LAKIALOITE 61/2014
vp
LA 61/2014
vp - James Hirvisaari /m11 ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen
Nato-jäsenyydestä
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi
laki kansanäänestyksestä, jonka aiheena
on Suomen täysjäsenyys puolustusliitto Natossa.
Perustuslain mukaan äänestys on neuvoa-antava. Äänestys
toimitettaisiin eduskuntavaalien 2015 yhteydessä.
Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin
seuraava kysymys: ''Tuleeko Suomen hakea Naton täysjäsenyyttä?''
Äänestäjän tulisi vastata
kysymykseen joko ''KYLLÄ'' tai ''EI''. Äänestyksen
tulos vahvistettaisiin samaan aikaan eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen
kanssa.
Oikeusministeriön valmistelemassa lyhyessä ja
selkeässä tiedotteessa selostettaisiin Natoon liittymisen
merkitystä sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on
kysymys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimitetaan ilmoitus äänestysoikeudesta,
sekä saatettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi
ja saataville.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
PERUSTELUT
Euroopan kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on johtanut
Suomessa vilkkaaseen keskusteluun ja kysymykseen siitä,
pitäisikö Suomen hakea puolustusliitto Naton (North
Atlantic Treaty Organisation — Pohjois-Atlantin Liitto)
täysjäsenyyttä. Vahvoja mielipiteitä on
esitetty puolesta ja vastaan.
Useat poliitikot eri puolueista ovat julkisuudessa ehdottaneet,
että Nato-jäsenyydestä tulisi järjestää kansanäänestys.
Mihinkään käytännön toimiin
kansanäänestyksen järjestämiseksi
ei kuitenkaan ole ryhdytty. Demokratian kannalta olisi tärkeää,
että kansakuntaa koskevat suuret ratkaisut tehdään
kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti.
Aloitteen allekirjoittajat pitävät tärkeänä,
että kansalaisten suhtautuminen Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen
selvitetään kansanäänestyksellä ja
että kansalaiset saavat riittävästi ja
tasapuolisesti informaatiota oman valintansa tueksi.
Toimeenpanolaissa tarvittavat säännökset
Kansanäänestyksen toimeenpano vaatii aina
erityisen tätä koskevan lain säätämistä.
Siinä on oltava säännökset:
- äänestyksen
ajankohdasta
- kansanäänestyksen aiheesta
- äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista
- siitä, käytetäänkö yhtä vai
useampaa äänestyslippua
- äänestyslippujen ulkomuodosta
- äänestyslippujen sisällöstä:
aihe, ajankohta, vaihtoehdot, tila äänestämismerkinnöille
ja tarvittavat äänestämisohjeet
- äänestyslippujen mitättömyydestä
- äänestämisestä: äänestämistapa
- siitä, miten valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja
- eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tukemisesta.
Nämä säännökset
ehdotetaan sisällytettäviksi lakiin. Muilta osin
kansanäänestyksessä sovellettaisiin siitä hallitusmuodossa
olevia säännöksiä, lakia menettelystä neuvoa-antavassa
kansanäänestyksessä (571/1987)
ja tämän nojalla soveltuvin osin vaalilakia (714/1998).
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen
Nato-jäsenyydestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menettely
Suomen Nato-jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava
kansanäänestys eduskuntavaalien 2015 yhteydessä.
Kansanäänestyksessä noudatetaan menettelystä neuvoa-antavissa
kansanäänestyksissä annettua lakia (571/1987),
jollei jäljempänä toisin säädetä.
2 §
Ennakkoäänestys
Ennakkoäänestys suoritetaan eduskuntavaalien
ennakkoäänestyksen yhteydessä.
3 §
Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot
Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi
seuraava kysymys: ''Tuleeko Suomen hakea Naton
täysjäsenyyttä?'' Äänestäjän tulee
vastata kysymykseen joko ''KYLLÄ'' tai ''EI''.
4 §
Äänestyslippu
Kansanäänestyksessä käytetään
yhtä, erillistä äänestyslippua.
Se painetaan valkealle paperille, sen on oltava vakiokokoa 148 x
210 mm, siitä on selvästi käytävä ilmi,
miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.
Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan
otsikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua
käytetään kansanäänestyksessä Suomen
Nato-jäsenyydestä. Äänestyslipun
taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu
kysymys ja sanat ''KYLLÄ'' ja ''EI'' sekä kumpaakin
vastausvaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna, että ruudun
sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa
se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän
tekemisestä.
Äänestyslipussa käytetään
suomen ja ruotsin kieltä.
5 §
Äänestäminen
Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti (X)
jompaankumpaan äänestyslipussa olevista ruuduista.
Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä neuvoa-antavissa
kansanäänestyksissä annetun lain 5 §:n
1 momentissa säädetään äänestäjän mahdollisuudesta
ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.
6 §
Äänestyslipun mitättömyys
Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998)
85 §:n 1 momentin 1—4 ja 6 kohdassa säädetään,
on äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on tehty
kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruutuun tai
jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä,
ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on
kannattanut.
Äänestyslippuun rastin lisäksi tai
sen sijasta tehtyä merkintää, joka ainoastaan
selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on
kannattanut, ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tällaisen
merkinnän johdosta mitättömänä.
7 §
Äänestyksen tuloksen vahvistaminen
Äänestyksen tulos vahvistetaan samalla tavoin
ja samaan aikaan kuin eduskuntavaalien tulos vahvistetaan.
8 §
Tiedottaminen ja sen tukeminen
Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisistunnossaan
tiedotteen, jossa selostetaan Naton täysjäsenyyden
merkitystä ja todetaan, mistä kansanäänestyksessä on
kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähetetään
ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatetaan
muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan
toimittaa ilmoituskortin ja -kirjeen yhteydessä.
Valtion vuoden 2015 talousarvioon varataan määräraha,
joka on jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasapuolisesti eri
vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tukemiseen.
Avustukset myöntää valtioneuvoston
kanslia.
9 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja
ohjeita tämän lain soveltamisesta.
Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat määräykset
ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten
tarkemmista jakoperusteista sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä,
maksamisesta ja valvonnasta.
10 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.
_______________
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta
2014
- James Hirvisaari /m11
- Olli Immonen /ps