PERUSTELUT
Aloite on osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ehdottamaa
toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien yhtenäistämistä ja
tuloköyhyyden vähentämiseen tähtäävää sosiaalipoliittista linjausta.
Vähimmäisturvan osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa
perusturvan etuuksien yhtenäistämistä ja
korottamista tällä hetkellä yksinäiselle
tarkoitetun täyden kansaneläkkeen tasolle verottomana.
Lisäksi ehdotamme, että näin korotettuja
vähimmäisturvaetuuksia ja kansaneläkettä edelleen
korotettaisiin 100 eurolla kuukaudessa 1.7.2009 lukien.
Ensi vaiheessa vuoden 2009 alusta (1.1.—30.6.2009)
ehdotamme vähimmäisetuuksien, kuten kansaneläkelaissa
tarkoitetun yksinäisen henkilön täyden
kansaneläkkeen, kuukausitason korottamista nykyisestä 558,46
eurosta kuukaudessa 582,86 euroon kuukaudessa, mikä on
arvioitu yksinäisen henkilön täyden
kansaneläkkeen tasoksi 1.1.2009 (tässä inflaatiotarkistus 4,37 %).
Vuoden alusta ehdottamamme inflaatiokorotus yksinäisen
henkilön täyden kansaneläkkeen määrään
olisi 24,40 euroa kuukaudessa.
Toisessa vaiheessa, 1.7.2009 lukien, ehdotamme kaikkien toimeentuloturvan
vähimmäisetuuksien korottamista 100 eurolla, jolloin yksinäisen
henkilön täyden kansaneläkkeen uusi taso
olisi 682,86 euroa. 1.7.2009 etuutta nostettaisiin 100 eurolla kuukaudessa,
jolloin tasokorotus nykyiseen eläkkeeseen nähden
olisi 124,40 euroa kuukaudessa.
Ehdotamme lisäksi avio- ja avoliitossa olevien
eläkesyrjinnän lopettamista. Voimassa olevassa
kansaneläkelaissa avio- ja avoliitossa olevien puolisoiden
eläke on 63 euroa kuukaudessa pienempi kuin yksinäisellä henkilöllä.
Suomessa työeläkevähenteistä kansaneläkettä saa
noin 686 000 eläkkeensaajaa, joista noin 110 000
elää pelkän kansaneläkkeen varassa.
Kansaneläkkeen määrä on riippuvainen
siviilisäädystä. Kansaneläkelain
mukaan puolison kansaneläke on alhaisempi kuin yksin elävän
kansaneläke. Yksin elävä eläkeläinen
saa täyttä kansaneläkettä 558,46
ja puoliso 495,35 euroa kuukaudessa.
Suomessa sosiaalimenojen taso bruttokansantuotteen arvoon suhteutettuna
on kansainvälisesti vertaillen vaatimaton. Kansainvälisessä vertailussa
Suomen sosiaalimenot ovat selvästi alemmalla tasolla kuin
muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Ranskassa. Vertailun tulos ei
johdu tilastointitapojen eroista. Suomessa useimmat etuudet ovat
veronalaisia eikä verotukia ole lainkaan toisin kuin useissa
vertailumaissa. Pienten sosiaalimenojen tärkein selitys
on sosiaaliturvaetuuksien alhainen taso. Monien tutkijoiden mielestä havainto
sosiaalimenojen alhaisesta tasosta bkt-arvoon nähden Suomessa
on selkeästi yhteydessä köyhyysasteen
ja tuloerojen kasvuun.
1990-luvun talouslaman ja kannustamiseen tähdänneen
politiikan seurauksena toimeentuloturvan vähimmäisetuuksein
korottamiselle ei ole löytynyt poliittista tukea.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä köyhyyden
ja toimeentulovaikeuksien vähentämiseksi kaikkein
pienituloisimpien tulonsiirtojen todellista ostovoimaa on vihdoinkin
lähdettävä parantamaan.
Tässä aloittessa tehtyjen ehdotusten lisäksi eläkkeensaajien
asumistuesta annettuja säännöksiä on
tarkistettava, jotta etuuksien korotukset eivät leikkaisi
asumistukea. Ehdotuksemme tavoitteena on syyperusteisten vähimmäisetuuksien
saajien toimeentulotukiriippuvuuden oleellinen vähentäminen
ja etuustasojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.
Monissa vähimmäisetuuksissa jälkeenjääneisyys
on noin 30 prosentin suuruusluokkaa 15 viime vuoden ajalta.
Kahdessa muussa aloitteessamme olemme ehdottaneet toimeentulotuen
tason korotusta 100 eurolla kuukaudessa ja toimeentulotukiperheen saaman
lapsilisän tekemistä tuloksi, jota ei leikattaisi
etuutta saavan perheen toimeentulotuesta.
