PERUSTELUT

Väestöliiton tuoreimman perhebarometrin mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia kuin todellisuudessa saavat. Lapset halutaan aikaisempaa myöhemmin ja moni nainen jää iän myötä lisääntyvän hedelmättömyyden vuoksi lapsettomaksi. Yksi keskeinen syy lasten saamisen siirtämiseen on taloudellinen epävarmuus.

Aikaisemman perhebarometrin mukaan yli 40 % päiväkotilasten vanhemmista haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Yhteiskunnan tukitoimista tärkeimpinä pidetään edelleen joustavaan työaikaan ja kotihoidon tukeen liittyviä toimia. Lasten kotihoidon tuen tarkoituksena on ollut antaa perheille mahdollisuus jäädä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin. Lapsiperheet ovat erilaisista perhepoliittisista etuuksista kuitenkin tyytymättömimpiä kotihoidon tuen heikkoon tasoon.

Perheille tulee taata todellinen mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseensa sopiva tapa hoitaa alle kouluikäistä lastaan. Nykyisentasoiset perhepoliittiset etuudet eivät tue vanhemmuutta ja kotien hoivatyötä.

Lasten päivähoidon järjestämisen lähtökohtana tulisi olla lasten etu. Useat lapsen kehitystä koskevat tutkimukset todistavat, että persoonallisuuden kasvulle olisi parasta, että lapsi saisi elää kolme ensimmäistä vuotta kotona vanhempien hoidossa. Lasten mielenterveyden häiriöillä on todettu yhteys liian varhain aloitettuun ja toisaalta etenkin henkilöstöpulan vuoksi heikkotasoiseen päiväkotihoitoon. Lastenlääkärit ovat toistuvasti muistuttaneet kotihoidon vähentävän pienten lasten infektiotautiriskiä. Alle 3-vuotiaiden lasten sairastavuus on selkeästi suurempi kunnallisessa päivähoidossa kotihoitoon verrattuna. Lasten sairauspäivien lukumäärä on suurryhmässä keskimäärin sata päivää vuodessa. Yksinomaan korvatulehdusten hoito maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Kotihoito on nykyistä tehokkaamman tukemisen arvoinen hoitomuoto lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti julkisen talouden ja työn jakamisen kannalta.