LAKIALOITE 23/2006
vp
LA 23/2006
vp - Päivi Räsänen /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki opintotukilain 11 ja 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan opintotuen lapsikorotusta. Elatusvelvollisen
saama opintotuki korotetaan korkeakouluopiskelijoilla nykyisestä 259,01
eurosta 309,01 euroon ja muussa oppilaitoksessa opiskelevilla nykyisestä 213,60
eurosta 263,60 euroon. Lisäksi ehdotetaan, että elatusvelvollisen
opiskelijan vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla
voi olla tuloa 1 515 euroa myös niitä kuukausia
kohden, joilta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää.
PERUSTELUT
Vastuullinen väestöpolitiikka edellyttää tarttumista
niihin syihin, jotka heikentävät opiskelijoiden
mahdollisuuksia lapsen hankintaan. Toiveita saada lapsia on tuettava
siinä iässä, jossa lastensaanti on vielä mahdollista.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vähitellen
ja on nyt 28 vuotta. Yliopisto-opiskelijoilla eli noin kolmasosalla
ikäluokasta se on siirtymässä reilusti
yli 30 vuoden, mikä lisää lapsenhankintaan
liittyviä terveydellisiä ongelmia ja lapsettomuutta.
Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on
noussut kymmenessä vuodessa lähes 50 prosenttia, kun
paras synnytysikä olisi noin 25 vuotta. Maisteriksi valmistutaan
keskimäärin 28-vuotiaina. Hyvin koulutetut
naiset ovat muita useammin lapsettomia. Lapsiin on aikaa
ja varaa liian myöhään. Lasten hankinnan
ajoituksella on merkitystä sekä vanhemmille, lapselle
että yhteiskunnalle.
Kaksikymppisistä kahden lapsen vanhemmista peräti
45 % uskoo hankkivansa vielä lisää lapsia,
kun taas kolmikymppisistä niin uskoo 22 %. Tuloksista
voidaan päätellä, että mitä myöhemmin
perheellistyy, sitä vähemmän lapsia aiotaan hankkia
jatkossa. Siksi on kiireesti tuettava taloudellisia mahdollisuuksia
lasten saamiseksi nykyistä nuorempana ja lisättävä myös
monilapsisten perheiden tukea. Tulevaisuuden eläkemaksuista
ja sosiaaliturvan rahoituksesta selviämiseksi tarvitsemme
myös suurperheitä. Uusimman perhebarometrin mukaan
nuorena perheellistyneet naiset katsovat, että parhaat
yhteiskunnan toimet, joilla edistettäisiin perheellistymistä ja
lapsiperheiden hyvinvointia, ovat opintotuen lapsikorotus, perusäitiyspäivärahan
korotus työttömien peruspäivärahan
suuruiseksi ja lapsilisän huomattava korotus.
Äitiyden mahdollisuutta ei tulisi sitoa liian tiukasti
ansioihin. Vanhempainrahan määräytyminen
tulotason perusteella ei kannusta lasten hankintaan opintojen aikana.
Tavoite opiskelun ja perheen paremmasta yhteensovittamisesta pitäisi
olla yhtä itsestään selvä kuin
työn ja perheen yhteensovittaminen. Kyse on väestöpoliittisesta
ongelmasta. Perheen yhteiskunnallinen merkitys on huomattavasti
suurempi kuin tämänhetkisistä toimenpiteistä perheiden
hyväksi on arvioitavissa. Kyseessä ei ole ainoastaan
hyvinvointi nyt vaan myös suomalaisen väestön
ja kulttuurin tulevaisuus. Suomen vanhushuoltosuhteen ennustetaan
olevan Euroopan heikoin vuonna 2020. Väestön ikääntyminen
on tulevaisuutemme suurimpia ongelmia. Lapsiperheet ovat yhteiskunnan
kannattavin sijoituskohde, sillä panostus lapsiperheisiin
turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan
jatkossa.
Opintotuen määrään ja niin
sanotun vapaan tulon harkintaan ei vaikuta se, onko opiskelijalla
huollettavia lapsia. Lähtökohtana on ollut, että perheellistymisestä aiheutuvat
kustannukset kuuluvat perhepoliittisten tukien kautta hoidettavaksi
ja opintotuen tehtävänä on yksilön
kouluttautumisen tukeminen. Kuitenkin esimerkiksi työttömyyspäivärahassa
otetaan huomioon elatusvelvollisuus, vaikka kyseessä ei
ole perhepoliittinen tuki. Tästä periaatteesta
tulisi väestöpoliittisista syistä joustaa
myös opiskelijoiden kohdalla ja tukea perheellisiä opiskelijoita
korottamalla opintorahaa ja elatusvelvollisen opiskelijan vapaan
tulon rajaa. Vapaan tulon rajan nostosta ei ole odotettavissa haittaa
opiskelijavanhempien opintojen edistymiselle, sillä Eero Kurrin
tuore tutkimus Opintojen pitkittymisen dilemma osoitti, ettei työssäkäynti
ole kovin merkittävä opintojen sujumattomuuden
syy.
Opintotukea saavia naisia on vuosittain noin 170 000.
19—34-vuotiaista opiskelijanaisista noin 8 %:lla
on lapsia, eli elatusvelvollisia opiskelijanaisia on karkeasti arvioiden
13 000. Elatusvelvollisista miesopiskelijoista ei ole lukua, mutta
voidaan arvioida, että 5 %:lla on lapsia. Opintotukea
saavia miehiä on vuosittain noin 125 000, joten
elatusvelvollisia heistä on noin 6 000. Tukikuukausia
käytetään vuodessa kymmenkunta. Jos 20 000
opiskelijavanhempaa saisi tukeensa ehdotetun korotuksen, kustannukset olisivat
noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
opintotukilain 11 ja 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä tammikuuta
1994 annetun opintotukilain (65/1994)
11 §:n 1 momentin 4 kohta ja 17 §:n
1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 1
momentin 4 kohta laissa 345/2004 ja 17 §:n
1 momentti laissa 920/1997 ja mainitussa
laissa 345/2004, ja
lisätään 11 §:n
1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa 345/2004,
uusi 5 kohta, seuraavasti:
11 §
Opintorahan määrä
Jollei 3 tai 4 momentista taikka 17—19,
19 a tai 20—22 §:stä muuta johdu, opintorahan
määrä kuukaudessa on:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) avioliitossa olevalle opiskelijalle korkeakoulussa 259,01
euroa ja muussa oppilaitoksessa 213,60 euroa;
5) elatusvelvolliselle opiskelijalle korkeakoulussa 309,01 euroa
ja muussa oppilaitoksessa 263,60 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään
Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi
muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja
apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota
kutsutaan vapaaksi tuloksi. Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja
opintotukea täydentäviä apurahoja ei
oteta huomioon. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla
voi olla tuloa:
1) 505 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on
saanut opintorahaa tai asumislisää;
2) 1 515 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän
ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää; sekä
3) 1 515 euroa jokaista kuukautta kohden, jos hän
on elatusvelvollinen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta
2006
- Päivi Räsänen /kd
- Bjarne Kallis /kd
- Sari Essayah /kd
- Kari Kärkkäinen /kd
- Leena Rauhala /kd