PERUSTELUT
Suomessa on luotu useita erilaisia menettelyjä ylivelkaantuneiden
luonnollisten henkilöiden aseman parantamiseksi. Yksityishenkilön
velkajärjestelyn, velkasovinto-ohjelman sekä ulosoton
päättymistä ja velan lopullista vanhenemista
koskevien säädösten avulla osa 1990-luvun alun
lama-ajan ylivelkaisista on päässyt velkataakastaan.
Tästä huolimatta on yhä ihmisiä,
jotka ovat olleet edellisen laman jäljiltä jopa
yli 15 vuotta normaalin elämän ja yritystoiminnan aloittamismahdollisuuden
ulkopuolella.
Jos 1990-luvun puolivälistä alkaen olisi ollut voimassa
henkilökohtaisen konkurssin mahdollistava lainsäädäntö,
kymmenettuhannet yksityishenkilöt ja entiset yrittäjät
olisivat kohtuullisessa ajassa vapautuneet vanhoista, ylisuurista veloistaan,
jotka syntyivät laman aikana useimmiten ilman heidän
omaa syytään. Nämä ihmiset olisivat
päässeet nopeasti uudelleen yrittäjiksi
tai työntekijöiksi, mikä olisi tehnyt
heistä yhteiskunnan tuottavia jäseniä.
Kun henkilökohtainen konkurssi ei ole ollut mahdollinen,
on osa näistä ihmisistä joutunut elämään
syvässä ahdingossa jopa yli 15 vuotta. Sekä henkilökohtaiset että yhteiskunnan
taloudelliset menetykset ovat olleet mittavat. Monet ovat sairastuneet
ja jopa menehtyneet raskaan taakan alla.
Lähes poikkeuksetta laman aikana velkaantuneet ovat
maksaneet kohtuuttoman summan velkojen korkoja ja viivästyskorkoja
sekä perintä- ja muita maksuja. Usein itse velkapääoma
ei ole lyhentynyt lainkaan. Tällaista vuosia jatkuvaa velkaorjuustilannetta
ei voida pitää ihmisarvon mukaisena sivistysvaltiossa.
Viime vuosina yritysten määrä on
kasvanut mm. hyvän taloudellisen tilanteen ja yrittäjäksi ryhtymistä kannustaneiden
toimenpiteiden myötä. Suhdanteet saattavat kääntyä kuitenkin
nopeasti ja jyrkästi huonommiksi. On mahdollista, että osa
rehellisistä yrittäjistä ajautuu vaikeuksiin
ilman omaa syytään. Pitkäaikaisten vaikeuksien
välttämiseksi tarvitaan lainsäädäntö henkilökohtaisesta
konkurssista. Näin voidaan poistaa edellisen laman jäljiltä olevien
velkataakka ja lyhentää ennalta uusien henkilökohtaisten
tragedioiden pituutta. Konkurssirikossäädökset
ehkäisevät mahdollisia väärinkäytöksiä.
Juridisten henkilöiden konkurssi on normaali menettely
lopettaa tappiollinen yritystoiminta, purkaa yrityskannan ylikapasiteettia
ja mahdollistaa hallittu rakennemuutos. Kaikkeen yritystoimintaan
liittyy eriluonteisia riskejä, jotka viime kädessä saattavat
realisoitua rahoituksen loppumisena ja kassavirran tyrehtymisenä.
Pitkittyvästä perinnästä syntyvät
kustannukset kasvattavat kohtuuttomasti velkasummaa, vaikka pääomaa
olisi pystytty lyhentämään. Luonnollisen henkilön
osalta tilanne on periaatteessa samanlainen, mutta useimmiten vielä traagisempi.
Tämä lakialoite tähtää siihen,
että aiemmin kohtuuttomaan velkaongelmaan juuttuneet henkilöt,
joiden ei ole todettu syyllistyneen mihinkään
laittomaan menettelyyn, voisivat vapautua lopullisesti vanhoista
veloistaan nykyistä nopeammin ja näin
saisivat mahdollisuuden aloittaa myös uuden yritystoiminnan.
Lisäksi aloitteella pyritään ennakoimaan
se, että tulevaisuudessa kukaan ei joudu olemaan useita
vuosia kohtuuttomien velkaongelmien sitomina. Edelleen pyritään
edistämään yrittäjäksi
ryhtymis- ja yrittäjänä toimimishalukkuutta.
Konkurssituomion yhteydessä pitäisi samalla ratkaista,
millä tavalla velkojen maksu järjestetään.
On kohtuullista, että velallinen saa itse oikeuden osallistua
velkojen vakuutena olevan omaisuuden realisointiin. Näin
sen myymisestä voidaan saada parempi hinta kuin silloin,
kun se kokonaisuudessaan siirtyy velkojien realisoitavaksi. Velan
vakuutena oleva omaisuus pyritään myymään
markkinahintaan, jolloin velallinen voi käyttää velan
maksun jälkeen mahdollisesti ylitse jäävän
osuuden hyväkseen. Velallisen osallistuminen omaisuuden
realisointiin tukee velallisen halua huolehtia velvoitteistaan ja omaisuudestaan
sekä takaa yleensä parhaan hinnan myynnistä.
Tämä on kaikkien yhteinen etu.
Konkurssi- ja saneerausmenettelyt on perusteltua lainsäädännöllä ketjuttaa
toimivaksi kokonaisuudeksi, joka paremmin turvaa sekä velan kohteen
että velkojan ja velallisen aseman. Konkurssimenettelyn
käynnistämisen on syytä pysäyttää aktiiviset
perimistoimet, kunnes tuomio on annettu. Tämä ehkäisee
velallisen aseman heikentymistä prosessin pitkittyessä.
Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan sisältyneen
yrittäjyyden politiikkaohjelman mukaisesti oikeusministeriö teetti
selvityksen mahdollisuudesta henkilökohtaiseen konkurssiin.
Se ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin.
Eräissä muissa maissa henkilökohtainen
konkurssi on mahdollinen, koska se on nähty tehokkaaksi
keinoksi ratkaista kohtuullisessa ajassa yksittäisen ihmisen
ja hänen läheistensä taloudellinen ahdinko
ja mahdollistaa uuden elinkeinotoiminnan aloittaminen. Voimassa
oleva lainsäädäntö estää tuhansien
kokeneiden ja ansioituneidenkin henkilöiden uuden yritys-
ja työllistämistoiminnan aloittamisen. Tämä aiheuttaa
tarpeettomia menetyksiä myös yhteiskunnalle.
Euroopan unionin komissio julkisti vuonna 2003 vihreän
kirjan Yrittäjyys Euroopassa, jossa esitetään
mm. konkurssien negatiivisten vaikutusten vähentämistä.
Sen mukaan rehellistä konkurssin tehnyttä yrittäjää ei
tule rangaista, vaan kannustaa yrittämään
uudestaan. Konkurssi on usein kokemus, joka opettaa yritystoimintaa
enemmän kuin parhaimmatkaan työllisyys- tai muut
kurssit.
Aloitteella ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia
vaikutuksia. Välillisesti laki edistää yritystoiminnan
edellytyksiä, rohkaisee yrittäjyyteen ja nopeuttaa
konkurssiin ajautuneiden palautumista uudelleen työelämään
tai yrittäjyyteen. Näillä on monipuolisia
myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.