LAKIALOITE 57/2001
vp
LA 57/2001
vp - Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Terveydenhuollossa on suuntauduttu viime aikoina enenevässä määrin
avohoitoon. Avohoidon lisääminen onkin perusteltua
väestön vanhetessa. Avohoidon sairausvakuutuskorvaukset ovat
jääneet päivittämättä sille
tasolle, millä niiden hoitomuodon yleisyyteen nähden
tulisi olla. Lääkärien, terveyden- ja
sairaanhoitajien, fysioterapeuttien sekä laboratoriohoitajien
tarjoamat palvelut — hoidot ja kotikäynnit — ovat
jo sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Korvaus on useassa
tapauksessa mahdollistanut hoidon kotona. Kotihoidon laajentuessa
edelleen on kuitenkin tullut esille ammattiryhmiä, jotka
ovat välttämättömiä vaikeasti
sairaiden kotihoidossa ja jotka eivät ole korvauksen piirissä.
Toimintaterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien tarjoamat palvelut
tulisi mitä pikimmin saada sairausvakuutuksen
piiriin.
Toimintaterapeutit ovat varsin nuori ammattiryhmä.
Koulutusta alalla on tarjottu noin
10
vuotta. Kyseessä on ammattikorkeakoulututkinto, johon valmistuminen
kestää 3,5 vuotta. Toimintaterapeutti on kuntoutustyöntekijä.
Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin toimenkuva on jossain määrin
päällekkäinen, mutta esimerkiksi hoidettaessa
aivohalvauspotilasta fysioterapeutille kuuluu hänen liikunnastaan
ja liikkumisen apuvälineistään huolehtiminen.
Toimintaterapeutin työnkuva on laajempi, hänelle
kuuluu lisäksi muun muassa asunnon muutostöiden
järjestely sekä omaisten ja avustajien ohjaus
niin, että he osaavat auttaa potilasta kuormittamaan halvaantunutta
puolta ja toimimaan mahdollisimman symmetrisesti. Hänelle
kuuluu myös neuropsykologisen oireiston kuntoutus samoin kuin
psyykkinen kuntoutus. Toimintaterapeutille kuuluu siis psykofyysisen
kuntoutuksen kokonaisvastuu. Myös työterveyshuollossa
on käyttöä toimintaterapeuteille, esimerkiksi
vaikea yläraajan kipuongelma voi tarvita työskentelyn ohjausta
tai tuki/lepolasta voidaan joutua tekemään
yksilöllisesti. Tällä hetkellä toimintaterapeuttien
ammattikunta ja heidän käyttönsä on voimakkaassa
kasvussa. Koko Suomessa on noin 500 toimintaterapeuttia. Heidän
työnsä ja tarpeensa ovat voimakkaassa kasvussa
myös yksityisen terveydenhuollon alalla.
Ravitsemushoidolla voidaan hoitaa muun muassa lihavuutta,
sepelvaltimotautia ja kihtiä. Esimerkiksi aikuisiän
diabetestä voidaan tehokkaasti estää ja
taudin puhkeamista siirtää ravitsemusterapialla.
Diabetesta sairastavalle ravitsemusterapeutin palvelut ovat välttämättömiä. Joissakin
allergiatapauksissa, kuten keliakiassa, ravitsemushoito on ainoa
hoitomuoto. Ennaltaehkäisyn ja hoidon lisäksi
ravitsemusterapeutteja tarvitaan myös muun terveydenhuoltohenkilökunnan
kouluttamiseen. Ravitsemusterapeutin tutkinto vastaa laajuudeltaan
toimintaterapeutin tutkintoa. Heidän määränsä
vaihtelee julkisessa terveydenhuollossa voimakkaasti kunnittain. Maassamme
on arviolta 350 ravitsemusterapeuttia, mutta suurimmassa osassa
kuntia ravitsemusterapeutin palveluja ei ole saatavilla. Tästä syystä ravitsemushoidon
mahdollisuudet ovat jääneet osittain hyödyntämättä.
Kuntien resurssit palkata toimintaterapeutteja ja ravitsemusterapeutteja
ovat osoittautuneet riittämättömiksi
avohoidon yleistyessä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 4 päivänä heinäkuuta
1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963)
5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 479/1985, 1286/1987, 91/1991 ja 1202/2000,
uusi 5 kohta seuraavasti:
5 §
Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) lääkärin määräämä sairauden
tutkimusta tai hoitoa varten terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain (559/1994) 5 §:n mukaisen laillistetun
ravitsemusterapeutin antama ravitsemushoito ja toimintaterapeutin
antama kuntoutus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
_______________
Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta
2001
- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
- Jukka Vihriälä /kesk
- Juha Korkeaoja /kesk
- Mauri Pekkarinen /kesk
- Timo Kalli /kesk
- Kyösti Karjula /kesk
- Inkeri Kerola /kesk
- Aulis Ranta-Muotio /kesk
- Tero Mölsä /kesk
- Leena Rauhala /kd
- Johannes Leppänen /kesk
- Matti Väistö /kesk
- Klaus Bremer /r
- Irja Tulonen /kok
- Liisa Hyssälä /kesk
- Päivi Räsänen /kd
- Marja-Leena Kemppainen /kd
- Mari Kiviniemi /kesk