PERUSTELUT

Suomessa on luotu useita erilaisia menettelyjä ylivelkaantuneiden luonnollisten henkilöiden aseman parantamiseksi. Yksityishenkilön velkajärjestelyn, velkasovinto-ohjelman sekä ulosoton päättymistä ja velan lopullista vanhenemista koskevien säädösten avulla osa 1990-luvun alun lama-ajan ylivelkaisista on päässyt velkataakastaan. Tästä huolimatta on yhä ihmisiä, jotka ovat olleet edellisen laman jäljiltä jopa yli 15 vuotta normaalin elämän ja yritystoiminnan aloittamismahdollisuuden ulkopuolella.

Jos 1990-luvun puolivälistä alkaen olisi ollut voimassa henkilökohtaisen konkurssin mahdollistava lainsäädäntö, kymmenettuhannet yksityishenkilöt ja entiset yrittäjät olisivat kohtuullisessa ajassa vapautuneet vanhoista, ylisuurista veloistaan, jotka syntyivät laman aikana useimmiten ilman heidän omaa syytään. Nämä ihmiset olisivat päässeet nopeasti uudelleen yrittäjiksi tai työntekijöiksi, mikä olisi tehnyt heistä yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Kun henkilökohtainen konkurssi ei ole ollut mahdollinen, on osa näistä ihmisistä joutunut elämään syvässä ahdingossa jopa yli 15 vuotta. Sekä henkilökohtaiset että yhteiskunnan taloudelliset menetykset ovat olleet mittavat. Monet ovat sairastuneet ja jopa menehtyneet raskaan taakan alla.

Lähes poikkeuksetta laman aikana velkaantuneet ovat maksaneet kohtuuttoman summan velkojen korkoja ja viivästyskorkoja sekä perintä- ja muita maksuja. Usein itse velkapääoma ei ole lyhentynyt lainkaan. Tällaista vuosia jatkuvaa velkaorjuustilannetta ei voida pitää ihmisarvon mukaisena sivistysvaltiossa.

Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut mm. hyvän taloudellisen tilanteen ja yrittäjäksi ryhtymistä kannustaneiden toimenpiteiden myötä. Suhdanteet saattavat kääntyä kuitenkin nopeasti ja jyrkästi huonommiksi. On mahdollista, että osa rehellisistä yrittäjistä ajautuu vaikeuksiin ilman omaa syytään. Pitkäaikaisten vaikeuksien välttämiseksi tarvitaan lainsäädäntö henkilökohtaisesta konkurssista. Näin voidaan poistaa edellisen laman jäljiltä olevien velkataakka ja lyhentää ennalta uusien henkilökohtaisten tragedioiden pituutta. Konkurssirikossäädökset ehkäisevät mahdollisia väärinkäytöksiä.

Juridisten henkilöiden konkurssi on normaali menettely lopettaa tappiollinen yritystoiminta, purkaa yrityskannan ylikapasiteettia ja mahdollistaa hallittu rakennemuutos. Kaikkeen yritystoimintaan liittyy eriluonteisia riskejä, jotka viime kädessä saattavat realisoitua rahoituksen loppumisena ja kassavirran tyrehtymisenä. Pitkittyvästä perinnästä syntyvät kustannukset kasvattavat kohtuuttomasti velkasummaa, vaikka pääomaa olisi pystytty lyhentämään. Luonnollisen henkilön osalta tilanne on periaatteessa samanlainen, mutta useimmiten vielä traagisempi.

Tämä lakialoite tähtää siihen, että aiemmin kohtuuttomaan velkaongelmaan juuttuneet henkilöt, joiden ei ole todettu syyllistyneen mihinkään laittomaan menettelyyn, voisivat vapautua lopullisesti vanhoista veloistaan nykyistä nopeammin ja näin saisivat mahdollisuuden aloittaa myös uuden yritystoiminnan. Lisäksi aloitteella pyritään ennakoimaan se, että tulevaisuudessa kukaan ei joudu olemaan useita vuosia kohtuuttomien velkaongelmien sitomina. Edelleen pyritään edistämään yrittäjäksi ryhtymis- ja yrittäjänä toimimishalukkuutta.

Konkurssituomion yhteydessä pitäisi samalla ratkaista, millä tavalla velkojen maksu järjestetään. On kohtuullista, että velallinen saa itse oikeuden osallistua velkojen vakuutena olevan omaisuuden realisointiin. Näin sen myymisestä voidaan saada parempi hinta kuin silloin, kun se kokonaisuudessaan siirtyy velkojien realisoitavaksi. Velan vakuutena oleva omaisuus pyritään myymään markkinahintaan, jolloin velallinen voi käyttää velan maksun jälkeen mahdollisesti ylitse jäävän osuuden hyväkseen. Velallisen osallistuminen omaisuuden realisointiin tukee velallisen halua huolehtia velvoitteistaan ja omaisuudestaan sekä takaa yleensä parhaan hinnan myynnistä. Tämä on kaikkien yhteinen etu.

Konkurssi- ja saneerausmenettelyt on perusteltua lainsäädännöllä ketjuttaa toimivaksi kokonaisuudeksi, joka paremmin turvaa sekä velan kohteen että velkojan ja velallisen aseman. Konkurssimenettelyn käynnistämisen on syytä pysäyttää aktiiviset perimistoimet, kunnes tuomio on annettu. Tämä ehkäisee velallisen aseman heikentymistä prosessin pitkittyessä.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan sisältyneen yrittäjyyden politiikkaohjelman mukaisesti oikeusministeriö teetti selvityksen mahdollisuudesta henkilökohtaiseen konkurssiin. Se ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin. Eräissä muissa maissa henkilökohtainen konkurssi on mahdollinen, koska se on nähty tehokkaaksi keinoksi ratkaista kohtuullisessa ajassa yksittäisen ihmisen ja hänen läheistensä taloudellinen ahdinko ja mahdollistaa uuden elinkeinotoiminnan aloittaminen. Voimassa oleva lainsäädäntö estää tuhansien kokeneiden ja ansioituneidenkin henkilöiden uuden yritys- ja työllistämistoiminnan aloittamisen. Tämä aiheuttaa tarpeettomia menetyksiä myös yhteiskunnalle.

Euroopan unionin komissio julkisti vuonna 2003 vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa, jossa esitetään mm. konkurssien negatiivisten vaikutusten vähentämistä. Sen mukaan rehellistä konkurssin tehnyttä yrittäjää ei tule rangaista, vaan kannustaa yrittämään uudestaan. Konkurssi on usein kokemus, joka opettaa yritystoimintaa enemmän kuin parhaimmatkaan työllisyys- tai muut kurssit.

Aloitteella ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Välillisesti laki edistää yritystoiminnan edellytyksiä, rohkaisee yrittäjyyteen ja nopeuttaa konkurssiin ajautuneiden palautumista uudelleen työelämään tai yrittäjyyteen. Näillä on monipuolisia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.