Aloitteessa ehdotetaan, että kivihiilen hiilidioksidiveroa korotetaan 6,99 euroa/tonni.

Osana suurta energiapakettia eduskunta hyväksyi puulla tuotetulle sähkölle ns. muuttuvahintaisen tuotantotuen. Lain tarkoituksena oli varmistaa energian tuottajalle puulle kilpailukykyinen hinta sen tärkeimpään kilpailijaan, turpeeseen, verrattuna. Lain mukaan päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvaa tuotantotukea voitiin maksaa enimmillään 18 euroa/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni.

Tuen määrä laski asteittain päästöoikeuden hinnan noustessa niin, että tuki loppui päästöoikeuden hinnan yltäessä 23 euroon/tonni. Uudistus johti käytännössä toivottuun kehitykseen. Puun ja turpeen yhteisseoksen kilpailukyky parani tuntuvasti kivihiileen nähden. Kivihiilen käyttö supistui vuonna 2012 merkittävästi.

Talouden taantuman ja laman seurauksena päästöoikeuksien hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa laskussa. Tuorein hintataso on vain noin 5 euroa/MWh. Jo pelkästään tämän muutoksen seurauksena kivihiilen kilpailukyky on parantunut erittäin merkittävästi.

Kotimaisten bioenergiavaihtoehtojen kilpailuaseman muutokseen oli perusteltua reagoida. Kataisen hallitus reagoi kuitenkin tarpeeseen nähden täysin päinvastaisesti. Hallitus on vuoden alusta lukien kiristänyt turpeen verotusta merkittävästi eli 2,9 eurosta/MWh 4,9 euroon/MWh ja kiristää ensi vuonna 5,9 euroon/MWh. Turpeen veron noustessa puun muuttuvahintaista tukea lasketaan. Enimmillään leikkaus on 18 eurosta/MWh aina 13 euroon/MWh.

Ratkaisujen lopputulos on, että puuta ja turvetta käyttävien energiayhtiöiden raaka-ainevertailussa puun ja turpeen yhteisseoksen hinta nousee erittäin merkittävästi juuri silloin, kun kivihiilen hinta on romahtanut. Tämä on johtanut siihen, että useat suomalaiset energialaitokset, jotka jo ennättivät vähentää kivihiilen käyttöä, ovat palanneet sen käyttöön. Monissa laitoksissa ollaan valmistautumassa sen käyttöön. Suomi on siirtymässä kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa. Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin nurinkurinen ja väärä.

Keskusta on aiemmin esittänyt kansanedustaja Mauri Pekkarisen tekemässä lakialoitteessa (lakialoite LA 30/2013 vp), että vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot on palautettava lain muutosta edeltävälle tasolle. Muutos vähentäisi valtion verotulokertymää noin 50 miljoonaa euroa.

Pekkarisen lakialoite liittyy nyt jätettävään lakialoitteeseen. Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin korottamisen osin kiristämällä puolestaan kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja heikentämällä samanaikaisesti maailmalta tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa kotimainen energiatuotanto ohittaa kilpailukyvyltään kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta että kotimaista työllisyyttä.

Kivihiilen verotaso on parhaillaan 132,71 euroa/tonni sisältäen huoltovarmuusmaksun. Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000 tonnia. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2014 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä, kun kivihiilen vero nostettaisiin tasolle 139,7 euroa/tonni. Tällä kivihiilen veronkiristyksellä voitaisiin rahoittaan noin puolet Pekkarisen aiemman lakialoitteen kustannuksista.