LAKIALOITE 46/2012
vp
LA 46/2012
vp - Kari Tolvanen /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki lastensuojelulain 25 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lastensuojelulain 5 luvun 25 pykälän
1 momentissa säädetään eri viranomaisten
velvollisuudesta tehdä lastensuojeluilmoitus kunnan sosiaalihuollosta
vastaavalle toimielimelle viipymättä salassapitosäännösten
estämättä silloin, kun he ovat tehtävässään
saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon
tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen
edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Saman pykälän kolmannessa momentissa säädetään
lisäksi tilanteesta, jossa 1 momentissa mainituilla viranomaisilla
on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten
estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on
tehtävässään tietoon tulleiden
seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen
kohdistunutta rikoslain 20 luvussa säädettyä seksuaalirikosta.
Lakialoitteessa esitetään lisättäväksi
edellä mainitussa momentissa säädettyyn
ilmoitusvelvollisuuden piiriin myös rikoslain 21 luvun henkeen
ja terveyteen kohdistuneet sellaiset rikokset, joista säädetty
enimmäisrangaistus on vähintään
kaksi vuotta vankeutta.
PERUSTELUT
Nykymuodossaan lastensuojelulain 5 luvun 25 § velvoittaa
eri viranomaisia tekemään poliisille ilmoituksen
salassapitosäännösten estämättä, kun
kyseessä on rikoslain 20 luvussa säädetty lapseen
kohdistunut seksuaalirikos. Rikoslain 20 luvun tarkoittamia seksuaalirikoksia
ovat mm. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja
seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta. Kaikkiaan rikoslain
20 luku kattaa 11 seksuaalirikosta. Luku ei kuitenkaan kata lapsiin
kohdistuneita väkivaltarikoksia, jotka ovat nyky-yhteiskunnassamme erityisesti
perheen sisällä jatkuvasti lisääntyvä ongelma.
Tästä syystä etenkin lapsiin kohdistuneet
pahoinpitelyt ja törkeät pahoinpitelyt olisi säädettävä lastensuojelulain
ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Lapseen kohdistuneet pahoinpitelyt ja törkeät pahoinpitelyt
voivat olla yhtä traumatisoivia ja vahingollisia lapselle
kuin lapseen kohdistuneet seksuaalirikoksetkin. Usein lapsiin kohdistuneet
väkivaltarikokset perheen sisällä eivät
ole kertaluonteisia, vaan voivat jatkua monien vuosien ajan. Tällöin
voidaan perustellusti olettaa, että tämänkaltaisen
jatkumon ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi olisi syytä asettaa
eri viranomaisille ilmoitusvelvollisuus poliisille myös
mm. pahoinpitelytapauksissa.
Myös poliisin suorittaman esitutkinnan aloittamisen
kannalta tieto lapseen kohdistuvasta väkivaltarikoksesta
olisi saatava viipymättä poliisin tietoon. Asian
tutkiminen mahdollisimman nopeasti on erityisen tärkeää lapsen
suojelemiseksi ja edesauttaisi lapsen mahdollisien traumojen ehkäisemistä ja
lisävahinkojen syntymistä. Edellä mainitun
lisäksi esitutkinnan käynnistäminen mahdollisimman
pian turvaa aineellisen totuuden selvittämistä tehokkaasti
ja riittävästi. Aineellisen totuuden selvittäminen
riittävällä tasolla turvaa myös
esitutkinnan jälkeisessä oikeusprosessissa
asian tehokkaan ja riittävän selvittämisen
ja ratkaisemisen.
Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heidän
oikeuksiaan ja etuaan tulee suojella kaikin tavoin. Suomen oikeusjärjestys
takaa lapsille erityisesti perusoikeuksien kautta oikeuden hyvinvointiin
ja yksilölliseen kasvuun (PL 19:3 §)
sekä oikeuden elämään, henkilökohtaiseen
vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (PL 7 §).
