YLEISPERUSTELUT
1 Palkkiotoimikunnan ja kansliatoimikunnan toimivalta
Edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) 1 §:n
1 momentin (528/2000) mukaan kansanedustajille
maksetaan edustajantoimen asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio.
Edustajanpalkkioiden määrät vahvistaa
eduskunnan kansliatoimikunta palkkiotoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.
Palkkiotoimikunnan puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä,
joista kukaan ei voi olla kansanedustaja tai eduskunnan virkamies, valitsee
eduskunnan puhemiehistö neljäksi vuodeksi. Puheenjohtaja
kutsuu toimikunnan koolle. Toimikunta on päätösvaltainen
kaikkien jäsenten ollessa sen kokouksessa läsnä.
Puhemiehistö voi antaa toimikunnan toimintaa koskevia täydentäviä määräyksiä.
Puhemiehistö nimitti 15 päivänä kesäkuuta 2000
eduskunnan palkkiotoimikuntaan puheenjohtajaksi ministeri Jaakko
Iloniemen sekä jäseniksi varatuomari Jussi-Pekka
Alasen ja oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskisen toimikaudeksi,
joka alkoi 15 päivänä kesäkuuta
2000 ja päättyy 14 päivänä kesäkuuta
2004.
Puhemiehistö antoi 15 päivänä kesäkuuta 2000
palkkiotoimikunnalle ohjeet, joissa todettiin laissa olevien seikkojen
lisäksi seuraavaa: 1) Jos toimikunnan puheenjohtaja tai
jäsen eroaa tai tulee esteelliseksi kesken toimikauden,
puhemiehistö nimittää uuden puheenjohtajan
tai jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2) Toimikunta nimittää itselleen sihteerin. 3)
Toimikunnan kulut maksetaan eduskunnan varoista. Puheenjohtajalle,
jäsenille ja sihteerille maksetaan palkkio kohtuullisen
laskun mukaan. 4) Toimikunnalla on oikeus saada edustajanpalkkion
käsittelyssä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat
tiedot. Eduskunnan virastot antavat tarvittaessa virka-apua. Toimikunnalla
on työssään oikeus kuulla asiantuntijoita.
5) Toimikunnan asiakirjat ovat julkisia siten kuin viranomaisen toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
6) Toimikunnan oli tehtävä syyskuussa 2000 maksettavista
edustajanpalkkioista ehdotuksensa kansliatoimikunnalle edeltävän
elokuun 15 päivään mennessä.
Ohje tuli voimaan heti, kun se oli annettu. Toimikunta otti sihteerikseen
asianajaja Jouni Snellmanin.
Palkkiotoimikunta on tehnyt kaksi ehdotusta edustajanpalkkioista.
Palkkiotoimikunta teki ensimmäisen ehdotuksensa 15
päivänä elokuuta 2000, jossa se ensinnäkin
ehdotti, että kansanedustajien palkkiot irrotetaan valtion
palkkaluokista ja että kansanedustajille ei enää makseta
lomarahaa eikä virkapalkkauksen mukaan määräytyviä ikälisiä. Toimikunta
ehdotti, että 1 päivästä syyskuuta 2000
alkaen kansanedustajan palkkiona maksetaan kuukaudessa 27 000 markkaa
(4 541,07 euroa), 12 vuotta palvelleille seniorikansanedustajille
29 000 markkaa (4 877,45 euroa) kuukaudessa; puhemiehenpalkkiona
maksetaan 48 000 markkaa (8 073,02 euroa) kuukaudessa
ja varapuhemiesten palkkiona 40 000 markkaa (6 727,52
euroa) kuukaudessa; valiokuntien puheenjohtajille maksetaan valiokunnasta
riippuen 5 000 markan (840,94 euron) tai 3 000 markan
(504,56 euron) lisäpalkkio kuukaudessa.
Kansliatoimikunta hyväksyi ehdotuksen 24 päivänä elokuuta
2000 ja päätti samalla, että milloin
palkkio maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän
palkkio jakamalla kuukausipalkkio kyseisen kuukauden kalenteripäivien
lukumäärällä.
Palkkiotoimikunta teki toisen ehdotuksensa 6 päivänä kesäkuuta
2001 ja ehdotti, että eduskuntaryhmien puheenjohtajille
maksetaan lisäpalkkiota seuraavasti: Jos eduskuntaryhmässä on
3—15 kansanedustajaa, puheenjohtajan lisäpalkkio olisi
3 000 markkaa (504,56 euroa) kuukaudessa. Jos kansanedustajia
on 16 tai enemmän, puheenjohtajan lisäpalkkio
olisi 5 000 markkaa (840,94 euroa) kuukaudessa. Lisäpalkkiota
ei maksettaisi yhden tai kahden edustajan eduskuntaryhmän
puheenjohtajalle. Lisäksi toimikunta ehdotti, että valiokuntien
jaostojen puheenjohtajille maksettaisiin 2 000 markan (336,38
euron) lisäpalkkio kuukaudessa, valtiovarainvaliokunnan
verojaoston puheenjohtajalle 3 000 markan (504,56 euron)
lisäpalkkio kuukaudessa.
Kansliatoimikunta hyväksyi ehdotuksen 19 päivänä kesäkuuta
2001 ja määräsi sen tulemaan voimaan
1 päivänä heinäkuuta 2001. Palkkiot maksetaan
todetun suuruisina edelleen.
Uudistuksen tavoitteena oli järjestelmä, jossa kansanedustajat
eivät enää itse päätä palkkioistaan.
Tosiasiallisesti tämä on toteutunut. Julkisuudessa
on kuitenkin pidetty esillä käsitystä, että eduskunta
edelleen päättää kansanedustajien
palkkioista. Tämä on johtunut siitä,
että nykyisen järjestelmän mukaan kansliatoimikunta vahvistaa
palkkiotoimikunnan ehdotuksen. Väärinkäsitysten
välttämiseksi on tarkoituksenmukaista, että kansliatoimikunnan
osuus päätöksenteosta poistetaan ja palkkiotoimikunnalle
annetaan muodollisestikin lopullinen päätösvalta asiassa.
Vastaavalla tavalla asia on järjestetty Islannissa ja Ruotsissa,
joissa lopullisen päätöksen edustajanpalkkioista
tekee parlamentin ulkopuolinen palkkiotoimikuntaa vastaava elin. Norjassa
parlamentti vahvistaa palkkiokomission ehdotukset.
2 Säätämisjärjestys
Lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunta on tutkinut vastaavan asian vuonna 2000,
kun edustajanpalkkiosta annettua lakia muutettiin siten, että eduskunnan
palkkiotoimikunta voitiin asettaa (PeVL 15/2000
vp — LA 61/2000 vp).