Lakialoitteessa esitetään parannettavaksi kansaneläkelain (568/2007) 9 §:n 2 momentin asumisaikavaatimusta muuttamalla kansaneläkkeen ja lapsikorotuksen myöntämisen edellytyksiä. Aloitteessa myöntämisen edellytykseksi säädetään, että asumisaikavaatimusta ei edellytetä henkilöltä, joka on pysyvästi adoptoitu Suomeen.

Kansainvälisten adoptioiden määrä on kasvanut huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Adoptioiden määrä alkoi pienentyä Suomessa vuoden 2005 jälkeen, kun Kiina tiukensi adoptiopolitiikkaansa. Tällä hetkellä Suomeen adoptoidaan ulkomailta vuosittain noin 230 lasta. Adoption jälkeen lapsen aseman ja oikeuksien yhteiskunnassamme tulisi olla samat kuin Suomessa syntyneiden lasten. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole esimerkiksi tapauksissa, joissa adoptiolapsella todetaan jokin synnynnäinen vamma tai vika, joka estää häntä sijoittumasta työelämään normaalisti. On yleistä, että ulkomailta adoptoitujen lasten vammat tarkentuvat tai selviävät vasta Suomessa, ja erityistarpeisia lapsia on joukossa paljon. Kansaneläkelain (568/2007) 9 §:n 1 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Henkilöllä on kuitenkin oikeus kansaneläkkeeseen ilman asumisaikavaatimusta, jos hänen työkyvyttömyytensä alkaa hänen asuessaan Suomessa.

Lain toteutus on epäoikeudenmukainen adoptiolasten osalta, koska työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen syyn pitää olla syntynyt Suomessa eikä työkyvyttömyyseläkkeen saaminen tämän vuoksi onnistu adoptoidulta nuorelta 16-vuotiaana, vaan hänen pitää odottaa kolmen vuoden karenssiaika. Tilanne on hankala myös siinä vaiheessa, kun lapsilisä loppuu eikä tilalle tule mitään. Nuori tarvitsee kuitenkin edelleen hoitajaa, ja kulut ovat samat kuin ennenkin.

Yli 16-vuotiaalla, mutta alle 19-vuotiaalla vammaisella ulkomailta adoptoidulla nuorella on oikeus vammaistukeen. Vammaistuen taso on kuitenkin selvästi kansaneläkettä alempi, eikä se turvaa nuoren toimeentuloa. Olisi vähintään oikeudenmukaista, että ulkomailta Suomeen adoptoiduilla vammaisilla lapsilla ja nuorilla olisi sama mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen 16-vuotiaana kuin muillakin suomalaisilla. On ensiarvoisen tärkeää ryhtyä pikimmiten toimenpiteisiin edellä kuvatun epäkohdan poistamiseksi.