Aloitteessa ehdotetaan, että kivihiilen hiilidioksidiveroa
korotetaan 6,99 euroa/tonni.
Osana suurta energiapakettia eduskunta hyväksyi puulla
tuotetulle sähkölle ns. muuttuvahintaisen tuotantotuen.
Lain tarkoituksena oli varmistaa energian tuottajalle puulle kilpailukykyinen
hinta sen tärkeimpään kilpailijaan, turpeeseen,
verrattuna. Lain mukaan päästöoikeuden
hinnan perusteella muuttuvaa tuotantotukea voitiin maksaa enimmillään
18 euroa/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden
markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni.
Tuen määrä laski asteittain päästöoikeuden hinnan
noustessa niin, että tuki loppui päästöoikeuden
hinnan yltäessä 23 euroon/tonni. Uudistus
johti käytännössä toivottuun
kehitykseen. Puun ja turpeen yhteisseoksen kilpailukyky parani tuntuvasti
kivihiileen nähden. Kivihiilen käyttö supistui
vuonna 2012 merkittävästi.
Talouden taantuman ja laman seurauksena päästöoikeuksien
hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa laskussa. Tuorein hintataso
on vain noin 5 euroa/MWh. Jo pelkästään
tämän muutoksen seurauksena kivihiilen kilpailukyky
on parantunut erittäin merkittävästi.
Kotimaisten bioenergiavaihtoehtojen kilpailuaseman muutokseen
oli perusteltua reagoida. Kataisen hallitus reagoi kuitenkin tarpeeseen nähden
täysin päinvastaisesti. Hallitus on vuoden alusta
lukien kiristänyt turpeen verotusta merkittävästi
eli 2,9 eurosta/MWh 4,9 euroon/MWh ja kiristää ensi
vuonna 5,9 euroon/MWh. Turpeen veron noustessa puun muuttuvahintaista
tukea lasketaan. Enimmillään leikkaus on 18 eurosta/MWh
aina 13 euroon/MWh.
Ratkaisujen lopputulos on, että puuta ja turvetta käyttävien
energiayhtiöiden raaka-ainevertailussa puun ja turpeen
yhteisseoksen hinta nousee erittäin merkittävästi
juuri silloin, kun kivihiilen hinta on romahtanut. Tämä on
johtanut siihen, että useat suomalaiset energialaitokset,
jotka jo ennättivät vähentää kivihiilen
käyttöä, ovat palanneet sen käyttöön.
Monissa laitoksissa ollaan valmistautumassa sen käyttöön. Suomi
on siirtymässä kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa.
Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista
energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin
nurinkurinen ja väärä.
Keskusta on aiemmin esittänyt kansanedustaja Mauri
Pekkarisen tekemässä lakialoitteessa (lakialoite LA
30/2013 vp), että vuoden 2013 alusta
voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut
ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen
ehdot on palautettava lain muutosta edeltävälle
tasolle. Muutos vähentäisi valtion verotulokertymää noin
50 miljoonaa euroa.
Pekkarisen lakialoite liittyy nyt jätettävään lakialoitteeseen.
Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin
korottamisen osin kiristämällä puolestaan
kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja
heikentämällä samanaikaisesti maailmalta
tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu
lopputulos, jossa kotimainen energiatuotanto ohittaa kilpailukyvyltään
kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta
että kotimaista työllisyyttä.
Kivihiilen verotaso on parhaillaan 132,71 euroa/tonni
sisältäen huoltovarmuusmaksun. Tilastokeskuksen
energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000
tonnia. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2014 samalla
tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan
euron lisäverokertymä, kun kivihiilen vero nostettaisiin
tasolle 139,7 euroa/tonni. Tällä kivihiilen
veronkiristyksellä voitaisiin rahoittaan noin puolet Pekkarisen
aiemman lakialoitteen kustannuksista.