LAKIALOITE 84/2007
vp
LA 84/2007
vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain muuttamisesta
Eduskunnalle
Asetuksen mukaan "Erikoishammasteknikko saa itsenäisesti
valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille.
Erikoishammasteknikko ei saa kuitenkaan itsenäisesti valmistaa
ja sovittaa proteeseja: 1) henkilölle, jolla leikkauksen
tai tapaturman seurauksena on suun rakennetta olennaisesti muuttava
vamma; 2) henkilölle, jolla on suun alueella jokin sairaus
tai kehityshäiriö; eikä 3) hampaiden
juurien tai tekojuurien päälle."
Lakia tulkitaan siten, että erikoishammasteknikko ei
saa tehdä osaproteesien korjauksia eikä lainkaan
valmistaa osaproteeseja suoraan asiakkaalle, vaan pelkästään
kokoproteeseja. Erikoishammasteknikot ovat kuitenkin saaneet koulutuksen
kliiniseen työhön eli suun tarkastukseen, suun
sairautta potevan jatkohoitoon ohjaamiseen sekä mallin
ottoon ja sovituksiin suussa. Lain tiukan tulkinnan mukaan, jos
asiakkaan leuassa on yksikin hammas paikallaan, ei erikoishammasteknikko
saa itsenäisesti valmistaa eikä myöskään
korjata proteesia.
Koska erikoishammasteknikolla on koulutus ottaa jäljennökset
hampaattomasta ja hampaallisesta leuasta sekä valmistaa
kiinteitä ja irrotettavia proteeseja hammaslääkärin
tilauksesta, pitäisi erikoishammasteknikoiden voida valmistaa
irrotettavat proteesit myös itsenäisesti. Osaproteesin
valmistus vaatii 4—5 potilaskäyntiä ja
edellyttää edestakaisia kuljetuksia laboratorion
ja hammaslääkärin välillä.
Kustannussäästöt ja hammaslääkärin
työajan säästö muuhun työhön ovat
huomattavia etuja, koska Suomessa on pulaa hammaslääkäreistä.
Jos taas osaproteesi jää valmistamatta, aiheutuu
siitä huomattavaa haittaa purentaelimelle (leukanivelen
vaivat, jäännöshampaiden liikkuvuus ja
vastapuolen proteesin pysyvyysongelmat). On kuitenkin melko yleistä,
että puuttuvia hampaita ei ole korvattu osaproteesilla
kustannus- tai saatavuussyistä.
Laitoshoidossa vanhusten suun ja hampaiden hoito on puutteellista,
sillä riittävää hoitohenkilökuntaa
ei ole. Erikoishammasteknikot tekevät yleisesti kotikäyntejä vanhainkodeissa
ja liikuntarajoitteisten luona. He ohjaavat asiakkaansa jatkohoitoon
todetessaan suusairauksia. Myös proteesien säännöllinen
huolto ja puhdistus ovat tärkeitä, sillä huonon
suuhygienian ongelmat eivät rajoitu vain suuhun vaan aiheuttavat
riskin yleiselle terveydelle. Mikäli erikoishammasteknikoilla
olisi oikeudet myös osaproteesien tekemiseen, he pystyisivät
hoitamaan samalla myös laitoshoidossa olevien vanhusten
osaproteesitarpeita.
Terveyden- ja sairaanhoidossa on pyritty yhdistämään
eri hoitoaloja järkevästi yhteen. Hammashygienisteille
on siirretty paljon tehtäviä, jotka ovat vieneet
hammaslääkäreiltä aikaa. Jotta
näin on voitu tehdä, erikoistumista hammashygienistin
tehtäviin on vahvistettu. Myös hammasteknikoiden
erikoistumista on kehitetty luomalla erikoistumisopintoja. Erikoishammasteknikon
kliinisen työn opinnot kestävät noin
vuoden. Opintoihin pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulutasoinen
hammasteknikon tutkinto sekä vähintään
viiden vuoden työkokemus. Suomi on ollut edelläkävijämaa
Euroopassa erikoishammasteknikon koulutuksessa. Kuitenkin niissä maissa,
joissa erikoishammasteknikon tehtävät on laillistettu,
on hyväksytty paljon laajemmat mahdollisuudet valmistaa
erilaisia proteeseja, mm. osaproteesit, implanttikiinnitteiset neppariproteesit
ja röntgenkuvaus.
Useissa Suomen kunnissa hammashoidon hoitotakuun tavoitteiden
toteuttaminen on ollut lähes ylivoimaisen vaikeaa. Suun
terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä puhelinyhteys
terveyskeskukseen on saatava välittömästi.
Hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu
hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa,
kuitenkin viimeistään kuudessa kuukaudessa. Suomen
hammaslääkäriliitto lausuu hoitotakuun
toteutumisesta seuraavasti: "Hoitotakuusta on suun terveydenhuollossa
tullut monin paikoin suuri kupla. Potilaat saavat kyllä tarkastusajan,
mutta hoito jumittuu pitkiin jonoihin. Ensimmäinen hoitokäynti
pystytään potilaalle yleensä järjestämään
kuuden kuukauden aikana, mutta ei hoitoa kokonaisuudessaan kohtuullisessa
ajassa. Hoitosuhteet saattavat myös katketa, eikä potilas
tiedä, kuka häntä seuraavalla hoitokerralla
hoitaa." Ministeri Liisa Hyssälän mukaan lokakuussa
2005 tehdystä työvoimaselvityksestä käy
ilmi, että hammaslääkärityövoimavaje
oli 265 kokoaikaista terveyskeskushammaslääkäriä.
Erikoishammasteknikkoja on kautta koko Suomen, joten hoitoa saa
myös syrjäseuduilla. Laajentamalla erikoishammasteknikkojen
mahdollisuuksia valmistaa ja korjata myös osaproteeseja
voitaisiin siltä osin korvata hammaslääkäreiden
työvoimavajetta sekä myös parantaa suun
terveydenhuollon hoitotakuun tavoitteiden saavuttamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään teveydenhuollon
ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta
1994 annettuun lakiin (559/1994) uusi
4 a § seuraavasti:
4 a §
Oikeus harjoittaa erikoishammasteknikon toimea
Erikoishammasteknikko saa itsenäisesti valmistaa ja
sovittaa koko- ja osaproteeseja niiden käyttäjille.
Erikoishammasteknikolla tarkoitetaan henkilöä,
joka on toiminut viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona ja
suorittanut asianomaisen erikoispätevyyden edellyttämän
koulutuksen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 2 päivänä lokakuuta
2007
- Pertti Hemmilä /kok
- Eero Akaan-Penttilä /kok
- Reijo Paajanen /kok