Lakialoitteessa ehdotetaan työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista hakijan puolison tulojen osalta sekä luopumista osittaisesta työmarkkinatuesta. Kun työnhakija asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa, henkilö saa osittaista työmarkkinatukea, jonka suuruus on 50 % työmarkkinatuen määrästä.

Heikoimmassa asemassa olevat työttömät on jätetty osattomiksi jo toisen kerran

Kataisen hallitus esittää vuoden 2012 talousarvioesityksen täydennysesityksessä (HE 119/2011 vp) työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamista aiemmin esitetyn 100 euron sijasta 120 eurolla kuukaudessa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien korotus on jopa yli 200 euroa kuussa. Rahaa lisäkorotuksiin hallitus ehdottaa käytettäväksi 59 miljoonaa euroa. Näistä korotuksista jäävät kokonaan paitsi ne työttömät, joiden työmarkkinatukea leikataan puolison tai vanhempien tulojen vuoksi. Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että hallitus jättää jo toisen kerran osattomiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat työttömät.

Tavoitteena on yksilöllinen preusturva pitkäaikaistyöttömille ja työelämään pyrkiville

Aloitteen tavoitteena on turvata yksilöllinen peruspäiväraha pitkäaikaistyöttömille ja niille, jotka pyrkivät työelämään. Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien kohdalla puolison tulot eivät vaikuta työttömän etuuksiin. Hallitus on jättänyt työmarkkinatuella elävät eriarvoiseen asemaan.

Lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 704 euroa/kk. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa/kk. Tulorajat ovat alhaiset ja ne muodostavat tuloloukun, joka pitää työmarkkinatuella elävän perheen köyhyydessä. Tarveharkinnalla on myös kannustinvaikutuksia ja se ajaa puolisot toisiaan vastaan, koska puolison tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan päiväraha.

Vuonna 2010 puolison tulot pienensivät työmarkkinatukea 15 689 henkilön kohdalla, ja osittaista työmarkkinatukea sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen huomioon ottamisen takia 18 697 henkilöä. Kokonaan tuki leikkaantui pois 4 631 henkilöltä, jotka olivat hakeneet työmarkkinatukea, mutta eivät sitä saaneet puolison liian suuriksi määriteltyjen tulojen takia.

Tarveharkinta lisää sukupuolten eriarvoisuutta

Tarveharkinta kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin. Vuonna 2010 Kelan antamista 4 631 ns. nollaratkaisusta, jolla tuki leikkautuu kokonaan pois, 3 721 päätöstä koski naisten työmarkkinatukea ja 910 miesten.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta mahdollistaa työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisen ja vähentää sekä viranomaisten että asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.