LAKIALOITE 67/2013 vp

LA 67/2013 vp - Kari Tolvanen /kok ym.

Tarkistettu versio 2.1

Laki rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Nykyisin ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi katsotaan rikoksen laadusta riippumatta kolmen vuoden määräajan jälkeen. Tällöin vanki joutuu kärsimään rangaistuksestaan vain puolet. Aloitteessa esitetään määräajan pidentämistä viiteen vuoteen sellaisissa rikoksissa, joista voidaan tuomita vankeutta enintään kuusi vuotta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että sellaisissa rikoksissa, joista voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta, määräaika olisi kymmenen vuotta. Edellä mainittu ei kuitenkaan koskisi murhaa tai tappoa, jolloin niistä tuomittuja ei missään olosuhteissa katsottaisi ensikertalaisiksi rikoksentekijöiksi. Näin ollen lakialoitteessa porrastetaan määräaikaa rikoksen vakavuuden perusteella ankarammaksi.

Rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään mm. tapauksista, joissa vanki katsotaan ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi. Mikäli henkilö ei rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään hänet ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Lakialoitteessa ehdotetaan edellä mainitun määräajan muuttamista siten, että se olisi viisi vuotta sellaisissa rikoksissa, joista voidaan tuomita vankeutta enintään kuusi vuotta. Lisäksi sellaisissa ns. ylitörkeissä rikoksissa, joista voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta, edellä mainittu määräaika olisi kymmenen vuotta lukuun ottamatta murhaa tai tappoa. Näin ollen lakialoitteessa porrastetaan määräaikaa rikoksen vakavuuden perusteella ankarammaksi. Ehdotetuilla muutoksilla ensikertaiseksi rikoksentekijäksi luokittelu olisi porrastettu suhteessa rikoksen rangaistusasteikkoon. Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksen kärsinyt katsottaisiin ensikertaiseksi rikoksentekijäksi kymmenen vuoden jälkeen ja esimerkiksi varkaudesta rangaistuksen kärsinyt viiden vuoden jälkeen. Ehdotetussa menettelyssä ensikertaiseksi julistamisen määräaika pidentyisi.

PERUSTELUT

Viime vuosina julkisuudessa on ollut useita tapauksia, joissa rikoksentekijä oli tulkittu rikoslain 2 c luvun mukaisesti ensikertalaiseksi, koska ei ollut syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana. Muun muassa kahdesta erillisestä taposta tuomittua henkilöä kohdeltiin vankilassa kuin ensikertalaista toisen henkirikoksen jälkeen ja hän pääsee jälleen vapauteen suoritettuaan tuomiostaan vain puolet. Samoin eräs tunnettu ammattirikollinen, joka oli aiemmin kärsinyt yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ensikertalaisena vankeusrangaistukseen. Tällainen vanki kärsii rangaistuksestaan jälleen ainoastaan puolet, koska hän ei edeltävien kolmen vuoden aikana ole jäänyt kiinni rikoksesta. Samanlainen tilanne on muun muassa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvällä henkilöllä, joka usein vankilasta vapauduttuaan uusii rikoksensa. Jotta tällaiseen epäkohtaan ja yleisen oikeustajun vastaiseen seikkaan voidaan puuttua, on tarpeellista muuttaa lainsäädäntöämme tältä osin.

Hallituksen esityksessä HE 262/2004 vp tuodaan ilmi ensikertalaisuuden määrittämisen historialliset juuret, jotka ovat vuodelta 1976. Tuolloin vankeinhoidollisesti ensikertalaisena pidettiin vankia, joka rikoksen tekopäivää edeltäneinä kolmena vuotena ei ollut Suomessa eikä muussa Pohjoismaassa suorittanut vankeusrangaistusta tai ollut pakkolaitoksessa. Nykyinen ensikertalaisuuden määrittäminen, ilmi tulleiden tapauksienkin valossa, olisi syytä päivittää vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Rikosoikeudellisesti arvioiden on varmasti hyväksyttyä ja vallitsevan oikeustajun mukaista, että tosiasiallisesti ensikertaista kohdellaan lievemmin. Muutosta kuitenkin tarvitaan siihen, milloin rikosten harventuessa palataan takaisin lähtötasolle eli ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi. Perusteltua on ottaa huomioon rikoksen vakavuus, jolloin ensikertaisuus määräytyisi rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon perusteella. Tätä käytäntöä seuraamalla muun muassa vakavissa huumausainerikoksissa ensikertaisuuden määritelmä olisi rikoksen uusimistapauksissa ankarampi kuin verrattaessa esimerkiksi tavanomaisiin omaisuusrikoksiin.

Ehdotettu lainmuutos tulisi aiheuttamaan vankeinhoidolle hieman lisää kustannuksia. Toisaalta on punnittava tavallisen ihmisen perusoikeuksia ja kustannustehokkuutta vastakkain. Humaanissa kriminaalipolitiikassa olisi perusteltua ottaa huomioon tavallisen ihmisen perusoikeudet painavampana tekijänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 2 c luvun 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1099/2010, seuraavasti:

2 c luku

Vankeudesta

5 §

Ehdonalaisen vapauttamisen määritelmä ja määräytyminen

Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen, jollei 9 §:stä muuta johdu, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa rikoksesta, josta voidaan tuomita enintään kuusi vuotta vankeutta, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Vanki, joka rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa rikoksesta, josta voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Viimeksi mainittuja määräosia ei sovelleta vankiin, joka suorittaa vankeusrangaistusta rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta taposta tai rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta murhasta. Viimeksi mainittujen määräosien soveltamista ei estä se, että henkilö on rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankilassa sakon muuntorangaistusta tai rangaistusta siviilipalveluslain (1446/2007) 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, 75 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusrikoksesta, 76 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana tai 77 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusrikoksesta ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana taikka asevelvollisuuslain (1438/2007) 118 §:ssä tarkoitetusta asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, 120 §:ssä tarkoitetusta poissaolosta kutsunnasta liikekannallepanon aikana, 122 §:ssä tarkoitetusta palveluksen välttämisestä tai 123 §:ssä tarkoitetusta palveluksen välttämisestä liikekannallepanon aikana. Määräosaa laskettaessa päivän osaa ei oteta huomioon. Tämän lain 6 luvun 13 §:n mukainen vapaudenmenetysaika vähennetään edellä mainituista määräosista ja tämän luvun 12 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määräosasta.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2013

  • Kari Tolvanen /kok
  • Kalle Jokinen /kok
  • Ismo Soukola /ps
  • James Hirvisaari /m11
  • Pauli Kiuru /kok
  • Jukka Kopra /kok
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Markku Mäntymaa /kok
  • Pia Kauma /kok
  • Tom Packalén /ps
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Lasse Männistö /kok
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Eero Suutari /kok
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Markku Eestilä /kok
  • Vesa-Matti Saarakkala /ps
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Lasse Hautala /kesk
  • Harri Jaskari /kok
  • Leena Rauhala /kd
  • Arja Juvonen /ps
  • Martti Mölsä /ps
  • Arto Satonen /kok
  • Anne Holmlund /kok
  • Anu Urpalainen /kok
  • Peter Östman /kd
  • Janne Sankelo /kok
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Anne-Mari Virolainen /kok
  • Tapani Tölli /kesk
  • Kimmo Sasi /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Sinuhe Wallinheimo /kok
  • Heikki Autto /kok
  • Kari Rajamäki /sd