Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle eduskunnalle laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta (HE 47/2004 vp).

Lukiolain (629/1998) mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on yleissivistävyys. Lukion tulee tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lukion tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.

Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on selvittää, onko opetetut tiedot omaksuttu, ja arvioida opiskelijan kypsyys eli tiedon hallinta. Ylioppilastutkinto painottuu nykyisellään varsin voimakkaasti kielten osaamisen arviointiin. On huomattava, että tutkinto on tällä hetkellä mahdollista suorittaa kirjoittamalla 3—5 kieliainetta ja matematiikan tai vaihtoehtoisesti reaaliaineiden ryhmän voi jättää suorittamatta kokonaan. Matematiikka ja reaaliaineet ovat kuitenkin 30—50 % lukion opiskelluista kursseista. Koska matematiikka ja reaalikoe ovat keskenään vaihtoehtoisia, matematiikka ja luonnontieteellisen osaamisen jotkin osa-alueet voivat jäädä tutknnossa täysin toissijaiseen asemaan.

Ylioppilastutkinnon kokeilu- eli rakennekokeilulukioissa on ylioppilastutkinnon pakollisena kokeena suoritettava vain äidinkieli ja kirjallisuus. Tämän lisäksi on suoritettava kolme pakollista koetta, joista vähintään yhden on oltava vaativamman tason koe. Toisen kielen pakollisuus on poistettu, ja pakollisten kokeiden määrä on pysynyt samana. Kokeilu on lisännyt jonkin verran matematiikan kokeen suorittamista. Kritiikkiä ja aiheellista huolta kokeilussa on kuitenkin aiheuttanut erityisesti toisen kotimaisen kielen asema ylioppilastutkinnon osana. Ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä on todennut muistiossaan (19:2000), että kielten asema on heikentynyt, kun niiden poisvalintaan on tarjoutunut mahdollisuus. Hallitus kuitenkin esittää, että rakennekokeilun ylioppilastutkintomalli säädetään pysyväksi.

Jotta ylioppilastutkinto lukiossa opitun yleissivistyksen mittarina voitaisiin taata, tulisi tutkinnon rakennetta muuttaa hallituksen esittämästä siten, että suoritettavien kokeiden vähimmäismäärä nostetaan neljästä viiteen, minkä lisäksi olisi mahdollista suorittaa yksi tai useampi ylimääräinen koe. Tutkintoon osallistuvan olisi aina suoritettava äidinkielen ja kirjallisuuden koe.

Pakollisten kokeiden määrän nostamisella viiteen voitaisiin selvästi laaja-alaisemmin arvioida opiskelijan lukiossa annetun opetuksen omaksumista ja tutkinnon edellyttämää kypsyyttä. Koska pakollisia kokeita olisi enemmän, mahdollisuus, jossa opiskelija suorittaisi tutkinnon vain itselle mielekkäistä ja helpoista aineista, vähenisi. Samalla kohoaisi myös tutkinnon vaatimustaso. Kehittämistyöryhmä on katsonut, että ainevalinnaisuuden lisääminen tukee lukio-opintojen monipuolisuutta ja että tutkintoa tulisi kehittää valinnaisempaan suuntaan. Aloitteen mukainen ylioppilastutkinto tukisi tätä kehitystä huomioiden kuitenkin sen, että vaikka lukiossa opiskelijalla on mahdollisuus eri ainevalinnoilla painottaa omia osaamisalueitaan, ylioppilastutkinnon yleissivistävyydestä ja vaatimustasosta ei tingitä.

Koska lukio on yleissivistävä koulu, tulisi ylioppilastutkinnonkin mitata ensisijaisesti opiskelijan yleissivistystä. Jaetun tiedon lisäksi mm. kyky käsitellä tietoja, kriittisyys ja analyyttisyys ovat taitoja, jotka kuuluvat nykyiseen yleissivistykseen ja ovat jatko-opinnoissakin tärkeitä. Tutkinto ei saisi jäädä liian yksipuoliseksi eikä vaativuustasoltaan liian kevyeksi. Aloitteessa esitetty malli painottaisi lukion ja ylioppilastutkinnon yleissivistää luonnetta hallituksen esitystä selvemmin. Viiden pakollisen aineen vaatimus korostaisi tutkinnon monipuolisuutta sekä vahvistaisi hallituksen esitystä selkeämmin toisen kotimaisen kielen, mutta samalla myös matematiikan asemaa tutkinnon osana.

Lakialoitteessa esitetään lukiolain 18 §:n 2 momentti muutettavaksi siten, että ylioppilastutkintoon kuuluisi neljän kokeen sijasta vähintään viisi koetta, minkä lisäksi tutkintoon osallistuva voisi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Tutkintoon osallistuvan olisi aina suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe. Muutoin hallituksen esitys hyväksyttäisiin esitetyssä muodossa.