LAKIALOITE 33/2010 vp

LA 33/2010 vp - Annika Lapintie /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki ydinsuojarahastosta ja ydinvastuulain muuttamisesta

Eduskunnalle

Ydinvoimayhtiöt eivät ole vastuussa oman toimintansa riskeistä. Eduskunnan vuonna 2005 yksimielisesti säätämää ydinvastuulakia ei ole vieläkään saatu voimaan. Vuodelta 1972 olevan nykyisen säädöksen mukainen vastuun yläraja on ainoastaan 196 miljoonaa euroa. Myöskään uuden lain korvausvastuu, 700 miljoonaa euroa, ei millään riitä kattamaan ydinonnettomuudesta aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat olla mittaamattoman suuria niin Suomessa kuin naapurimaissammekin.

Ydinvoimasta koituu huomattavia riskejä ja ympäristöhaittoja sähköntuotannon lisäksi koko tuotantoketjulle aina uraaninlouhinnasta alkaen. Ydinjätteen sijoitusta ei ole ratkaistu eikä ydinvoimaloiden tulevasta purkamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristöongelmiin ole riittävästi varauduttu. Ydinvastuulain korvausvastuu ei alkuunkaan riitä kaikkien näiden ongelmien ratkaisuksi. Ydinvoima voi aiheuttaa korvausvaatimuksia vielä kymmenien vuosien kuluttua mahdollisesta onnettomuudesta. Kaikkia näitä kustannuksia ei mikään vakuutus voi kattaa.

Eduskunnan vuonna 2005 hyväksymässä ydinvastuulaissa lähdetään siitä, että yhtiön korvausvastuu ydinvahingon sattuessa on periaatteessa rajoittamaton Suomessa syntyneistä ydinvahingoista, mutta Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen vakuuttamisvelvollisuus on rajattu 700 miljoonaan euroon (ydinvastuulain 18 §). Tuon summan ylittävästä osuudesta 1 500 miljoonaan euroon saakka vastaavat yhtiö ja valtio yhdessä (ydinvastuulain 32 §).

Tällä hetkellä täyden vastuun puuttuminen merkitsee huomattavaa piilotukea valtiolta energiayhtiöille, minkä vuoksi ydinsähkön hinta on keinotekoisen alhainen. TVO:n mukaan ydinsähkön hinta on 2 snt/kWh, kun pohjoismaisessa NordPool-sähköpörssissä yleinen sähkön hinta on noin 5 snt/kWh. Kansainvälisissä arvioissa ydinvoiman todellinen hinta olisi 4—5-kertainen, jos tuotannon riskit huomioitaisiin. Ydinvoiman riskien hinnan maksavat Suomen kansalaiset ja Suomen ympäristö, eivät energiayhtiöt.

Saksassa ydinvoimalat ovat yhteisvastuussa 2,5 miljardiin euroon saakka. Suomen ydinvoimalat on saatettava samansuuruisen vastuun alaisiksi kuin Saksan. On tärkeää, että riskien kustannuksista niin suuri osa kuin mahdollista saataisiin katettua riskin aiheuttajilta itseltään ja mahdollisimman pieni osa jäisi yhteiskunnan kannettavaksi

Energiayhtiöiden yhteisen korvausvastuun voisi hoitaa Öljysuojarahaston mallin mukaisesti. Öljysuojarahastoon toimijat maksavat öljyvahinkojen varalle öljysuojamaksua 1,50 euroa kuljetetulta öljytonnilta.

Suomeen on perustettava ydinsuojarahasto, johon kaikki ydinenergiayhtiöt maksavat ydinsuojamaksua tuotettujen kilowattituntien mukaan. Maksua peritään myös ydinsähkön tuojilta. Rahastosta voidaan kattaa ydinvoiman aiheuttamia ympäristö- ja terveysvahinkoja sekä varautua ydinonnettomuuden kustannuksiin nykyistä paremmin.

Maksu on säädettävä kilowattituntia kohti sen suuruiseksi, että rahasto karttuu riittävän nopeasti. Sopiva maksun suuruus voisi olla luokkaa 2 senttiä/kWh.

Nykyisiltä neljältä Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalalta (yhteensä 22 TWh) 2 sentin maksu/kWh merkitsisi 440 miljoonan euron tuloa vuodessa. Kun mukaan laskee rakenteilla olevan viidennen voimalan (14 TWh), voisi ydinvoimayhtiöiltä kerätä ydinsuojarahastoon noin 720 miljoonaa euroa vuodessa. Tarvittava raha Suomen korvausvastuun nostamiseksi Saksan tasolle, 1,8 miljardiin euroon, voitaisiin siis kerätä 3—5 vuodessa.

