Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan verovelvollisia ovat verollisia tavaroita ja palveluita liiketoiminnan muodossa myyvät yritykset ja ammatinharjoittajat. Vähäinen liiketoiminta on kuitenkin jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Arvonlisäverolain 3 §:n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä oman ilmoituksen perusteella ole merkitty verovelvolliseksi.

Vuonna 2004 arvonlisäverolakia muutettiin siten, että käyttöön otettiin verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvä huojennus. Verovelvollinen oli oikeutettu ns. alarajahuojennukseen, jos tilikauden liikevaihto oli alle 20 000 euroa. Vuoden 2005 alusta huojennuksen rajaa korotettiin nykyiseen määräänsä, 22 500 euroon. Arvonlisäverolain 149 a §:n mukaan verovelvollinen, jonka veroton liikevaihto jää alle 22 500 euroon, on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Huojennuksen määrä pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa. Vero muuttuu täysimääräiseksi 22 500 euron tilikausittaisen liikevaihdon kohdalla. Huojennus koskee kaikkia yritysmuotoja.

Lakialoitteessa esitetään, että arvonlisäveron alarajahuojennusta tulisi nostaa 22 500 eurosta 50 000 euroon. Huojennuksen ylärajan nostaminen 50 000 euroon keventäisi sen piiriin kuuluvien työvaltaisten pienyritysten arvonlisäverorasitusta. Alarajahuojennuksen nostaminen edistäisi pienyritysten kasvumahdollisuuksia ja madaltaisi kynnystä laajentaa liiketoimintaa. Huojennus kohdistuisi yrityksiin, jotka ovat liikevaihdoltaan pieniä ja työllistävät usein vain yhden henkilön. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen kasvattaminen helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja olisi näin ollen hyvä kannustin uusien yritysten synnyttämiseksi.