Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle
eduskunnalle laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta
(HE 47/2004 vp).
Lukiolain (629/1998) mukaan lukiokoulutuksen
tavoitteena on yleissivistävyys. Lukion tulee tukea opiskelijoiden
kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja
yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille
jatko-opintojen, työelämän, harrastusten
sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen
kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lukion
tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen
oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.
Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on selvittää,
onko opetetut tiedot omaksuttu, ja arvioida opiskelijan kypsyys
eli tiedon hallinta. Ylioppilastutkinto painottuu nykyisellään
varsin voimakkaasti kielten osaamisen arviointiin. On huomattava,
että tutkinto on tällä hetkellä mahdollista
suorittaa kirjoittamalla 3—5 kieliainetta ja matematiikan
tai vaihtoehtoisesti reaaliaineiden ryhmän voi jättää suorittamatta
kokonaan. Matematiikka ja reaaliaineet ovat kuitenkin 30—50 % lukion
opiskelluista kursseista. Koska matematiikka ja reaalikoe ovat keskenään vaihtoehtoisia,
matematiikka ja luonnontieteellisen osaamisen jotkin osa-alueet
voivat jäädä tutknnossa täysin
toissijaiseen asemaan.
Ylioppilastutkinnon kokeilu- eli rakennekokeilulukioissa on
ylioppilastutkinnon pakollisena kokeena suoritettava vain äidinkieli
ja kirjallisuus. Tämän lisäksi on suoritettava
kolme pakollista koetta, joista vähintään
yhden on oltava vaativamman tason koe. Toisen kielen pakollisuus
on poistettu, ja pakollisten kokeiden määrä on
pysynyt samana. Kokeilu on lisännyt jonkin verran matematiikan
kokeen suorittamista. Kritiikkiä ja aiheellista huolta
kokeilussa on kuitenkin aiheuttanut erityisesti toisen kotimaisen
kielen asema ylioppilastutkinnon osana. Ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä on
todennut muistiossaan (19:2000), että kielten asema on heikentynyt,
kun niiden poisvalintaan on tarjoutunut mahdollisuus. Hallitus kuitenkin
esittää, että rakennekokeilun ylioppilastutkintomalli säädetään
pysyväksi.
Jotta ylioppilastutkinto lukiossa opitun yleissivistyksen mittarina
voitaisiin taata, tulisi tutkinnon rakennetta muuttaa hallituksen
esittämästä siten, että suoritettavien
kokeiden vähimmäismäärä nostetaan
neljästä viiteen, minkä lisäksi
olisi mahdollista suorittaa yksi tai useampi ylimääräinen
koe. Tutkintoon osallistuvan olisi aina suoritettava äidinkielen
ja kirjallisuuden koe.
Pakollisten kokeiden määrän nostamisella viiteen
voitaisiin selvästi laaja-alaisemmin arvioida
opiskelijan lukiossa annetun opetuksen omaksumista ja tutkinnon
edellyttämää kypsyyttä. Koska
pakollisia kokeita olisi enemmän, mahdollisuus, jossa opiskelija
suorittaisi tutkinnon vain itselle mielekkäistä ja
helpoista aineista, vähenisi. Samalla kohoaisi myös
tutkinnon vaatimustaso. Kehittämistyöryhmä on
katsonut, että ainevalinnaisuuden lisääminen
tukee lukio-opintojen monipuolisuutta ja että tutkintoa
tulisi kehittää valinnaisempaan suuntaan. Aloitteen mukainen
ylioppilastutkinto tukisi tätä kehitystä huomioiden
kuitenkin sen, että vaikka lukiossa opiskelijalla on mahdollisuus
eri ainevalinnoilla painottaa omia osaamisalueitaan, ylioppilastutkinnon
yleissivistävyydestä ja vaatimustasosta ei tingitä.
Koska lukio on yleissivistävä koulu, tulisi
ylioppilastutkinnonkin mitata ensisijaisesti opiskelijan yleissivistystä.
Jaetun tiedon lisäksi mm. kyky käsitellä tietoja,
kriittisyys ja analyyttisyys ovat taitoja, jotka kuuluvat nykyiseen
yleissivistykseen ja ovat jatko-opinnoissakin tärkeitä.
Tutkinto ei saisi jäädä liian yksipuoliseksi eikä vaativuustasoltaan
liian kevyeksi. Aloitteessa esitetty malli painottaisi lukion ja
ylioppilastutkinnon yleissivistää luonnetta hallituksen esitystä selvemmin.
Viiden pakollisen aineen vaatimus korostaisi tutkinnon monipuolisuutta sekä vahvistaisi
hallituksen esitystä selkeämmin toisen kotimaisen
kielen, mutta samalla myös matematiikan asemaa tutkinnon
osana.
Lakialoitteessa esitetään lukiolain 18 §:n 2 momentti
muutettavaksi siten, että ylioppilastutkintoon kuuluisi
neljän kokeen sijasta vähintään
viisi koetta, minkä lisäksi tutkintoon osallistuva
voisi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen
kokeen. Tutkintoon osallistuvan olisi aina suoritettava äidinkielessä ja
kirjallisuudessa järjestettävä koe. Muutoin
hallituksen esitys hyväksyttäisiin esitetyssä muodossa.