Taulukko 1: Nykyisen ydinvastuulain mukaan eri toimijoiden vastuun rajat ydinvahinkotapauksessa lähtökohtaisesti
korvausvastuu 0—700 milj. euroa 700—1 500 tai se 1 500 milj. euroa suurempi määrä, joka seuraa lisäyleissopimuksen 12 a artiklan soveltamisesta. Määrään ei lueta korkoa eikä korvausta oikeudenkäyntikuluista. milj. euroa yli 1 500 milj. euroa
korvausvelvollinen vahingon aiheuttanut yhtiö (vakuuttamisvelvollisuudella) vahingon aiheuttanut yhtiö ja valtio (ilman vakuuttamisvelvollisuutta) vahingon aiheuttanut yhtiö (ílman vakuuttamisvelvollisuutta)
Taulukko 2: Lakialoitteen mukaan eri toimijoiden vastuun rajat ydinvahinkotapauksessa muutetuilla säännöksillä
korvausvastuu 0—700 milj. euroa 700—2 500 milj. euroa yli 2 500 milj. euroa
korvausvelvollinen vahingon aiheuttanut yhtiö (vakuuttamisvelvollisuudella) ydinsuojarahasto (korvaa kaikkien ydinvoimalaitosten rahastoon maksamilla maksuilla) vahingon aiheuttanut yhtiö (ílman vakuuttamisvelvollisuutta)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

ydinsuojarahastosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Ydinsuojarahaston tarkoitus

Ydinsuojarahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa.

Ydinsuojarahastosta maksetaan korvauksia ydinvahingosta ja sen aiheuttamista henkilö- ja omaisuusvahingoista sekä ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista siten kuin jäljempänä säädetään.

2 §

Valtionavustuslain soveltaminen

Tämän lain nojalla ydinsuojarahastosta myönnettäviin harkinnanvaraisiin korvauksiin ja avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tästä laista muuta johdu. Ydinsuojarahasto toimii kyseisessä laissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Valtionavustuslain 4—6 lukua sovelletaan soveltuvin osin myös niihin ydinsuojarahastosta maksettaviin korvauksiin, joiden saamiseen korvauksen hakijalla on tämän lain mukaan oikeus.

3 §

Määritelmat

Tässä laissa tarkoitetaan ydinpolttoaineella, radioaktiivisella tuotteella, ydinaineella, ydinreaktorilla, ydinlaitoksella, ydinlaitoksen haltijalla, ydinvahingolla ja ydintapahtumalla samaa kuin ydinvastuulain 1 §:n 1 momentissa vastaavilla käsitteillä.

4 §

Ydinsuojarahaston hallitus ja henkilöstö

Ydinsuojarahastolla on hallitus, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja valtion palveluksessa olevaa henkilöstöä.

Hallituksessa tulee olla edustettuina ydinvahinkojen torjunnan kannalta keskeiset valtion viranomaiset, kunnat, ydinenergiateollisuus sekä ympäristönsuojelujärjestöt. Hallituksella voi olla asioiden valmistelua ja käsittelyä varten työjaosto.

Hallituksen ja sen työjaoston tarkemmasta kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

2 luku

Ydinsuojamaksu

5 §

Ydinsuojamaksun suuruus

Ydinsuojarahastoon peritään maahan tuodusta ydinenergialla tuotetusta sähköstä sekä Suomessa ydinenergialla tuotetusta sähköstä ydinsuojamaksua 2 senttiä kilowattitunnilta ydinlaitoksen haltijan perimästä sähkön hinnasta.

Jos on epäselvyyttä siitä, onko ydinsuojamaksu perittävä tietystä sähkön tukkumyyntierästä, tulliviranomaisen on hankittava ennen asian ratkaisemista lausunto ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriö antaa myös tarvittaessa tarkemmat määräykset ydinsuojamaksun perimisestä tuontisähköstä.

6 §

Maksuvelvolliset

Suomessa ydinvoimalla tuotetusta sähköstä on velvollinen suorittamaan ydinsuojamaksua ydinlaitoksen haltija.

