LAKIALOITE  30/2001 vp

LA 30/2001 vp - Petri Salo /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n ja rikoslain 3 luvun 6 §:n ja vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Suomen rikosmäärät ovat valitettavasti edelleen kasvussa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä kansainvälistyminen että ammattimaisen ja ns. taparikollisuuden lisääntyminen. Erityisen suuria ongelmia Suomessa ovat huumausaineisiin liittyvät sekä muut sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, syrjäytyminen jne. Vuoden 2000 rikostilastojen mukaan Suomessa tehtiin törkeitä yksilöön kohdistuvia rikoksia n. 3 200, omaisuusrikoksia yhteensä n. 311 500 ja huumausainerikoksia n. 13 500. Näiden rikosten määrä on ollut kasvava vuodesta toiseen.

Perustuslain 2 luvun 15 §:ssä todetaan, että jokaisen omaisuus on turvattu ja 6 §:ssä, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain 22 §:ssä säädetään, että julkisen vallan on turvattava näiden perusoikeuksien toteutuminen.

Poliisilain (493/1995) 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Saman lain 3 §:ssä säädetään, että poliisin on hoidettava tehtävänsä mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Ennen kaikkea rikosten kasvaneesta määrästä sekä rikollisuuden saamasta julkisesta huomiosta johtuu, että kansalaisten kokema turvallisuuden tunne on viime vuosina heikentynyt. Osaltaan tähän vaikuttavat myös poliisin resursseissa viime vuosina olleet puutteet sekä kihlakuntauudistuksesta johtuvat pitkät etäisyydet saman poliisipiirin sisällä. Hyvin usein tilanne johtaa siihen, että rikoksen uhri joutuu puolustamaan omaansa tai toisen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta tai omaisuutta omatoimisesti. Poliisin rikospaikalle saapuminen esimerkiksi maaseudulla saattaa pahimmillaan kestää jopa useita tunteja.

Yhteiskunnan on korjattava asiantila perustuslain mukaiseksi. Ilman ihmisten omatoimista rikostorjuntaa kaikkia rikoksentekijöitä ei saada lainkaan kiinni ja vastaamaan teoistaan.

Viime aikoina julkisuutta ovat saaneet useat tapaukset, joissa rikoksen uhri eli asianomistaja on ottanut rikoksentekijän kiinni ja käyttänyt voimakeinoja tätä kohtaan. Edellinen paljon julkisuutta saanut tapaus sattui vuonna 1999 Pohjanmaalla, jossa huoltoasemalle murtauduttiin lyhyen ajan sisällä 17 kertaa. Viimeisellä kerralla huoltamoyrittäjä yritti itse ottaa pakenevat murtomiehet kiinni henkilöautollaan. Vaasan hovioikeus antoi valituksen johdosta päätöksen, jossa hänen katsottiin syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen ja pakottamiseen. Lisäksi hovioikeus tuomitsi tämän asianomistajan maksamaan pakoautossa olleelle murtovarkaalle korvauksia henkisistä kärsimyksistä, koska asianomistaja oli joutunut käyttämään tilanteessa myös varoituslaukauksia. Tämän tyyppisiä tapauksia on Suomessa jo lukuisia. Monesti on valitettavasti käynyt jopa niin, etttä rikoksen uhri on tuomittu rangaistukseen ja velvoitettu maksamaan rikoksentekijälle korvauksia.

Tällaiset tapaukset ovat omiaan asettamaan kansalaisten oikeustajun kovalle koetukselle, koska yleensä he kokevat, että rikoksen uhrilla on laillinen oikeus puolustaa omaa terveyttään, henkeään ja omaisuuttaan. Asiasta säädetään mm. pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1 §:ssä, joka koskee jokamiehen kiinniotto-oikeutta: "Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko tai lievä petos. Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle." Kiinniotto-oikeudesta säädetään rikoslain (39/1889) 3 luvun 6 §:ssä: "Jos joku, suojellaksensa itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on tehnyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön; älköön häntä tästä hätävarjelukseen tuomittako."

