LAKIALOITE 63/2009 vp

LA 63/2009 vp - Jacob Söderman /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 105/2009 vp).

Aloitteessa esitetään lisäyksenä hallituksen esitykseen, että oikeudenkäyntimenettelyn tehostamiseksi käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden lausunnoista jatkossa tehtäisiin kuva- ja äänitallenne, jota hovioikeus käyttäisi pääkäsittelyssään todistelun uskottavuusarvioinnin perusteena. Mallia otettaisiin Ruotsista, jossa vastaavanlainen järjestelmä on jo käytössä (rättegångsbalken 1942:740, muutettu 2005:683).

PERUSTELUT

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viime vuosina antanut monta langettavaa ratkaisua liittyen Suomen tarpeettoman pitkiin oikeudenkäyntiprosesseihin. 2000-luvulla ihmisoikeustuomioistuin on antanut 37 tällaista ratkaisua ja pelkästään vuonna 2009 jo 9 kappaletta. Syitä oikeudenkäyntien liialliseen venymiseen on useita. Yksi näistä on menettely, jossa sama suullinen todistelu, joka on käräjäoikeudessa kertaalleen kuultu, usein otetaan hovioikeudessa uudelleen vastaan. Hovioikeusmenettelyä tulee oikeudenkäyntiprosessien nopeuttamiseksi tehostaa. Hallituksen esityksessä pyritään tehostamaan muutoksenhakua jatkokäsittelylupajärjestelmän avulla. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä suullisen todistelun uudelleen vastaanottamiseen liittyviin käytännön ongelmiin ei vielä ole löydetty tyydyttävää ratkaisua.

Kuten hallituksen esityksessä todetaan, oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla käräjäoikeudessa (HE 105/2009 vp, s. 5). Muutoksenhakutuomioistuimessa tulee voida "keskittyä asioihin, joihin liittyy oikeasti epäselviä tai arvionvaraisia tulkinta- ja harkintakysymyksiä ja mitä vähemmän kysymys on alioikeudessa käydyn oikeudenkäynnin uusimisesta varmuuden vuoksi" (HE 105/2009 vp, s. 5). Nykytilanteessa hovioikeuskäsittelyt ovat kuitenkin usein juuri käräjäoikeuskäsittelyjen toisintoja, joiden yhteydessä samat henkilöt tuodaan uudelleen oikeuden eteen kertomaan käräjäoikeudessa jo kertaalleen läpikäydyt asiat.

Hallituksen esityksen mukaan näytön arvioinnin riitauttaminen ei enää poikkeuksetta johtaisi siihen, että suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa uudelleen vastaan, ellei ole epäilyä siitä, ettei käräjäoikeuden ratkaisu olisi kyseisen todistelun osalta oikein. Käytännössä tämä ei yksinään tuo merkittävää lisäarvoa nykytilanteeseen verrattuna, koska hovioikeuden on jo nyt mahdollista omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että hovioikeuskäsittelyssä otetaan vastaan vain asian ratkaisun kannalta tarpeellinen todistelu. Tällaista rajaamista ei kuitenkaan kovin usein tapahdu. Päinvastoin on tavallista, että pääpiirteittäin sama suullinen todistelu joudutaan ottamaan uudelleen vastaan hovioikeudessa. Suullisen käsittelyn järjestäminen myös hovioikeuksissa oikeudenkäynnin välittömyysperiaatteen mukaisesti on sinänsä kannatettavaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan automaattista oikeutta suullisen käsittelyn järjestämiseen muutoksenhakutuomioistuimessa ei kuitenkaan vaadita. Käytännön syistä on pyrittävä tehostamaan menettelyä niin, että oikeudenkäynnin painopiste todellakin on käräjäoikeudessa ja vältetään turhia oikeudenkäyntien toisintoja.

