä tulee
moninkertaistumaan. Jo nyt suurella osalla suomalaisista on altistushistoria.
Väestöstä noin 6 % eli 300 000
aikuista on homeille altistuneita. Lukuisissa päiväkodeissa,
kouluissa ja julkisissa laitoksissa työskentely tai opiskelu
on vakavien kosteusvaurioiden vuoksi mittava terveysriski. Viidenneksessä kodeista
ja saman verran työpaikoista on arvioitu kärsittävän
sisäilmaongelmista. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % Suomen
rakennuskannasta on kosteusvaurioitunutta. Suurin osa kosteusvaurioremonteista
tehdään ainoastaan pintaremontteina
ja puutteellisin suojauksin, jolloin hengitysilman mikrobi-itiömäärät
voivat vieläpä moninkertaistua. Kuivat homekannat
ovat kosteitakin suurempi terveysvaara.
Homeille altistunut henkilö ei ainoastaan joudu kohtaamaan
sairauttaan ja sairastumistaan yksin, vaan hänen sairautensa
ja usein mielenterveytensäkin asetetaan terveydenhoitojärjestelmässä kyseenalaiseksi.
Samanaikaisesti tehtävä vakuutusyhtiöiden
päätöksistä valittaminen ja työkyvyttömyyseläkkeen
hakuprosessi ovat pitkällisiä ja henkisiä resursseja
vaativia. Kun tämän rasitteen lisäksi
toimeentulo loppuu huolimatta siitä, että altistunut
henkilö voi vielä olla työsuhteessa,
on kyseessä todellinen väliinputoaja.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
ammattitautilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 29 päivänä joulukuuta
1988 annettuun ammattitautilakiin (1343/1988)
uusi 3 b § seuraavasti:
3 b §
Kun kosteusvauriomikrobeille altistunut henkilö on
saanut ammattitautidiagnoosin mutta ei vielä eläkepäätöstä tai
eläkepäätös on valitusprosessin
alaisena, vastaa Kela työkyvyttömyyseläkkeen
maksusta siihen asti, kunnes virallinen eläkepäätös,
joka turvaa henkilön toimeentulon, on tehty.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 26 päivänä tammikuuta
2007