PERUSTELUT

Hallituksen takuueläkettä koskevan esityksen tavoitteena on turvata nykyistä paremmin kaikista pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulo. Takuueläke muodostaisi uuden vähimmäiseläketason. Takuueläkkeen tarkoituksena on nostaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tulotasoa, missä se onnistuukin kohtuullisesti.

Tältä osin on kuitenkin syytä huomata, että 686 euron eläkkeen saaja, joka saa yhden euron takuueläkettä suurempaa eläkettä, on takuueläkkeen säätämisen jälkeenkin pienituloinen eläkeläinen, jonka tulot eläkkeensaajan asumistuen jälkeen jäävät alle 1 000 euron kuukaudessa. Tältä osin takuueläkkeen rajaus on ongelmallinen.

Lakialoitteemme lähtökohtana on ottaa huomioon pientä työeläkettä saavien eläkeläisten oikeutettu vaatimus eläkkeen korottamisesta. Lakialoitteemme merkitsee sitä, että pieniin eläkkeisiin ei syntyisi jyrkkiä portaita, joihin osa eläkeläisistä kompastuu. Nykyinen eläketulovähenteinen kansaneläke pienenee tasaisen lineaarisesti muiden tulojen — lähinnä työeläketulojen — kasvaessa aina 1 200 euroon saakka. Hallituksen esitys takuueläkkeestä jättää 686 euron ja 1 200 euron väliselle tuloalueelle joukon eläkeläisiä, jotka ovat aidosti pienituloisia, mutta joiden eläke ei takuueläkkeen ansiosta paranisi lainkaan. Tältä osin hallituksen esitys takuueläkkeestä jättää sijaa arvostelulle.

Uudistuksen ehdottomiin vahvuuksiin kuuluu, että takuueläke turvaisi toimeentulon nykyistä paremmin erityisesti lapsuudesta saakka sairaille ja vammaisille, jotka ovat kansaneläkkeensaajina pitkään. Takuueläke nostaisi myös eläketasoa merkittävästi sellaisilla henkilöillä, joiden kansaneläketaso jää pieneksi lyhyen Suomessa asumisajan vuoksi.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että kaikkiin kansaneläkkeisiin tehtäisiin 1. päivästä maaliskuuta 2011 lukien tasokorotus, jonka suuruus olisi 40 euroa kuukaudessa. Kaikkien kansaneläkkeiden korottaminen 40 eurolla kuukaudessa merkitsisi sitä, että yksinäisen henkilön täyden kansaneläkkeen määrä vuoden 2010 tasossa laskettuna olisi 624 euroa ja puolison täysi kansaneläke 558,12 euroa (pykäläehdotuksessa luku vuoden 2001 indeksin mukainen).

Vuonna 2011 tätä summaa korotetaan kansaneläkeindeksillä. Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi osalla eläkkeensaajista eläkkeen määrän yli takuueläkkeen 685 euron rajan vuonna 2011, mikä osaltaan vähentää takuueläkkeen kustannuksia. Arvioimme tasokorotuksen kustannusten nettovaikutukseksi 280 miljoonaa euroa. Käytännössä jokainen, jonka työ- ja kansaneläke on maaliskuussa 2011 suurempi kuin 685 euroa (korotettuna vuoden 2011 KE-indeksillä), mutta pienempi kuin tuolloinen kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo (1 227 euroa/kk), saisi kansaneläkkeeseensä 40 euron korotuksen.

Tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta seuraa, että samansuuruinen korotus tulisi tehdä myös muun muassa lesken alkueläkkeeseen, lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärään, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousisi noin 40 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä noin 18 euroa kuukaudessa.

Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tasokorotuksen ja siitä seuraavan eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta 900 000 eläkkeensaajan nettotulot kasvaisivat vuonna 2011.

Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan lakialoitteen ehdotus 40 euron tasokorotuksesta kuukaudessa kansaneläkkeissä maksaisi valtiolle 310 milj. euroa nykyisten eläkkeensaajien osalta.

Tasokorotuksen määrä olisi sama sekä yksinäisille että puolisoille.

Uusia eläkeoikeuksia syntyisi noin 35 000:lle työeläkkeen saajalle suuruudeltaan keskimäärin noin 20 euroa /kk, eli yhteensä lisäkustannus olisi 318 milj euroa kansaneläkkeissä. Ylimääräistä rintamalisää ja perhe-eläkettä saavilla lisäkustannus olisi yhteensä noin 4 milj. euroa. Eläkkeensaajien asumistukimeno alenisi noin 20 milj. euroa vuodessa.

Suurin työeläketulo, jolla kansaneläkettä vielä saisi, nousisi yksinäisillä eläkkeensaajilla nykyisestä 1 207 eurosta 1 287 euroon kuukaudessa ja puolisoilla 1 075 eurosta 1 155 euroon.

Tasokorotus lieventäisi veroa maksavien eläkkeensaajien verotusta runsaalla 100 milj. eurolla.

Takuueläkkeen tulorajan ollessa hallituksen esityksen mukainen 685 euroa kuukaudessa tasokorotus alentaisi takuueläkkeen lisäkustannuksia vuositasolla hallituksen esityksen 119 milj. eurosta arviolta noin 70 milj. euroon. Takuueläkettä saavia olisi noin 96 000 henkilöä.

Näin laskettuna tasokorotuksen nettokustannus valtiolle olisi 659 milj euroa.