Ruotsissa on käytössä järjestelmä, jonka mukaan kaikkien käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen lausunnoista tehdään kuva- ja äänitallenne. Hovioikeuden pääkäsittelyssä todistelu otetaan pääsääntöisesti vastaan tallenteelta, jonka perusteella hovioikeus tekee uskottavuusarvioinnin. Todistajia ei kuulla henkilökohtaisesti uudelleen, ellei ilmaannu tarvetta esittää heille uusia kysymyksiä. Tämän lakialoitteen mukaan Suomen tulisi siirtyä samantyyppiseen järjestelmään kuin Ruotsissa. Käräjäoikeuksissa kuultujen lausunnoista tulisi tehdä kuva- ja äänitallenteet, joita hyödynnettäisiin muutoksenhakumenettelyssä. Kuvataltioinnin tekeminen olisi kuitenkin tuomioistuimen harkinnan varassa siten, että erityisten syiden puhuessa tietyn kuulustelun taltioimista vastaan sitä ei tehtäisi.

Ruotsin malliin siirtyminen toisi mukanaan useita hyötynäkökohtia liittyen sekä ajankäyttöön ja tehokkuuteen että oikeusturvaan. Ensinnäkin oikeudenkäyntiprosessit yksinkertaisesti nopeutuisivat, kun samoja todistajia ei kaikissa tapauksissa tarvitsisi tuoda oikeuden eteen kahdesti. Todistelun uusiminen on ongelma erityisesti laajoissa ja vaativissa tapauksissa, jotka todennäköisimmin tulevat hovioikeuden käsiteltäviksi ja joita monet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavista ratkaisuista myös koskevat. On selvää, että kaikkien tapauksen parissa työskentelevien työmäärä kasvaa merkittävästi, jos esimerkiksi laajassa talousrikostapauksessa kuultavat kymmenet todistajat lähtökohtaisesti joudutaan kaikki tuomaan uudelleen oikeuden eteen. Myös asianosaisten omaa aikaa säästetään, kun heitä kuullaan henkilökohtaisesti vain kerran.

Käyttämällä käräjäoikeustallenteita apuna voitaisiin nykyistä tehokkaammin rajata hovioikeuskäsittely koskemaan nimenomaan sellaisia kysymyksiä, joista on riitaa. Valmistelussa käräjäoikeustallennetta voitaisiin hyödyntää sen selvittämiseksi, missä määrin todistelua on tarpeen ottaa uudelleen vastaan hovioikeudessa. Mikäli todellista tarvetta lisäkysymyksille ilmenee, todistajat voidaan, kuten todettua, kuitenkin kutsua uudelleen henkilökohtaisesti kuultaviksi.

Erittäin tärkeä kuvatallenteiden käyttöönottamista puoltava näkökohta koskee asianosaisten oikeusturvaa. Kuten yllä on todettu, videotallenteet vähentäisivät tarpeettomien käräjäoikeuskäsittelyjen toisintoja. Hovioikeuden edellytykset tehdä uskottavuusarviointi paremman ja totuudenmukaisemman todistelun perusteella paranisivat myös, mikäli arviointi perustuisi käräjäoikeustallenteisiin. On tosiasia, että kuultavat ajan myötä joko tahattomasti unohtavat tai muista syistä jättävät kertomatta tärkeitä todisteluun liittyviä seikkoja. Myös käräjäoikeudessa esitetty kertomus voi muuttua hovioikeuskäsittelyn yhteydessä. Alkuperäisessä todistelussa pitäytyminen palvelee näin ollen myös asianosaisten oikeusturvaa. Lisäksi rikosasioissa uhrien toipumista palvelee se, ettei heidän ehkä pitkänkin ajan kuluttua rikoksesta enää tarvitse palata tapauksen yksityiskohtiin ja uudelleen käydä niitä perinpohjaisesti läpi.

Tekniset valmiudet kuvailtujen menetelmien käyttöönottamiseksi ovat olemassa. Äänitallenteita tehdään käräjäoikeuksissa jo nyt. Kuvatallenteiden tekemisen mahdollistavan tekniikan asentaminen kaikkiin käräjäoikeuksiin aiheuttaa luonnollisesti kustannuksia. Tietty siirtymäaika lienee tarpeellinen asennustöiden ja tarvittavan koulutuksen sujuvan läpiviemisen mahdollistamiseksi. Jo esitettyjen hyötynäkökohtien lisäksi kuvatallenteiden käyttöönotto maksaisi itsensä melko nopeasti takaisin muun muassa säästyneiden asianajopalkkioiden ja todistelukustannusten muodossa.

