Liikenneturvallisuustilastot kertovat korutonta viestiään: Vuonna 2004 Suomessa kuoli lähes 400 ja loukkaantui 8 500 ihmistä. Vuoden 2005 ensimmäisten kuukausien aikana liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneiden kuljettajien määrä on lisääntynyt parin vuoden takaiseen verrattuna 24 prosenttia ja samalla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut. Samassa ajassa törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat nousseet 74 prosenttia. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu joko alkoholin, väsymyksen tai liian kovan tilannenopeuden vuoksi tai kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Erittäin huolestuttavaa on tieliikenteessä kuolleiden nuorten henkilöiden määrän kasvu: vuonna 2003 menehtyi 71 ja viime vuonna 95 nuorta. Inhimillisten kärsimysten lisäksi onnettomuudet aiheuttavat vuositasolla noin kolmen miljardin euron kustannukset.

Syinä liikenneturvallisuustilastojen synkentymiseen on yleensä totuttu näkemään tiestön kunto, liikennemäärien jatkuva kasvu sekä yksi Euroopan iäkkäimmistä autokannoista. Näiden lisäksi kuitenkin yhtenä keskeisimpänä syynä on ajotavoissa ja asenteissa tapahtunut epäsuotuisa kehitys. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vuonna 2004 ilmapiiri liikenteessä oli huonontunut. Erityisesti nuorten keskuudessa "hällä väliä -tyyli" on yleistynyt. Nuorista kuljettajista lähes joka viides kertoo tahallaan ylittävänsä nopeusrajoituksia joko usein tai hyvin usein. He ilmoittavat ylinopeuden syyksi ajotapansa ja kokevat muita ikäluokkia useammin nauttivansa kovaa vauhtia ajamisesta. Myös sosiaaliset paineet ystäväpiirin taholta saavat nuoret lisäämään nopeuksia.

Toinen yleisestä asennemuutoksesta kertova seikka on rattijuopumusmäärien kasvu. Alkoholin hinnanalennus näkyy selkeästi liikenneonnettomuuksien määrässä. Rattijuopumukset ovat lisääntyneet vuodesta 2003 vuoteen 2004 noin 10 prosentilla, ja samalla lisääntyivät myös rattijuoppojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet. Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan mukaan ylinopeuden seurauksena nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa noin 65 % kuljettajista oli alkoholin vaikutuksen alaisina. Kaiken kaikkiaan vuoden 2005 alkupuolella rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa on kuollut 13 ihmistä, kun vuosien 2001—2003 keskiarvo oli 10. Loukkaantuneita vuonna 2005 oli 222, kun vuosien 2001—2003 keskiarvo oli 195.

Myös huikeiden ylinopeuksien määrä on lisääntynyt. Osa ylinopeutta ajavista kuuluu jo toisiin riskiryhmiin eli nuoriin tai rattijuoppoihin, mutta näiden piittaamattomien joukkoon kuuluu myös runsaasti muita. Esimerkiksi liikkuvan poliisin Turun yksikkö on antanut tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä 216 ajokieltopäätöstä ylinopeuksien takia. Mikäli vakavan piittaamattomuuden säädöstä olisi tulkittu tiukimman tulkinnan mukaan, päätöksiä olisi voitu antaa kolminkertainen määrä. Etelä-Suomen poliisilaitosten huhtikuun alussa suorittama tehostettu taajamavalvonta johti kahden päivän aikana 534 rangaistusvaatimukseen, sakkoon tai huomautukseen. Nopeusrikkomuksia kirjattiin kaikkiaan 394 kappaletta.

Vuosittaiset liikenneturvallisuustilastot toistavat itseään. Vuodesta toiseen kamppaillaan samojen vakavien ongelmien edessä sekä annetaan samoja selityksiä ja ratkaisuehdotuksia. Yhtenä keskeisimmistä perussyistä ongelmien taustalla nähdään asenteet. Liikenteen valvonnasta vastaava poliisi on hankalassa välikädessä: käytännön työssä nähdään tilanteen huonontuminen, mutta käytettävissä olevat ratkaisukeinot ovat riittämättömät, minkä lisäksi ajotapavalvontaan ei poliisilla ole riittävästi resursseja. Kuljettajien asenteiden korjaamiseksi onkin ryhdyttävä määrätietoisiin toimenpiteisiin. Jos perusasenteisiin pystytään vaikuttamaan, se voi pitkällä tähtäimellä jopa vähentää poliisin suorittaman liikennevalvonnan tarvetta.

Niin rattijuoppojen, suuria ylinopeuksia ajavien kuin myös järjettömiä riskejä ottavien tiellä liikkujien asenteisiin vaikuttaminen edellyttää uutta lainsäädäntöä sekä nykyisten lakien suoman keinovalikoiman entistä monipuolisempaa hyödyntämistä käytännössä. Nuorten kuljettajien osalta "varhainen puuttuminen" on tehokkaimpia keinoja vaikuttaa heidän liikennekäyttäytymiseensä ja ennaltaehkäistä vakavat onnettomuudet ja kasvattaa heistä vastuullisia kuljettajia. Esimerkiksi Saksassa on käytössä maksullinen, pakollinen koulutus liikennerikkeisiin syyllistyneille, ja erityisesti ensikertalaisiin rattijuoppoihin koulutus on tehonnut hyvin. Euroopassa yleisesti käytössä olevan ajokortin virhepistejärjestelmän käyttöönottoa selvitellään myös Suomessa. Siinä erilaiset liikennerikkomukset pisteytetään niiden vakavuuden mukaan. Mikäli pisteraja täyttyy, aiheuttaa se automaattisesti ajokortin hyllyttämisen määräajaksi. Virhepistejärjestelmässä voitaisiin tietyn pisterajan ylittymisen jälkeen määrätä pakolliseen koulutukseen.

Pelkästään kuljettajatutkinnon uusiminen ei riitä. Tieliikennelakiin tulee lisätä, että Suomessa tulee laajamittaisesti ottaa käyttöön liikennerikkomuksista kiinnijääneiden henkilöiden pakollinen koulutus. Koulutukseen tulee liittyä vahvasti asennemuokkaus, ja sen tulee olla omakustanteista. Tarpeelliset tarkentavat säännökset kustannuksista ja niiden määräytymisestä sekä syylliseksi epäillyn maksuvelvollisuudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.