PERUSTELUT

Vuonna 2003 opintorahan saajien määräksi arvioidaan 249 800, joista korkeakouluopiskelijoita 148 300 ja muita opiskelijoita 101 500. Tällä hetkellä opintorahan suuruus on koulutusasteesta, iästä ja asumismuodosta riippuen 21,86—259,01 euroa kuukaudessa. Nykyisellään opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa, eikä näin ollen mahdollista opiskelijoiden keskittymistä kokopäivätoimisesti päätehtäväänsä eli opiskeluun. Opintorahan taso on vuodesta 1995 jäänyt noin 12 prosenttia jälkeen yleisestä kustannusten noususta.

Opintorahan tason jälkeenjääneisyys asettaa opiskelijat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, kun opiskelijan elintaso on aiempaa voimakkaammin riippuvainen vanhempien varallisuudesta, opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista sekä opintopaikkakunnan hintatasosta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, kun opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opiskelujensa ohessa. Lisäansioiden hakemiseen pakotetut opiskelijat myös vääristävät työmarkkinoitamme. Erityisesti opiskelijoiden voimakas työllistyminen palvelualojen ammatteihin ravintola-, myymälä- ja kiinteistöhuoltoaloilla on polkenut alan palkkoja ja työehtoja ja siten vaarantanut alalla vakituisesti työskentelevien työllisyyden sekä elintason.

Hallitusohjelma ei anna selkeää vastausta siihen, miten hallitus aikoo toteuttaa opintotuen kokonaisuudistuksensa. Keväällä 2003 julkaistussa valtiosihteeri Raimo Sailaksen opintotukimallissa lähtökohtana oli opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen, mikä selvästi vaarantaisi vallitsevan järjestelmän, jolla on taattu mahdollisimman monille tasa-arvoiset taloudelliset edellytykset opiskella.

Sosiaalisesti epätasa-arvoistavan luonteensa lisäksi ongelmana lainan osuuden kasvattamisessa on se, miten valmistuneet kykenevät lainataakkaansa lyhentämään. Useilla julkisen sektorin matalapalkkaisilla aloilla pätevyysvaatimukset ja pätevyyden antavan koulutuksen kesto ovat samat kuin korkeamminkin palkatuilla aloilla. Eli opintojen pituus ja opintojen suorittamisen vaatima lainamäärä eivät ole suoraan verrannollisia tulevaan ansiotasoon. Jos pääosa opintotuesta on jatkossa lainaperusteista, motivaatio kouluttautua näille matalapalkka-aloille laskee entisestään.

Sen sijaan opintorahapainotteista tukijärjestelmää vahvistamalla taataan se, että useimmilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen taloudellinen mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti opiskeluun ja siten kartuttaa suomalaista tieto- ja taitopääomaa.