Lakialoitteen hyväksyminen edellyttänee vielä hallituksen esityksen joidenkin säädöksien tarkistamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1064/1991,

muutetaan 22 luvun 6 §:n 1 momentti ja 10 § sekä 26 luvun 15 §, sellaisina kuin ne ovat, 22 luvun 6 §:n 1 momentti ja 10 § mainitussa laissa 1064/1991 ja 26 luvun 15 § laissa 165/1998, sekä

lisätään 17 luvun 32 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 571/1948, uusi 3 momentti, 22 lukuun uusi 9 a §, 30 luvun 20 §ään, sellaisena kuin se on laeissa 104/1979 ja 666/2005, uusi 3 momentti, seuraavasti:

17 luku

Todistelusta

32 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos todistajaa on aiemmin kuultu oikeudessa ja kuulustelusta on tehty kuva- ja äänitallenne, voidaan tallenne kuitenkin esittää kuulustelun aluksi. Jos aiempi todistelu on otettu vastaan alemmassa oikeusasteessa, tallenne on esitettävä muutoksenhakuasteessa tapahtuvan kuulustelun aluksi, ellei erityisistä syistä muuta johdu.

22 luku

Käräjäoikeuden pöytäkirja ja todistelun taltiointi

6 §

Todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelusta on tehtävä kuva- ja äänitallenne, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Jos kuva- ja äänitallenteen tekeminen ei ole mahdollista, lausuma on sanatarkasti merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjattu suullinen lausuma on heti luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä, onko lausuma ymmärretty oikein.

9 a §

Todistelutallenne on oikeudenkäyntiasiakirja. Sen sisällön julkisuus määräytyy oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten mukaan.

Äänitallenteen ja kirjallisen toisinnon sisällöstä annetaan tieto asianosaiselle ja, siltä osin kuin sisältö on julkinen, myös muulle henkilölle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n mukaista soveltuvaa tapaa noudattaen.

Kuultavan henkilön suojaamiseksi kuvatallenteen kuva-aineksesta annetaan tieto vain asianosaisille, joiden esittämiä tai joita vastaan esitettyjä vaatimuksia taltioitu todistelu koskee. Kuvatallennetta ei saa jäljentää ja tieto tallenteesta annetaan ainoastaan antamalla tallenne asianosaisen tai hänen määräämänsä oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan katsottavaksi asiaa käsittelevässä tai sen määräämässä toisessa tuomioistuimessa. Tieto kuvatallenteelle taltioidun todistelun sisällöstä ilman kuva-ainesta annetaan noudattaen, mitä edellä 2 momentissa säädetään.

10 §

Todistelutallenne on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan asian ratkaisemisesta. Jos asiassa on haettu muutosta, todistelutallenne on kuitenkin säilytettävä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

26 luku

Valitusasian käsittelyn jatkaminen hovioikeudessa

15 §

(1 mom. kuten HE)

Todistelu, joka on vastaanotettu käräjäoikeudessa, otetaan uudelleen vastaan hovioikeudessa vain, jos siihen on erityinen syy. Jos suullinen todistelu voidaan hovioikeudessa esittää käräjäoikeuskäsittelyn yhteydessä tehdyn kuva- ja äänitallenteen muodossa, todistelu otetaan uudelleen vastaan vain, jos on perusteltua aihetta esittää lisäkysymyksiä, ja tällöinkin vain lisäkysymysten osalta. Asiassa, jossa sovinto on sallittu, todistelu otetaan uudelleen vastaan vain asianosaisen vaatimuksesta.

(3 ja 4 mom. kuten HE:n 2 ja 3 mom.)

30 luku

Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen

20 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korkeimmassa oikeudessa sellainen todistelu, joka on vastaanotettu alemmassa oikeusasteessa, otetaan uudelleen vastaan vain, jos siihen on erityinen syy.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2009

  • Jacob Söderman /sd
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Tero Rönni /sd

​​​​