LAKIALOITE 54/2001
vp
LA 54/2001
vp - Petri Neittaanmäki /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta
Eduskunnalle
Suomessa eläinten kasvatuksesta, käsittelystä ja hoidosta
säädetään eläinsuojelulaissa (247/1996).
Laissa määritellään eläintenpidon minimivaatimukset.
Lain noudattamisessa on kuitenkin havaittu kasvavia ongelmia.
Eläinrääkkäystapaukset ovat
lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Varsinkin hoito- ja lemmikkieläinten eläinsuojelu
on osoittautunut ongelmalliseksi. Valvojat saavat usein tiedon eläinrääkkäystapauksista
vasta silloin, kun pahin on jo ehtinyt tapahtua.
Eläinsuojelurikkomuksesta säädetään
eläinsuojelulain 54 §:ssä, eläinsuojelurikoksesta
ja lievästä eläinsuojelurikoksesta puolestaan
rikoslain (39/1889) 17 luvun 14 ja 15 §:ssä.
Voimassa olevan lain mukaan sakko on enimmäisrangaistus
eläinsuojelurikkomuksesta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta.
Eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslain 17 luvun 23 §:n 1 momentissa todetaan, että eläinsuojelurikokseen
tai lievään eläinsuojelurikokseen tuomittu
"voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää tai hoitaa
eläimiä taikka muuten vastata eläinten hyvinvoinnista".
Kielto voidaan määrätä myös henkilölle,
joka tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta ja "jota voidaan
pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan
eläinten hyvinvoinnista". Eläintenpitokielto voidaan
antaa määräajaksi tai pysyvästi,
ja se voi koskea "määrättyjen eläinlajien
pitämistä tai eläinten pitämistä yleensä".
Eläinrääkkäystapauksista
langetettavat tuomiot ovat rikosten yleistymisestä ja raaistumisesta
huolimatta usein vaatimattomia. Useimmiten eläinrääkkääjät
selviävät minimirangaistuksilla, kuten pienillä sakoilla.
Vankeutta tai pysyviä eläintenpitokieltoja on
määrätty Suomessa vain äärimmäisen
harvoissa tapauksissa.
Tutkimusten mukaan eläinrääkkäykseen
syyllistyneet uusivat hyvin usein tekonsa. Siksi pysyvä eläintenpitokielto
tulisikin ehdottomasti olla aina itsestään selvä rangaistus
eläinrääkkäyksestä tuomituille.
Myös muita rangaistuksia on kovennettava.
Eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua
ei voida tietenkään edistää pelkästään
rangaistuksia koventamalla. Sen ohella eläinsuojelulainsäädäntöä ja
koko valvontajärjestelmää on kehitettävä ennalta
ehkäisevään suuntaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain 17 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä joulukuuta
1889 annetun rikoslain (39/1889) 17
luvun 14 ja 15 § ja 23 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat laissa 563/1998,
seuraavasti:
14 §
Eläinsuojelurikos
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista
hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten eläinsuojelulain
(247/1996) vastaisesti kohtelee eläintä julmasti
tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen,
on tuomittava eläinsuojelurikoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
15 §
Lievä eläinsuojelurikos
Jos eläinsuojelurikos, ottaen huomioon aiheutetun kärsimyksen,
kivun tai tuskan laatu tai muut rikokseen liittyvät seikat,
on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava lievästä eläinsuojelurikoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
23 §
Seuraamuksia koskevia säännöksiä
Joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta,
on tuomittava samalla pysyvästi menettäneeksi
oikeutensa pitää tai hoitaa eläimiä taikka
muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto
voidaan määrätä myös
henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelulain 54 §:n
nojalla eläinsuojelurikkomuksesta. Eläinsuojelurikkomuksesta
tuomitulle eläintenpitokielto voidaan antaa määräajaksi
tai pysyvästi. Kielto voi koskea määrättyjen
eläinlajien pitämistä tai eläinten
pitämistä yleensä. Eläintenpitokielto
voidaan määrätä myös
henkilölle, joka jätetään rangaistukseen
tuomitsematta 3 luvun 3 §:n nojalla. Kielto on voimassa
muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2002.
_______________
Helsingissä 30 päivänä toukokuuta
2001
- Petri Neittaanmäki /kesk
- Pekka Nousiainen /kesk
- Merikukka Forsius /vihr
- Janina Andersson /vihr
- Hannu Takkula /kesk
- Risto Kuisma /rem
- Pia Viitanen /sd
- Pentti Tiusanen /vas
- Jouni Lehtimäki /kok
- Erkki Pulliainen /vihr
- Toimi Kankaanniemi /skl
- Christina Gestrin /r
- Raimo Vistbacka /ps
- Sulo Aittoniemi /alk
- Håkan Nordman /r