Säädösperustana on otettava huomioon
myös YK:n lasten oikeuksien julistus, josta sittemmin muodostui
valtioita oikeudellisesti velvoittava, alle 18-vuotiaita lapsia koskeva
lasten oikeuksien sopimus. Se takaa lapsille kuuluvat ihmisoikeudet
ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne.
Sen neljä yleistä periaatetta ovat syrjimättömyys
(artikla 2), lapsen edun huomioiminen (artikla 3), oikeus elämään
ja kehittymiseen (artikla 6) sekä lapsen näkemysten
kunnioittaminen (artikla 12). Lainsäädännölliset
keinot ovat osaltaan ennalta ehkäisevässä roolissa,
mutta myös jälkikäteisessä valvonnassa
tehokkaita. Lapsiin kohdistuneiden väkivaltarikosten lisääminen
lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin toteuttaisi tehokkaasti
ja tarkoituksenmukaisesti erityisesti perustuslain asettamia oikeuksia
lapsille, mutta toimisi samalla myös ennalta ehkäisevässä ja jälkikäteisessä roolissa
lasten suojelun alueella.
Nyt ehdotetun sääntelyn tarkoituksena ei ole lisätä viranomaisen
toimivaltaa puuttua perheen yksityiselämään,
vaan varmistaa riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen
puuttuminen lapsiin kohdistuvien väkivaltatapauksien ehkäisemiseksi
ja mahdollisen pitkään jatkuneen väkivaltakierteen
katkaisemiseksi. Edellä mainittu johtaa väistämättä perusoikeuksien
kollisiotilanteeseen, jossa punnitaan kahta eri perusoikeutta vastakkain — on
suojattava perheen yksityiselämää ja
toisaalta lapsen turvallisuutta. Eduskunnan oikeusasiamies on eduskunnalle
vuonna 2006 antamassaan erilliskertomuksessa todennut olevan perusteltua
katsoa, että perusoikeuksien keskinäisessä punninnassa
perustuslain 7 §:n mukainen lapsen turvallisuuden
suojaaminen voi ohittaa 10 §:n mukaisen oikeuden
perheen yksityiselämän suojaan (HE 282/2010
vp).
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
lastensuojelulain 25 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan lastensuojelulain (417/2007)
25 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 542/2011, seuraavasti:
25 §
Ilmoitusvelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on
velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus
poliisille, kun heillä on tehtävässään
tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen
kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20
luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa
tai rikoslain (39/1889) 21 luvussa säädettyä sellaista
tekoa, joista säädetty enimmäisrangaistus
on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta
2012
- Kari Tolvanen /kok
- Pauli Kiuru /kok
- Ritva Elomaa /ps
- Antti Rantakangas /kesk
- Pentti Oinonen /ps
- Kauko Tuupainen /ps
- Markku Rossi /kesk
- Tom Packalén /ps
- Saara Karhu /sd
- James Hirvisaari /ps
- Ismo Soukola /ps
- Merja Kuusisto /sd
- Markus Lohi /kesk
- Olli Immonen /ps
- Leena Rauhala /kd
- Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
- Katri Komi /kesk
- Arto Satonen /kok
- Aila Paloniemi /kesk
- Mika Niikko /ps
- Anssi Joutsenlahti /ps
- Hanna Mäntylä /ps
- Raimo Piirainen /sd
- Esko Kiviranta /kesk
- Markku Mäntymaa /kok
- Laila Koskela /ps
- Johanna Jurva /ps
- Kristiina Salonen /sd
- Anu Vehviläinen /kesk
- Matti Saarinen /sd
- Juho Eerola /ps
- Sauli Ahvenjärvi /kd
- Satu Haapanen /vihr
- Pia Kauma /kok
- Anne-Mari Virolainen /kok
- Pirkko Mattila /ps
- Kimmo Kivelä /ps
- Reijo Hongisto /ps
- Juha Väätäinen /ps
- Sari Palm /kd
- Jaana Pelkonen /kok