Lakialoitteessa ehdotetaan törkeän
metsästysrikoksen säätämistä ankarammin
rangaistavaksi erillissäännöksellä.
Uusi säännös mahdollistaisi salametsästyksen
tuomitsemisen ankarammalla asteikolla silloin, kun salametsästystä harjoitetaan
laajamittaisesti tai teko tehdään erityisen suunnitelmallisesti
taikka teko tehdään metsästysrikoksen
laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen
ryhmän jäsenenä. Näissä tapauksissa
salametsästykseen tulee sisältyä kokonaisuudessaan
sellaisia piirteitä, joiden vuoksi teko tulee tuomita törkeänä metsästysrikoksena.
Aloitteessa säännös sisällytettäisiin
rikoslain luonnonvararikoksia koskevaan lukuun.
Salametsästys on saanut uusia ammattimaisia, järjestäytyneen
rikollisuuden tunnusmerkkejä. Nykytilanteessa ammattimaisesti
toimivaa järjestäytynyttä metsästysrikollisuutta
joudutaan tutkimaan ja syyttämään samojen
pykälien perusteella kuin yksittäisiä tai
taloudellisesti merkitykseltään vähäisiä metsästysrikoksia.
Ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus edellyttää onnistuakseen
myös ammattimaista laittoman saaliin kätkemistä,
kuljettamista, välittämistä ja kauppaamista.
Koko rikollinen tuotantoketju on vakavissa metsästysrikoksissa
arvioitava rikosoikeudellisen vastuun kannalta.
Säännös metsästysrikoksesta
säädettiin rikoslakiin vuonna 2002 (rikoslain
uusi 48 a luvun 1 §, 515/2002).
Uusi säännös tuli voimaan 1.9.2002. Metsästysrikossäännöksen
mukaan joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti
1) metsästää käyttäen
metsästyslaissa (615/1993)
kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää taikka
vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen
kulkuneuvon käytön rajoitusta, 2) metsästää vastoin
metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta
tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa
säännöstä tai määräystä taikka
ilman pyyntilupaa tai 3) aiheuttaa metsästäessään
vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka rikkoo
yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa
kieltoa tai rajoitusta, on tuomittava metsästysrikoksesta
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Laissa metsästysrikoksella kielletään
kolmenlaisia asioita. Ensimmäinen ryhmä on kielletyt pyyntivälineet
ja -menetelmät, mihin kuuluu myös metsästyslain
rajoitus metsästää moottorikäyttöisestä kulkuneuvosta.
Toinen ryhmä on metsästäminen vastoin
metsästyslakia tai sen nojalla annettuja rauhoitussäännöksiä tai
vastoin metsästyskiintiöitä taikka vastoin
pyyntilupaa. Kolmantena on se, että metsästämisellä aiheutetaan
vaaraa tai vahinkoa toiselle ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka
rikotaan yleisen turvallisuuden vuoksi annettuja metsästystä koskevia
kieltoja tai rajoituksia.
Metsästysrikokseen voi syyllistyä vain tahallisesti
tai törkeästä tuottamuksesta eli huolimattomuudesta.
Metsästämisellä tarkoitetaan metsästysrikossäännöksessä samaa
kuin metsästyslain 2 §:ssä määritellyllä metsästyksellä.
Metsästysrikoksena rangaistavaa on metsästyslain
33 §:ssä kiellettyjen pyyntivälineiden
ja -menetelmien käyttö riistaeläinten
metsästyksessä. Metsästysrikoksena rangaistavaa
on myös metsästäminen vastoin metsästyslain
32 §:n rajoituksia, jotka koskevat riistaeläimen
hätyyttämistä tai jäljittämistä ilma-aluksella,
maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla,
aluksella tai veneellä moottorin käydessä taikka
ampumista tällaisesta kulkuvälineestä käsin
(metsästyslain 2 §, 514/1993).