Euroopan yhteisön jäsenvaltiosta Suomeen tuotavasta, ydinenergialla tuotetusta sähköstä on velvollinen suorittamaan ydinsuojamaksua se, joka vastaanottaa edellä mainitun sähkön Suomessa.

Euroopan yhteisön ulkopuolelta Suomeen tuotavasta ydinenergialla tuotetusta sähköstä on velvollinen suorittamaan ydinsuojamaksua se, jonka nimissä tai lukuun tulli-ilmoitus maahantuodun sähkön osalta tehdään.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja maksuvelvollisia on useampi kuin yksi, kaikki vastaavat ydinsuojamaksun suorittamisesta yhteisvastuullisesti.

7 §

Maksun kantaminen

Ydinsuojamaksun kantamisesta ja valvonnasta vastaa kotimaassa ydinvoimalla tuotetun sähkön osalta ympäristöministeriö ja tuontisähkön osalta tullilaitos ympäristöministeriön tarkempien menettelyä koskevien ohjeiden mukaisesti.

Maksu määräytyy 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaan, kun ydinvoimalla tuotettu sähkö on vastaanotettu. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, muutoksenhausta ja muutoinkin on soveltuvin osin voimassa, mitä valmisteverotuslaissa (1469/1994) säädetään rekisteröidystä elinkeinonharjoittajasta.

Maksu määräytyy 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaan, jolloin tuodulle ydinenergiasähkölle on osoitettu ensimmäisen kerran tulliselvitysmuoto. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, muutoksenhausta ja muutoinkin on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä tullilaissa (1466/1994) säädetään.

8 §

Maksumenettely

Ydinsuojamaksun ilmoittamisvelvollisuudesta, määräämisestä, suorittamisesta, maksuunpanosta, ennakkoratkaisusta, muutoksenhausta, huojennuksesta, kirjanpitovelvollisuudesta, tarkastuksesta, tietojenantovelvollisuudesta, salassapitovelvollisuudesta, valmisteverorikkomuksesta, velvollisuudesta antaa näyte, selvitysvelvollisuudesta sekä päätöksen perustelemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valmisteverotuslaissa (1469/1994) säädetään rekisteröidystä elinkeinonharjoittajasta.

9 §

Pääomarajat

Ydinsuojamaksun periminen lopetetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden lopussa, jona ydinsuojarahaston pääoma on noussut 2 500 miljoonaan euroon. Periminen aloitetaan uudelleen sitä seuraavan kalenterikuukauden päätyttyä, jona rahaston pääoma on pienentynyt alle 1 500 miljoonan euron.

Ympäristöministeriön on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle ja Tullihallitukselle, jos rahaston pääomassa tapahtuu 1 momentissa tarkoitettu muutos.

10 §

Maksua koskevien tietojen antaminen

Sen estämättä, mitä valmisteverotuslaissa tai tullilaissa säädetään salassapitovelvollisuudesta, tulliviranomainen voi antaa ympäristöministeriölle ja öljysuojarahaston hallitukselle näille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömiä öljysuojamaksua koskevia tietoja.

3 luku

Korvaukset ja avustukset

11 §

Korvaus ydinvahingosta ja ennallistamiskustannuksista

Ydinsuojarahastosta maksetaan korvaus ydinvahingosta kärsimään joutuneelle sekä korvataan ydinvahinkojen torjuntaviranomaisille ja muille torjuntaan ja ympäristön ennallistamiseen osallistuneille torjunnasta ja ydinvahingon pilaaman ympäristön ennallistamisesta aiheutuneet kustannukset.

Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan ydinvastuulain 18 §:n mukainen vastuu samasta ydintapahtumasta johtuneista, Suomessa syntyneistä ydinvahingoista on rajoittamaton.

Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä samasta ydintapahtumasta johtuneista, muualla kuin Suomessa syntyneistä ydinvahingoista on 700 miljoonaa euroa.

Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan vakuuttamisvelvollisuus tämän lain mukaisista, Suomessa syntyneistä vahingoista on 700 miljoonaa euroa.

Ydinsuojarahasto vastaa Suomessa syntyneistä vahingoista, joiden määrä on suurempi kuin 700 miljoonaa euroa, enintään kuitenkin 2 500 miljoonaan euroon saakka.

Ydinlaitoksen haltija vastaa Suomessa syntyneistä vahingoista, joiden määrä ylittää 2 500 miljoonaa euroa.

