PERUSTELUT

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

Kunnan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja. Tasaus toteutetaan valtion budjetin kautta. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata kaikille kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Siihen kuuluu olennaisena osana verotulojen tasaus.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman nojalla kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksesta tänä vuonna voimaan tulleella muutoksella. Sitä perusteltiin tavoitteella ohjata kunnat käyttämään enemmän kiinteistöverotuksen tarjoamaa potentiaalia.

Tavoiteltu ohjausvaikutus on alun perinkin ollut vailla perusteita. Sen sijaan vaikuttavuudeltaan muutos on omiaan murentamaan vakavasti perustuslaista johdettua periaatetta, että valtiovallan on edistettävä kuntien toimintakykyä.

Tasausjärjestelmän muutoksesta ovat hyötyneet varsin sattumanvaraisesti sellaiset kunnat, joissa on paljon kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, rantaviivaa loma-asutuksineen tai voimalaitoksia, mutta kiinteistöverokannat ovat alhaisella tasolla. Tällaisissa kunnissa ei ole tarvetta kiinteistöveron korotuksille.

Suurimpia menettäjiä puolestaan ovat olleet maaseutukunnat, joissa maapohjan sekä kiinteistöjen määrä ja arvo ovat vähäisiä, mutta kunnallisvero keskimääräistä korkeampi. On kuntia, jotka menettivät jopa enemmän kuin koko kiinteistöveron tuottonsa. Tällaisissa kunnissa kiinteistöverokantojen korotukset edes lain sallimiin ylärajoihin eivät auta, vaan vaje joudutaan kattamaan joko kunnallisveron korotuksina tai huonompina palveluina.

Muutoksen kuntakohtaiset vaikutukset ovat olleet poikkeuksellisen suuret ja kuntia voimakkaasti eriarvoistavia. Se on murentanut valtionosuusjärjestelmän perusperiaatteen turvata kuntien kyky tuottaa asukkailleen peruspalveluja.

Tehdyssä muutoksessa suurimman hyötyjän ja menettäjän välillä eroa on ollut noin 750 euroa asukasta kohti laskettuna, mikä kunnallisverossa vastaa noin viittä kunnallisveroprosenttia. Lisäksi 110 kuntaa eli enemmän kuin joka kolmas kunta menetti 50 euroa asukasta kohti laskettuna tai enemmän. Tällainen ei ole hyväksyttävää ottaen huomioon samaan aikaan toteutetut historiallisen suuret valtionosuusleikkaukset.

Ehdotettu lakimuutos kaventaisi kuntien välisiä tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien yhdenvertaisuutta ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja. Valtiontalouden kannalta esitys on kustannusneutraali.

Valtionosuus uusista lakisääteisistä tehtävistä

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin leikata kuntapalvelujen rahoitusta vuositasolla 631 miljoonaa euroa. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin lisäleikkauksista. Vaalikauden aikana kunnat menettävät rahaa yhteensä 3,4 miljardia euroa. Hallitusohjelma antaa mahdollisuuden leikata vielä lisää.

Hallitus on aikeissa lisätä kunnille uusia lakisääteisiä velvoitteita hallitusohjelman mukaisesti ottamatta huomioon kuntapalvelujen rahoituksesta tehtyjä lisäleikkauksia sekä talouskasvun ja sitä myötä verotulokasvun hiipumista. Hallitusohjelmassa uusista tehtävistä luvataan korvata kunnille ainakin puolet laskennallisista kustannuksista, mikä on vallitsevissa olosuhteissa liian vähän.

Ehdotettu lakimuutos, jossa valtionosuus maksettaisiin täysimääräisenä laskennallisista kustannuksista uusista lakisääteisistä tehtävistä,olisi kuntien kantokyvyn kannalta oikeudenmukainen sekä kannustaisi valtiovaltaa määräämään kunnille lisävelvoitteita vain perustelluista syistä. Esityksen kustannusvaikutukset riippuvat siitä, kuinka paljon hallitus määrää kunnille uusia velvoitteita.