Kansalaisten tietoisuus näistä säännöksistä on valitettavan heikko. Varsin yleinen käsitys on, ettei rikoksen uhri voi tehdä mitään rikoksentekijälle ilman, että joutuu itse käräjille vastaamaan teoistaan. Rikollisuuden kasvaessa ja kehittyessä yhä monimuotoisemmaksi tällainen käsitys on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta vaarallinen. Se aiheuttaa piittaamattomuutta silloinkin, kun yhteiskunnallinen tarve edellyttäisi rikokseen puuttumista. Siksi asianomaisiin lakipykäliin on tehtävä joitakin täsmentäviä muutoksia, joista käy selkeästi ilmi, että rikoksentekijä voidaan ottaa kiinni ja myös pitää kiinni siihen saakka, kunnes rikoksentekijä on luovutettu viranomaisille.

Pakkokeinolaissa säädetään jokamiehen kiinniotto-oikeudesta. Kiinniotto-oikeus kattaa sellaiset rikokset, joista on säädetty rangaistukseksi vankeutta. Lisäksi kiinniottaminen on sallittua eräiden sellaisten rikosten osalta, joista on säädetty ainoastaan sakkorangaistus, mutta joiden perustunnusmerkistön rangaistusaste käsittää myös vankeuden. Näitä seikkoja ja rangaistussäännöksiä on kansalaisen vaikea tietää ja hätävarjelutilanteessa jopa mahdotonta mieltää.

Tavallisen kansalaisen ei ole mahdollista arvioida esimerkiksi teon törkeysluokkaa siinä tilanteessa, jossa kiinniottaminen on sallittua, eli tavattaessa rikoksentekijä verekseltä tai pakenemasta. Tämän vuoksi jokamiehen kiinniotto-oikeutta on laajennettava. Pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n soveltaminen on lievempien rikosten osalta rajoitettu lähtökohtaisesti sellaisiin tekoihin, jotka kohdistuvat yleensä yksityisen henkilön etuihin ja joiden tekotapa on laissa selkeästi määritelty ja tavallisten kansalaisten tiedossa.

Pakkokeinolain säännökset eivät kuitenkaan yhdessä rikoslain hätävarjelusäännösten kanssa anna riittäviä mahdollisuuksia tavalliselle kansalaiselle tarvittaessa voimakeinoin estää rikoksia ja myötävaikuttaa niiden selvittämiseen. Tässä aloitteessa lähdetään siitä, että käytännössä tämän päivän rikoksentekijä ei välttämättä hyökkää sellaisella tavalla, että se voitaisiin selvästi määritellä hyökkäykseksi. Esimerkiksi rikoksentekijän uhkailu, suusanallinen tai muu sellainen pitäisi myös voida käsittää hyökkäykseksi kiinniottajaa kohtaan. Tällöin kiinniottaja joutuu käyttämään voimakeinoja pitääkseen tilanteen hallinnassaan, esimerkiksi poliisia tai muuta viranomaista odoteltaessa.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä on omaksuttu käsitys, jonka mukaan käytettäessä hätävarjelutilanteessa voimakeinoja ne on sopeutettava vastarinnan vakavuuteen. Siksi lakialoitteessa on painotettu puolustettavia voimakeinoja. Tämä tarkoittaa sitä, että voimakeinot ovat tarkoituksenmukaisia, tarpeellisia ja vähimmän haitan periaatteen mukaisia. Voimakeinojen käyttö on lopetettava välittömästi, kun vastarintaa ei enää ilmene. Voimakeinojen perusteltu käyttäminen on lopetettava viimeistään, kun toimivaltainen viranomainen on saapunut paikalle.

Vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 6 §:ssä säädetään niistä tapauksista, joiden perusteella mm. henkinen kärsimys voi tulla korvattavaksi. Korvaaminen ei voi olla perusteltua silloin, kun rikoksentekijä on ryhtynyt rikolliseen toimintaan ja on siten omalla menettelyllään myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen. Tämän vuoksi on perusteltua lisätä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ään 2 momentti, jossa oma rikollinen toiminta otetaan huomioon vahingonkorvauksen epäämisessä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 213/1995, uusi 4 momentti seuraavasti:

1 luku

Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen

Kiinniottaminen

1 §

Jokamiehen kiinniotto-oikeus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli rikoksentekijän uhkailusta tai muusta käyttäytymisestä voidaan olettaa hänen jatkavan pakoaan tai muuten vastustavan kiinniottajaa, on kiinniottajalla oikeus käyttää puolustettavia voimakeinoja siihen asti, kunnes rikoksentekijä on luovutettu viranomaiselle.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

2.

Laki

rikoslain 3 luvun 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 3 luvun 6 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

3 luku

Perusteista, jotka poistavat teon rangaistavuuden tai sitä vähentävät

6 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistukseen älköön tuomittako myöskään henkilöä, joka pakkokeinolain 1 §:n mukaisesti on ottanut kiinni rikoksentekijän ja puolustettavia voimakeinoja käyttäen estänyt rikoksentekijää pakenemasta siihen saakka kunnes kiinniotettu on luovutettu viranomaiselle.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

3.

Laki

vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 6 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

5 luku

Korvattava vahinko

6 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vahingonkorvausta kärsimyksestä älköön kuitenkaan tuomittako silloin, kun vahinko on syntynyt otettaessa vahinkoa kärsinyt verekseltään kiinni teosta, josta säädetään rikoslaissa rangaistus.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2001

  • Petri Salo /kok
  • Klaus Bremer /r
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Martti Tiuri /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Jouko Jääskeläinen /skl
  • Eero Lämsä /kesk
  • Hannes Manninen /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Juha Rehula /kesk
  • Mauri Salo /kesk
  • Hannu Aho /kesk
  • Esko Kurvinen /kok
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jari Vilén /kok
  • Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • Jyri Häkämies /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Marja-Leena Kemppainen /skl
  • Niilo Keränen /kesk
  • Sulo Aittoniemi /alk
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Esa Lahtela /sd
  • Harry Wallin /sd
  • Aulis Ranta-Muotio /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Tero Rönni /sd
  • Leena Rauhala /skl
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Pekka Ravi /kok
  • Irja Tulonen /kok
  • Markku Markkula /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Jussi Ranta /sd
  • Pauli Saapunki /kesk
  • Ilkka Taipale /sd
  • Iivo Polvi /vas
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Ulla Juurola /sd
  • Matti Saarinen /sd
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Arto Seppälä /sd
  • Sakari Smeds /skl
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Matti Vanhanen /kesk
  • Risto Kuisma /rem
  • Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
  • Timo Ihamäki /kok
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Kalervo Kummola /kok
  • Jouni Lehtimäki /kok
  • Juha Karpio /kok
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Håkan Nordman /r
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Kirsi Piha /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Jari Leppä /kesk
  • Johannes Leppänen /kesk
  • Klaus Hellberg /sd
  • Paula Kokkonen /kok
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kari Urpilainen /sd
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Bjarne Kallis /skl
  • Kari Kärkkäinen /skl
  • Matti Väistö /kesk
  • Pertti Turtiainen /vas
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Mikko Elo /sd
  • Leea Hiltunen /skl
  • Raimo Mähönen /sd
  • Toimi Kankaanniemi /skl
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Ismo Seivästö /skl
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • Pehr Löv /r
  • Reijo Laitinen /sd
  • Ola Rosendahl /r
  • Juha Korkeaoja /kesk
  • Kari Uotila /vas
  • Timo Kalli /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Reijo Kallio /sd
  • Marjatta Vehkaoja /sd
  • Anneli Jäätteenmäki /kesk
  • Raija Vahasalo /kok
  • Kari Kantalainen /kok
  • Leena-Kaisa Harkimo /kok
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Mirja Ryynänen /kesk
  • Katri Komi /kesk