12 §

Ennakkokorvaus

Ydinsuojarahastosta voidaan myöntää ennakkokorvausta 10 §:ssä tarkoitetuista vahingoista sekä torjunta- ja ennallistamiskustannuksista ilman pykälässä tarkoitetun selvityksen esittämistäkin, jos selvitystä ei vahingon tai kustannusten suuruuden taikka vastuukysymysten epäselvyyden vuoksi voida kohtuudella edellyttää.

Ennakkokorvauksen maksamiseksi hakijan on esitettävä selvitys ydinvahingoista, joiden perusteella 10 §:ssä tarkoitettuun perintään tai korvausvelvollisen selvittämiseen ei ole ryhdytty. Lopullinen korvaus myönnetään sen jälkeen, kun hakija on esittänyt selvityksen aiheutuneista lopullisista kustannuksista.

13 §

Korvattava vahinko

Ydinvahingosta kärsimään joutuneelle maksettava korvaus määrätään soveltaen tapauksesta riippuen joko ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994) tai ydinvastuulain 6—22 §:n säännöksiä (493/2005). Vahinkoa kärsineelle ei kuitenkaan makseta ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettua etukäteiskorvausta, eikä ydinsuojarahastolla ole mainitun lain 10 §:ssä tarkoitettua lunastamisvelvollisuutta.

14 §

Torjunta- ja ennallistamiskustannukset

Edellä 10 §:ssä tarkoitettuja korvauksen saantiin oikeuttavia ydinvahingon torjunta- ja ennallistamiskustannuksia ovat:

1) kustannukset niistä tarpeellisista toimenpiteistä, joihin joku on ryhtynyt itseensä kohdistuvan ydinvahingosta johtuvan välittömän, henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi;

2) ydinvahingon pilaaman ympäristön ennalleen palauttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset; sekä

3) kustannukset niistä selvityksistä, jotka ovat olleet välttämättömiä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun torjuntatoimenpiteen tai ennallistamisen suorittamiseksi.

15 §

Korvauksen saajaa koskeva rajoitus

Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua korvausta ei suoriteta tämän lain 10 §:ssä tarkoitetulle ydinlaitoksen haltijalle, joka on syntyneessä vahingossa korvausvelvollinen, eikä sille, jonka hallussa vahingon tai sen vaaran aiheuttanut ydinpolttoaine, radioaktiivinen tuote tai ydinaine on vahinkohetkellä ollut taikka jonka toimeksiannosta ydinpolttoaine, radioaktiivinen tuote tai ydinaine on vahingon sattuessa kuljetettu.

16 §

Harkinnanvarainen korvaus ydinvahingon pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta

Ydinsuojarahastosta voidaan korvata kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat tai ovat aiheutuneet ydinvahingon pilaaman maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistustöiden suunnittelusta.

Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista, eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta.

Korvausta koskevaan hakemukseen on liitettävä kiinteistön omistajan kirjallinen vakuutus siitä, että hän sitoutuu palauttamaan ydinsuojarahastolle rahaston niin vaatiessa pilaantuneen maa-alueen puhdistamiskustannuksiin myönnetyn korvauksen korkoineen, jos kiinteistö myydään kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun puhdistaminen on suoritettu.

17 §

Takautumisoikeus

Ydinsuojarahastosta korvausta saaneen oikeus saada korvausta korvausvelvolliselta siirtyy ydinsuojarahastolle siltä osin kuin korvausta on maksettu. Erityisestä syystä on ydinsuojarahaston hallituksella oikeus jättää korvaus kokonaan tai osittain perimättä takaisin rahastoon.

18 §

Korvauksen ja avustuksen hakeminen

Tässä laissa tarkoitetun korvauksen ja avustuksen myöntämistä koskevasta hakemuksesta ja hakemuksen käsittelemiseksi vaadittavista selvityksistä sekä muusta hakemusmenettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

19 §

Korvauksesta ja avustuksesta päättäminen

Ydinsuojarahaston hallitus tai sen työjaosto päättää ydinsuojarahastosta maksettavista korvauksista ja avustuksista. Hallitus voi siirtää enintään 10 000 euron määräisestä korvauksesta päättämisen työjaostolle.Asioiden käsittelystä hallituksessa ja työjaostossa sekä niiden päätösvaltaisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

4 luku

Ydinsuojarahaston hallinto

20 §

Hallituksen tehtävät

Ydinsuojarahaston hallituksen tehtävänä on päättää rahaston toiminnan ja talouden kannalta merkityksellisistä ja laajakantoisista asioista sekä huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hallituksen tehtävistä rahaston hallinnossa.

