ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tämä lakialoite on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän
rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 50/2010
vp laiksi takuueläkkeestä ja eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Ehdotuksemme poikkeaa hallituksen
esityksestä siltä osin (2. lakiehdotus), että ehdotamme
takuueläkkeen lisäksi myös kansaneläkkeeseen tehtäväksi
40 euron tasokorotusta niille 554 000:lle vähennettyä kansaneläkettä ja
pientä työeläkettä saavalle,
jotka eivät hallituksen takuueläke-ehdotuksen
ehdoilla saa korotusta eläkkeeseensä.
Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi samalla kunnallisverotuksessa
tehtävän eläketulovähennyksen
määrää. Nettoeläkkeen
määrä kasvaisi siten myös sellaisilla
työeläkettä saavilla henkilöillä,
jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta
ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen.
Tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen kasvun
yhteisvaikutuksena arviolta noin 900 000 eläkkeensaajan
nettotulot kasvaisivat vuonna 2011.
Hallituksen esityksessä uuden takuueläkkeen arvioidaan
koskevan vuonna 2011 noin 120 000 henkilöä. Kansaneläkettä saa
tällä hetkellä kaikkiaan 674 000 eläkkeensaajaa.
PERUSTELUT
Hallituksen takuueläkettä koskevan esityksen tavoitteena
on turvata nykyistä paremmin kaikista pienimpien eläketulojen
varassa elävien toimeentulo. Takuueläke muodostaisi
uuden vähimmäiseläketason. Takuueläkkeen
tarkoituksena on nostaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten
tulotasoa, missä se onnistuukin kohtuullisesti.
Tältä osin on kuitenkin syytä huomata,
että 686 euron eläkkeen saaja, joka saa yhden
euron takuueläkettä suurempaa eläkettä,
on takuueläkkeen säätämisen
jälkeenkin pienituloinen eläkeläinen,
jonka tulot eläkkeensaajan asumistuen jälkeen
jäävät alle 1 000 euron kuukaudessa. Tältä osin
takuueläkkeen rajaus on ongelmallinen.
Lakialoitteemme lähtökohtana on ottaa huomioon
pientä työeläkettä saavien eläkeläisten
oikeutettu vaatimus eläkkeen korottamisesta. Lakialoitteemme
merkitsee sitä, että pieniin eläkkeisiin
ei syntyisi jyrkkiä portaita, joihin osa eläkeläisistä kompastuu.
Nykyinen eläketulovähenteinen kansaneläke
pienenee tasaisen lineaarisesti muiden tulojen — lähinnä työeläketulojen — kasvaessa
aina 1 200 euroon saakka. Hallituksen esitys takuueläkkeestä jättää 686
euron ja 1 200 euron väliselle tuloalueelle joukon
eläkeläisiä, jotka ovat aidosti pienituloisia,
mutta joiden eläke ei takuueläkkeen ansiosta paranisi lainkaan.
Tältä osin hallituksen esitys takuueläkkeestä jättää sijaa
arvostelulle.
Uudistuksen ehdottomiin vahvuuksiin kuuluu, että takuueläke
turvaisi toimeentulon nykyistä paremmin erityisesti lapsuudesta
saakka sairaille ja vammaisille, jotka ovat kansaneläkkeensaajina
pitkään. Takuueläke nostaisi myös eläketasoa
merkittävästi sellaisilla henkilöillä, joiden
kansaneläketaso jää pieneksi lyhyen Suomessa
asumisajan vuoksi.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että kaikkiin kansaneläkkeisiin
tehtäisiin 1. päivästä maaliskuuta 2011
lukien tasokorotus, jonka suuruus olisi 40 euroa kuukaudessa.
Kaikkien kansaneläkkeiden korottaminen 40 eurolla kuukaudessa
merkitsisi sitä, että yksinäisen henkilön
täyden kansaneläkkeen määrä vuoden
2010 tasossa laskettuna olisi 624 euroa ja puolison täysi
kansaneläke 558,12 euroa (pykäläehdotuksessa
luku vuoden 2001 indeksin mukainen).
Vuonna 2011 tätä summaa korotetaan kansaneläkeindeksillä.
Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi osalla eläkkeensaajista
eläkkeen määrän yli takuueläkkeen
685 euron rajan vuonna 2011, mikä osaltaan vähentää takuueläkkeen kustannuksia.
Arvioimme tasokorotuksen kustannusten nettovaikutukseksi 280 miljoonaa
euroa. Käytännössä jokainen,
jonka työ- ja kansaneläke on maaliskuussa 2011
suurempi kuin 685 euroa (korotettuna vuoden 2011 KE-indeksillä), mutta
pienempi kuin tuolloinen kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo
(1 227 euroa/kk), saisi kansaneläkkeeseensä 40
euron korotuksen.
Tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta
seuraa, että samansuuruinen korotus tulisi tehdä myös
muun muassa lesken alkueläkkeeseen, lesken jatkoeläkkeen
täydennysmäärään, luopumistuen
täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan.
Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen
perusavustuksen määrä nousisi noin 40
euroa ja ylimääräisen rintamalisän
enimmäismäärä noin 18 euroa kuukaudessa.
Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tasokorotuksen
ja siitä seuraavan eläketulovähennyksen kasvun
yhteisvaikutuksena arviolta 900 000 eläkkeensaajan
nettotulot kasvaisivat vuonna 2011.
Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan lakialoitteen
ehdotus 40 euron tasokorotuksesta kuukaudessa kansaneläkkeissä maksaisi valtiolle
310 milj. euroa nykyisten eläkkeensaajien osalta.
Tasokorotuksen määrä olisi sama sekä yksinäisille
että puolisoille.
Uusia eläkeoikeuksia syntyisi noin 35 000:lle työeläkkeen
saajalle suuruudeltaan keskimäärin noin 20 euroa /kk,
eli yhteensä lisäkustannus olisi 318 milj euroa
kansaneläkkeissä. Ylimääräistä rintamalisää ja
perhe-eläkettä saavilla lisäkustannus
olisi yhteensä noin 4 milj. euroa. Eläkkeensaajien
asumistukimeno alenisi noin 20 milj. euroa vuodessa.
Suurin työeläketulo, jolla kansaneläkettä vielä saisi,
nousisi yksinäisillä eläkkeensaajilla
nykyisestä 1 207 eurosta 1 287 euroon
kuukaudessa ja puolisoilla 1 075 eurosta 1 155
euroon.
Tasokorotus lieventäisi veroa maksavien eläkkeensaajien
verotusta runsaalla 100 milj. eurolla.
Takuueläkkeen tulorajan ollessa hallituksen esityksen
mukainen 685 euroa kuukaudessa tasokorotus alentaisi takuueläkkeen
lisäkustannuksia vuositasolla hallituksen esityksen 119 milj.
eurosta arviolta noin 70 milj. euroon. Takuueläkettä saavia
olisi noin 96 000 henkilöä.
Näin laskettuna tasokorotuksen nettokustannus valtiolle
olisi 659 milj euroa.