Metsästyslain 37 §:n 1 momentissa
kielletään riistaeläimen metsästäminen
sekä vahingoittaminen tai soidinnan, pesinnän
tai poikasten häiritseminen rauhoitusaikana. Metsästysasetuksella
säädetään tarkemmin riistaeläinten
rauhoitusajoista. Metsästäminen ja metsästämällä aiheutettu
soidinnan, pesinnän tai poikasten häirintä rauhoitusaikana
37 §:n 1 momentin vastaisesti on rikoslain metsästysrikoksen
48 a luvun 1 §:n 2 kohdassa mainittua
rauhoitusta koskevien säännösten rikkomista.
Muulla tavalla kuin metsästämällä tapahtuva
riistaeläimen vahingoittaminen tai sen soidinnan ja pesinnän
häirintä rauhoitusaikana on sen sijaan rangaistavaa
metsästyslain säännösten rikkomisena.
Metsästysrikoksena rangaistavaa on myös riistanhoitoyhdistyksen
metsästyslain 38 §:n 1 momentin nojalla
antamien alueellisten metsästyskieltojen tai -rajoitusten
rikkominen. Samoin metsästystä rajoittavan kiintiön
rikkominen on rangaistavaa (HE 203/2001 vp).
Kirjallisessa kysymyksessä (KK 862/2006
vp, ed. Tiusanen) vuonna 2006 kysyttiin ministeriöltä,
mitä valtioneuvosto aikoo tehdä organisoidun,
ammattimaiseksi kasvaneen salametsästyksen lopettamiseksi
ja onko valtioneuvosto valmis tuomaan lainsäädäntöön
törkeän metsästysrikoksen. Oikeusministeriön
antamasta vastauksesta ilmenee muun muassa, että ennen
metsästysrikosten ja -rikkomusten siirtoa rikoslakiin 1990-luvun
lopulla valtaosa rangaistuksista oli sakkoja ja ehdollista vankeutta
tuomittiin keskimäärin kerran vuodessa vankeuden
pituuden ollessa 1—2 kuukautta. Vuodesta 2002 alkaen ehdollisten
vankeusrangaistusten määrä on kuitenkin
lisääntynyt 5—7 tuomioon vuodessa.
Edelleen vastauksesta ilmenee, että vuonna 2004 tuomittujen
seitsemän ehdollisen vankeusrangaistuksen keskimääräinen
pituus oli myös aikaisempaa pidempi eli 10,3 kuukautta
ja että viime vuoden tilastojen valossa on havaittavissa suuntaus
metsästysrikoksista annettujen tuomioiden hienoiseen
ankaroitumiseen ehdollisen vankeusrangaistuksen lisääntyneen
käytön muodossa.
Vastaus puhuu sen puolesta, että organisoitujen ja
ammattimaisten rikosliigojen vastainen toiminta edellyttää törkeän
metsästysrikoksen ottamista rikoslakiin.
Rikoslain 48 a luvun 1 a §. Törkeä metsästysrikos.
Lakialoitteessa ehdotetaan rikoslain 48 a lukuun lisättäväksi
uusi 1 a §, jossa metsästysrikos
tiettyjen tunnusmerkistöjen täyttyessä tulisi katsoa
ankarammin rangaistavaksi kuin metsästysrikoksen normaali
tunnusmerkistö edellyttää.
Aloitteessa ehdotetaan, että jos metsästysrikoksessa
tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai
rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen
tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän
jäsenenä ja rikos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä metsästysrikoksesta
vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Aloitteessa törkeän metsästysrikoksen
tunnusmerkkien täyttyminen edellyttää aina
tekijän tahallisuutta.
Viranomaispalautteen perusteella ei järjestäytyneen,
menetelmiltään törkeäksi salametsästykseksi
luokiteltavan salametsästyksen torjunta nykylainsäädännön
vallitessa onnistu. Salametsästykseen liittyvä uhkailu
ja piittaamattomuus laista ovat viime vuosina lisääntyneet
erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.