Hallituksen ja rahaston henkilöstön palkkaus- ja muut hallintomenot suoritetaan ydinsuojarahastosta.

21 §

Kirjanpito, maksuliike ja tilinpäätös

Ydinsuojarahaston kirjanpitoon, maksuliikkeeseen, muuhun laskentatoimeen ja tilinpäätökseen sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) ja sen nojalla annettuja säädöksiä.

Ympäristöministeriö hoitaa rahaston kirjanpidon ja vahvistaa rahaston tilinpäätöksen vuosittain huhtikuun loppuun mennessä sekä päättää toimenpiteistä, joihin tilinpäätös antaa aihetta.

22 §

Tilintarkastus

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa vuosittain ydinsuojarahaston tilintarkastuksen.

Tilintarkastajien on tarkastettava rahaston hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus, jossa on erityisesti lausuttava:

1) siitä, onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;

2) siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja tuloksellisuudesta sekä sen taloudellisesta asemasta;

3) siitä, onko rahaston hallintoa ja toimintaa hoidettu sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;

4) tilinpäätöksen vahvistamisesta; sekä

5) rahaston tuloksen käsittelystä rahaston hallituksen ehdottamalla tavalla; kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajien on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomauttamista rahaston hallinnosta ja taloudesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava rahaston hallitukselle ja ympäristöministeriölle.

Rahaston hallitus ja henkilöstö ovat velvolliset avustamaan tarvittaessa tilintarkastajaa tarkastuksen suorittamisessa.

5 luku

Erinäiset säännökset

23 §

Varojen siirto valtion talousarviosta

Jos ydinsuojarahaston varat eivät riitä sellaisten rahastosta maksettavien korvausten suorittamiseen, joihin korvauksen saajalla on oikeus, voidaan tarvittavat varat siirtää valtion talousarviosta ydinsuojarahastoon. Kun rahastoon on kertynyt riittävästi varoja, tuloutetaan valtiolta saadut varat takaisin valtion talousarvioon.

Ympäristöministeriön tulee tehdä esitys varojen siirtämiseksi valtion talousarviosta ydinsuojarahastoon, jos siihen on 1 momentin nojalla tarvetta. Ministeriö huolehtii myös valtiolta saatujen varojen tulouttamisesta takaisin valtion talousarvioon.

24 §

Katselmuslautakunta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee asettaa sattuneen ydinvahingon korvauskysymysten ja muuta valmistavaa selvittelyä varten katselmuslautakunta, jos vahinkojen tai torjuntakustannusten voidaan arvioida nousevan yli 20 000 euron ja vahingon selvittäminen sitä edellyttää. Katselmuslautakunta on asetettava myös, jos ydinsuojarahaston hallitus sitä pyytää. Katselmuslautakunnan kustannukset suoritetaan ydinsuojarahastosta.

Katselmuslautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

25 §

Muutoksenhaku

Ydinsuojarahaston hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

26 §

Virkavastuu ja yleishallintoa koskevien säännösten soveltaminen

Ydinsuojarahaston hallituksen puheenjohtajaan, jäseneen ja varajäseneen sovelletaan heidän hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

Ydinsuojarahaston ja sen hallituksen toimintaan sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

27 §

Rangaistussäännös

Rangaistus ydinsuojamaksun lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvun 1—3 §:ssä.

28 §

Tarkemmat täytäntöönpanosäännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

29 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

2.

Laki

ydinvastuulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1972 annetun ydinvastuulain (484/1972) 32 §, sellaisena kuin se on laissa 493/2005, ja

lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 493/2005, uusi 5—7 momentti seuraavasti:

18 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan vakuuttamisvelvollisuus tämän lain mukaisista, Suomessa syntyneistä vahingoista on 700 miljoonaa euroa.

Ydinsuojarahasto vastaa Suomessa syntyneistä vahingoista, joiden määrä on suurempi kuin 700 miljoonaa euroa, enintään kuitenkin 2 500 miljoonaan euroon saakka.

Ydinlaitoksen haltija vastaa Suomessa syntyneistä vahingoista, joiden määrä ylittää 2 500 miljoonaa euroa.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2010

  • Annika Lapintie /vas
  • Merja Kyllönen /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Unto Valpas /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Veijo Puhjo /vas
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Kari Uotila /vas

​​​​