PERUSTELUT

Voimassa olevan Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosäännön (165/1938) 7 §:n mukaan valtuutetun katsotaan eronneen, jos hänet kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi tai nimitetään Kansaneläkelaitoksen muun toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi taikka jos hän on ottanut sellaisen toimen, joka muiden valtuutettujen yksimielisen päätöksen mukaan on soveltumaton hoidettavaksi valtuutetun toimen ohella. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsiteltävänä puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosäännöksi (PNE 1/2002 vp). Uuteen johtosääntöön ei ehdoteta otettavaksi nykyiseen johtosääntöön sisältyviä säännöksiä valtuutetun eron perusteista, koska eroa koskevat säännökset edellyttävät luonteensa puolesta lain tasoista sääntelyä.

Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluissa on katsottu, että on edelleen tarpeellista säätää eräistä perusteista, joiden johdosta valtuutetun toimi lakkaisi. Valtuutetuille kuuluu vastuu koko Kansaneläkelaitoksen hallinnon ja toiminnan valvonnasta. Tähän kuuluvat muiden muassa hallituksen jäsenten ja heidän palkkionsa määrääminen, laitoksen tilinpäätöksen vahvistaminen sekä päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Valtuutetun tehtävän hoitaminen edellyttää suurta luottamusta, jonka tulee säilyä koko toimikauden. Mainitut säännökset tulee näin ollen sisällyttää Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, jossa on säännökset valtuutettujen valitsemisesta ja heidän tehtävistään.

Valtuutetun eron perusteet ehdotetaan säilytettäväksi sisällöltään samanlaisina kuin ne ovat nyt voimassa olevassa johtosäännössä. Eron perusteet vastaavat myös pankkivaltuutetun eron perusteita, joista säädetään Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 10 §:ssä.