LAKIALOITE 66/2002
vp
LA 66/2002
vp - Leena Rauhala /kd ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen
esitykselle HE 54/2002 vp.
Lakialoitteessa esitetään, että perustettaisiin valtakunnallinen
joukkoviestinnän neuvottelukunta, jonka tehtävänä olisi
käsitellä periaatteelliselta kannalta mediaan
liittyviä eettisiä kysymyksiä. Se voisi
myös tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja
ja suosituksia joukkoviestintään liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja
herättää niitä koskevaa keskustelua
yhteiskunnassa. Neuvottelukunta toimisi asiantuntija-apuna joukkoviestintää koskevaa
lainsäädäntöä kehitettäessä, keräisi
ja välittäisi tietoa siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja
kansainvälisestä eettisestä keskustelusta,
informaatioteknologian kehityksestä ja sen liittymisestä eettisiin
kysymyksiin.
PERUSTELUT
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi sananvapauden
käyttämisestä joukkoviestinnässä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 54/2002
vp). Uusi laki korvaisi voimassa olevan painovapauslain
sekä radiovastuulain. Uuden lain on tarkoitus soveltua
yhdenmukaisesti kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin.
Sananvapaus antaa oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa
tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä. Kuten hallituksen
esityksessä todetaan, sananvapaus kattaa kaikenlaiset tiedot,
mielipiteet ja muut viestit niiden sisällöstä riippumatta.
Sananvapauden käyttöä valvotaan jälkikäteen
rikos- ja vahingonkorvauslainsäädännön
keinoin, mutta etukäteisvalvonta on mahdollista vain lasten suojelemiseksi
ja vain kuvaohjelmien osalta. Sananvapaussäännöksen
eräinä keskeisinä tavoitteina on taata
joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus.
Joukkoviestimien, median, kautta on saatavilla valtaisa määrä erilaista
tietoa ja ajanvietettä. Uuden teknologian mukanaan tuoma
tiedon ja viihteen laaja ja tehokas saatavuus on myönteinen
asia. Joukkoviestinnän tarjonnan kriittinen tarkastelu
on yhteiskunnassamme vielä kuitenkin kehittymätöntä.
Sananvapauden käyttämiseen joukkoviestinnässä liittyy
olennaisesti eettinen puoli, jota ei ole hallituksen esityksessä eikä lainsäädännössä
muutenkaan
otettu kylliksi huomioon.
Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeudet
ja ihmisoikeudet. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan
sananvapautta voidaan rajoittaa mm. rikollisuuden estämiseksi
sekä terveyden ja moraalin suojelemiseksi. Yhdistyneiden
kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan
yleissopimuksen mukaan lailla voidaan säätää rajoituksia
mm. terveydenhoidon ja moraalin suojelemiseksi. Vaikka sananvapautta
ei näiden syiden vuoksi suoranaisesti rajoitettaisi, perusoikeuden
käytön vaikutusten seuranta ja yhteiskunnallinen
keskustelu niistä on tarpeen. On pyrittävä siihen,
että vapauksia käytetään vastuullisesti
itseä ja kanssaihmisiä ajatellen.
Media saa ajankäytössä yhä suuremman
roolin. Median, sekä perinteisen että uusmedian, haitallisista
vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ollaan erimielisiä, mutta
vahingollisen vaikutuksen olemassaolo myönnetään.
Esimerkiksi erilaisten ruutujen, television ja tietokoneen tarjoama
ajanviete vaikuttaa lasten fyysisen kunnon heikkenemiseen. Väkivaltaviihde
lisää tutkitusti väkivaltaista käyttäytymistä yhteiskunnassa.
Viihde totuttaa lapset ja nuoret väkivaltaan ja opettaa
heitä pitämään toisen vahingoittamista
asiaankuuluvana ongelmien ratkaisukeinona. Joukkoviestinnästä,
mediasta, on tullut merkittävä oheiskasvattaja.
Euroopan unionin tasolla mediaan liittyvät ongelmat
on tiedostettu, ja alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien
perusperiaatteiden kunnioittamista pidetään välttämättömänä edellytyksenä esimerkiksi
radio- ja televisiolähetystoiminnan ja erilaisten tietopalvelujen
kehittymiselle. Euroopan unionin taholta on kiinnitetty huomiota
muun muassa siihen, että media saattaa lisätä naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa luomillaan mielikuvilla.
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä Itsesääntely — haitalliset
verkkosisällöt (Liikenne- ja viestintäministeriön
julkaisuja 1/2002) ehdotetaan haitallisten ja vahingollisten
verkkosisältöjen torjumiseksi avoimen keskustelufoorumin
perustamista. Selvityksessä todetaan, että itsesääntely
voi osoittautua kirjavaksi ja kansalaisten etujen vastaiseksi sekä perusoikeuksien
kannalta ongelmalliseksi. Tämä pätenee
kaikkeen joukkoviestinnän itsesääntelyyn.
Itsesääntelyyn nojautuva sananvapauden käyttöä koskeva
lainsäädäntö palvelee kaupallisia
tarkoituksia, mutta unohtaa monet yhteiskunnallisesti tärkeät
arvot. Kehittyneen jälkivalvonnan puuttuessa itsesääntelyn
lisäksi tarvitaan keskustelufoorumi, jonka toiminnalla
pyritään lisäämään
laajasti suomalaisten mediataitoja sekä aktiivista ja kriittistä suhtautumista
joukkoviestintään.
Perustettavan joukkoviestinnän eettisen neuvottelukunnan
toiminnalla ei rajoitettaisi sananvapautta, vaan tuettaisiin sen
vastuullista toteuttamista. Neuvottelukunta olisi tukemassa itsesääntelyn
toimivuutta joukkoviestimistä riippumattomana asiantuntijaelimenä.
Kysymyksessä olisi eräänlainen yhteissääntely.
Neuvottelukunnassa tulisi olla laajasti edustettuina kuluttajien näkökulma,
joukkoviestinnän ammattilaiset lehdistön, radion,
television, elokuvan ja uusmedian alalta, mediapsykologinen asiantuntemus, psykiatrinen,
erityisesti lastenpsykiatrian, tietämys, oikeustiede ja
etiikan asiantuntijat. Mallina voitaisiin käyttää terveydenhuollon
eettistä neuvottelukuntaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
4 §
Valtakunnallinen joukkoviestinnän eettinen neuvottelukunta
Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan
asianomaisen ministeriön yhteydessä toimivan valtakunnallisen
joukkoviestinnän eettisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on
käsitellä joukkoviestintään
liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta
kannalta ja antaa niistä suosituksia.
Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
_______________
Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta
2002
- Leena Rauhala /kd
- Jouko Jääskeläinen /kd
- Leea Hiltunen /kd
- Bjarne Kallis /kd
- Ismo Seivästö /kd
- Kari Kärkkäinen /kd
- Marja-Leena Kemppainen /kd
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Sakari Smeds /kd
- Päivi Räsänen /kd